Kauppakeskus Dixi

[Best_Wordpress_Gallery id=”125″ gal_title=”Dixi 2″]

Teksti: Matti Valli Kuvat: Mikael Lindén

Kauempaa katsoen kokonaisuus vaikuttaa suurelta valtamerilaivalta. Dixiä on rakennettu kahdessa vaiheessa, pääosa talosta pysäköintihalleineen valmistui vuonna 2015. Talon alaosassa sijaitsee linja-autoterminaali.

Tämän jälkeen alkoi toinen rakennusvaihe, johon sijoittuvat liike- ja toimistotilat otettiin käyttöön tämän vuoden huhtikuussa.

Uudessa osassa on kymmenen kerrosta. Liiketilat sijaitsevat kolmessa alimmassa kerroksessa, siitä ylöspäin viisi seuraavaa ovat toimistoja. Konehuoneet sijaitsevat yhdeksännessä ja kymmenennessä kerroksessa, jossa on myös terassi.

Laajennusosassa on liiketilaa 4000 neliötä ja toimistotilaa 8000 neliötä.

Suomen toiseksi vilkkain asema

– Tikkurilan asemakeskus on Suomen toiseksi vilkkain, ja kun junamatkustajat lasketaan mukaan kauppakeskuksen kävijämääriin, niin vuoden kävijäsaldoksi saadaan noin yhdeksän miljoonaa kävijää, toteaa kohteen kiinteistöpäällikkö Tom Bergholm Corbel Oy:stä.

– Tämä vaatii paljon siivoukselta ja vartioinnilta, mutta tukena on paljon tekniikkaa, kameroita ja kehittynyttä kulunvalvontaa.

Toimistokerroksiin tullaan joko ensimmäisestä tai neljännestä kerroksesta, Baronan tiskin kautta. Neljännestä kerroksesta on suora yhteys samassa tasossa sijaitsevaan autotalliin.

Toimistoissa ja keskuksessa työskentelee satoja ihmisiä. Monella on matkalaukku mukanaan. Lentokentälle on vain noin kymmenen minuutin junamatka.

– Ympärivuorokautinen kulunvalvonta sallii, että toimistoissa voidaan työskennellä milloin tahansa. Liiketiloissa on ilmajäähdytys, toimistotiloissa jäähdytyspalkit. Lämpötilaa voi jokainen säätää oman makunsa mukaan, Bergholm kertoo.

Metsähallitus muutti uusiin toimistotiloihin radan toiselta puolelta.

– Metsähallitus on vuokrannut tilaa Dixistä 2800 neliötä kahdesta kerroksesta. Pääkonttorissa työskentelee noin 160 henkilöä, jotka jakavat keskenään 144 työpistettä, toteaa johdon sihteeri Minna Pihlström.

Platina-Leed tavoitteena

Hankeen rakennuttamisesta vastasi YIT:n Matti Sarikkola ja käytännön toteutuksesta hankepäällikkönä YIT:n Jyrki Haka.

Ensimmäisen vaiheen rakennusaikana kummankin vaiheen liike- ja toimistotilat myytiin eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja kiinteistösijoitusrahasto NREP:lle. Mahdollisen kolmannen vaiheen osalta kauppoja ei vielä ole tehty.

– Tavoitteena on ollut toimiva ja kestävä ratkaisu. Samalla on tavoiteltu rakentamisvaiheen platinatason Leed-sertifikaattia, ykkösvaiheen tapaan. Vahvistusta hyväksymiselle vielä odotetaan, Sarikkola toteaa.

Kapealla tontilla

Kohde sijaitsee haastavassa paikassa kapealla tontilla kadun ja rautatien välissä. Neuvotteluja käytiin etenkin ykkösvaiheessa kaupungin, liikenneviraston ja rautatiestä vastaavien tahojen kanssa.

– Sovimme yhteisistä pelisäännöistä, joita sitten tinkimättä noudatettiin koko hankkeen ajan. Monet työvaiheet oli ajoitettava aikaan, jolloin junat eivät kulje, Sarikkola kertoo.

Tontin eteläpäässä on vielä tilaa mahdollisen kolmannenkin vaiheen toteuttamiseen. Sen käynnistymisedellytyksiä tutkitaan koko ajan.

Maamerkki alueelle

Ennen rakentamispäätöstä Vantaa kaupunki oli pohtinut alueen kaavoitusta ja tulevaa käyttöä ainakin kymmenen vuoden ajan.

Jossain vaiheessa kaupungin kaavoituskumppaniksi tuli YIT, joka valitsi konsultikseen arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen. Arkkitehti Teemu Seppälä kertoo, että Dixin arkkitehtisuunnittelua ovat ohjanneet toiminnan tavoitteet ja kapea pitkulainen tontti rata-alueen ja Tikkurilan välissä. Kaupunki halusi alueelle matkakeskustyyppisiä toimintoja.

– Kaupungin kanssa määriteltiin, millaisia toimintoja alueelle tarvitaan ja mitä tontille mahtuu. Alun perin tonttia ei ollut olemassakaan, mutta se luotiin olemassa olevia väyliä siirtämällä. Kaupungin toinen tavoite oli saada alueelle selvä maamerkki, Seppälä kertoo.

Leed-tavoite vaikutti muun muassa ikkunapintojen kokoon ja pintamateriaaleihin; julkisivussa oleva alumiini on helposti kierrätettävää.

Kestäviä ja kovia materiaaleja on suosittu: metallia, betonia ja kiveä.

– Ensimmäisessä vaiheessa pysäköintilaitoksen päälle rakennettiin viherkatto, mutta toisessa vaiheessa katolle tuli niin paljon tekniikkaa, ettei kasvillisuuden sijoittaminen katolle tullut enää kysymykseen, Seppälä toteaa.

Talosta haluttiin myös ulkonaisesti yhtenäinen kokonaisuus riippumatta siitä, onko kyseessä liike- tai toimistotilakerros.

– Julkisivuprofiilin massa vaihtelee pituussuunasta katsoen korkeammasta matalampaan ja takaisin läpi koko rakennuksen pituudelta. Valtamerilaivaa muistuttava massoitus kertoo, että rakennus sisältää toisiinsa kietoutuneina runsaasti erilaisia toimintoja, Seppälä sanoo.

Logistisia haasteita

Hankepäällikkönä toiminut Jyrki Haka kertoo, että aikataulu oli tiukka ja kohteen sijainti aiheutti logistisia haasteita. Vantaan kaupunki teki samanaikaisesti alueella omia korjaus- ja kadunrakennustöitään.

– Dixi-hankkeen kaikki osapuolet olivat kuitenkin valmiita venymään ja tekemään töitä, jotta kohde saadaan aikataulussa valmiiksi, Haka kertoo.

Logistiikkaa ja materiaalivirtojen hallintaa varten työmaa aidattiin. Henkilö- ja ajoneuvoliikenne ohjattiin kulunvalvonnassa olevien porttien kautta. Logistiikan koordinointiin nimettiin vastuuhenkilö.

– Sovituista toimitusajoista pidettiin tiukasti kiinni, koska tavaroiden varastointiin työmaalla ei ollut mahdollisuuksia, Haka sanoo.

Ykkös- ja kakkosvaiheiden yhdistäminen toisiinsa ei tuottanut ongelmia. Käyttäjiä informoitiin etukäteen, ja häiritsevät työt tehtiin ilta-, yö- ja viikonlopputöinä.

– Haitat kauppakeskukselle minimoitiin selkeillä ja kiinteillä työmaajärjestelyillä. Jalankulkuliikenteen reittejä ei muutettu kuin poikkeustapauksissa ja tällöinkin vain lyhyiksi ajoiksi, mikä helpotti Dixissä asioivien saapumista kohteeseen.

Tärinärajat ongelmana

Suunnitelmiin ei tarvinnut juurikaan tehdä muutoksia, mutta pohjarakentamisen aikana louhintoja jouduttiin järjestelemään, koska asetinlaitetilan asettamat rajoitteet tärinöille ylittyivät. Tämän jälkeen irtiporausta tehtiin enemmän ja louhintakenttiä pienennettiin.

– Junaradan eteläpään alikulkutunnelin rakenteiden kanssa oli haasteita, koska lähtötiedot olivat puutteelliset portaiden ja radan rakenteiden perustamisen osalta. Jouduimme ankkuroimaan maavaraiset portaat, etteivät ne valuisi työmaamonttuun. Portaiden rakenteiden ja työmaamontun väli oli vain noin 150 millimetriä.

Osa kellaritiloista on pohjaveden pinnan ala, joten rakenteita oli tiivistettävä.

Monta tapaa jäähdyttää

Dixin LVIA-suunnittelusta on vastannut Hepacon Oy. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Teerimäki tuli projektiin mukaan ensimmäisen vaiheen loppupuolella, jolloin lämmön- ja energian lähteitä koskevat ratkaisut oli jo tehty.

Teerimäen mukaan kohteelle asetetut Leed-tavoitteet olivat taloteknisen suunnittelun näkökulmasta hyvin saavutettavissa, koska nykypäivän rakentamismääräykset ovat jo melko vaativia energian säästön suhteen.

– Energian ja veden kulutusta sekä hiilidioksidin määrää on seurattava erilaisten mittareiden avulla ja vesikalusteiden on oltava vettä säästävää mallia, Teerimäki sanoo. Toimistotilojen lämmitys ja jäähdytys hoidetaan pääosin palkeilla ja liiketiloissa pääosin konvektoreilla. Ravintolatiloissa lämmitys perustuu pattereihin ja jäähdytys tuloilmaan.

– Isoilla kauppaketjuilla on melko valmiit konseptit halutuista ratkaisuista, jotka on kuitenkin soviteltava kunkin rakennuksen järjestelmien mukaisesti. Suunnittelun alkuvaiheessa suunniteltiin pääjärjestelmät, runkoputkistot ja runkokanavat, Teerimäki kertoo.

Vuokralaissopimuksia tehtiin lähes koko hankkeen ajan. Tiloja suunniteltiin sitä mukaa kun sopimukset syntyivät ja käyttäjätiedot tarpeineen varmistuivat.

Ylläpidolle oma yhtiö

Kohteen ylläpito on keskitetty Dixin liikekeskuksen palvelu- ja ylläpito Oy -nimiseen yhtiöön.

Kiinteistöpäällikkö Tom Bergholmin mukaan tekniset tilat kuten konehuoneet ovat helposti huollettavia ja siivottavia. Kaikki materiaalivalinnat ovat olleet siivouksen kannalta onnistuneita.

– Käyttöönottovaiheessa panostettiin ylläpidon koulutukseen. Vuokralaisten toimintaa helpottaa kiinteistön takaosassa huoltopihalle kulkeva huoltokäytävä, Bergholm sanoo.

Matkakeskus Dixin toinen vaihe, Vantaa
Bruttoala: 17 100 neliötä
Rakennuttaja ja rakennusurakoitsija: YIT Rakennus Oy
Arkkitehti: Arkk.tsto Lahdelma & Mahlamäki Oy
Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy
Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto E-Plan Oy
LVI-suunnittelu: Hepacon Oy
LVIAS- ja sprinkleriurakoitsija: Caverion Suomi Oy
Maanrakennusurakoitsija: YIT Rakennus Oy Infrapalvelut

 

Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla

Antamalla yhteystietosi voimme olla sinuun yhteydessä tuotteisiimme liittyen. Lue lisää tietosuojasta tästä.