Viimeisimmät julkaisut

Kauppakeskus Ainoa

Asuntoja kauppakeskuksen katolla

Espoon Tapiolan kaupunkikeskus Ainoan toinen vaihe on valmistunut. Ainoassa yhdistyvät joukkoliikennesolmu, kauppakeskus ja asuinrakennukset.

Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Ainoa sijaitsee Tapiolan liikennevirtojen sydämessä. Metroasemalta on käynti keskuksen pohjakerrokseen. Metroasemasta tulee paikallisliikenteen hubi, jonne syöttöliikenne tuo bussimatkustajia eri puolilta Etelä-Espoota. Vuoden 2019 alkuun mennessä valmistuva joukkoliikenneterminaali sijaitsee aivan Ainoan tuntumassa.

– Kun metron rakentamissuunnitelmat vahvistuivat, LähiTapiola halusi kehittää hyvänkokoisen kauppakeskuksen metron sisäänkäynnin viereen, kertoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n edustaja, kiinteistörahastojohtaja Kim Särs.

Tapiolassa kaupalliset toiminnot ovat olleet pitkään hajallaan useammassa talossa. Ainoaan ne sijaan saatiin rakennetuiksi neljään päällekkäiseen kerrokseen. Pohjakerroksessa, jossa sijaitsevat ruokakaupat, kerroskorkeus on seitsemän metriä. Muissa kerroksissa korkeus on neljä metriä.

Kauppakeskus Ainoa on nyt kooltaan Kampin kauppakeskuksen luokkaa. Yhteensä rakennuksessa on noin 50 eri liikettä. Rakennettavaan kolmanteen osaan tulee noin 50 liikettä lisää. Kolmannen vaiheen rakennustöiden aikana puretaan myös vanha Stockmannin tavaratalo.

Massiivinen purku-urakka

Ennen kuin Ainoan rakennustöitä edeltäneitä maanrakennustöitä voitiin aloittaa, piti paikalla ollut Aslak-talo purkaa pois. Purkutöistä vastanneen Delete Finland Oy:n massiivipurun toimialapäällikkö Raimo Lehtimaa kertoo työmaan olleen varsin haastava, sillä viereinen Stockmannin tavaratalo samoin kuin läheiset jalankulkualueet olivat jatkuvasti käytössä.

– Nelikerroksinen talo oli rakennettu niin, että kolmannesta kerroksesta ylöspäin oli toteutettu toisen kerroksen ylittävä uloke. Ulokkeen vuoksi meidän piti kehittää suojausmenetelmät, joilla estettiin purkuroiskeiden joutuminen alueen ulkopuolelle, Lehtimaa sanoo.

Rakennuksen sisäpurkuun päästiin vuoden 2014 heinäkuussa, ja purkuluvan tultua lainvoimaiseksi elokuussa aloitettiin varsinainen purkutyö. Tällöin voitiin myös siirtää sisälle varastoitu materiaali pois. Sisällä oli käytetty lattiapinnoitteissa ja levyissä asbestia, joka toi purkuun lisää vaatimuksia.

Purulle oli annettu aikaa 12 viikkoa, mitä Lehtimaa pitää tiukkana aikatauluna. Kaikkiaan purussa syntyi noin 25 000 tonnia betonimassaa sekä metalleja ja rakennusjätettä muutamia satoja tonneja kumpaakin.

Autot maan alle, kävelijät maan päälle

Kim Särsin mukaan Tapiolan keskustasta on tulossa suuri kävelykeskus, sillä niin keskuksen asiakas- kuin huoltoliikenne ohjataan maan alle. Ainoan pysäköintipaikkatarjontaan Särs on erityisen tyytyväinen: parkkihalleissa on yhteensä noin 2000 paikkaa.

Asiakkaita ja asukkaita helpottaa pysäköintisovellus, joka kuvaa parkkiruutuun jätettävän auton rekisterikilven. Kännykällään voi selvittää, minne auton olikaan jättänyt; parkkiluolia on useammassa tasossa.

Kauppakeskuksen suunnittelussa on panostettu viihtyvyyteen. Tämä näkyy muun muassa avarina käytäväalueina, joilla on Vertti Kiven toimiston suunnittelemia istuinryhmiä. Pohjakerroksessa ruokakauppojen edessä on tyylitelty puu, jonka juurella on istumapaikkoja. Särsin mukaan puu toimii hyvänä kohtauspaikkana.

Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n arkkitehti Janne Lainea sanoo, että ryhmien sijoittelussa on otettu huomioon Tapiolan ikääntyvän väestön tarpeet: istuinryhmien kohtuullinen väli helpottaa ostoksilla levähtämistä.

Avaruutta käytävillä on myös siksi, että Espoon julkisen liikenteen sujuvat palvelut edellyttävät jo asemakaavassa tiettyä käytäväleveyttä. Lainealle projekti on merkinnyt osallistumista Tapiolan ydinkeskustan uudelleen suunnitteluun, johon on sisältynyt oman projektin monipuolisuuden ohella myös yhteensovitusta ympäröiviin projekteihin.

Vihreää seinillä ja katoilla

Kauppakeskuksen päällä on asuinrakennuksia, joiden pihat toimivat viherkattoina.

Ainoan asuinkerrokset ovat saaneet nimekseen Kirjokansi. Kirjokannen asunnot muodostuvat asuintornin lisäksi kolmekerroksisista pienkerrostaloista. Asuinrakennukset sijoittuvat Ainoan kerroksiin 4 – 12. Asuintornin katto on rakennettu niin, että se näyttää lentoon lähdössä olevan linnun siiviltä.

Kauppakeskuksen ensimmäisen kerroksen aulassa on viherseinä raikastamassa ilmaa. Särs kertoo, että viherseinillä on viime aikoina ollut niin kova kysyntä, että Ainoan seinään ei saatu aivan täysikokoisia kasveja.

Ainoassa toimii kaukokylmäjärjestelmä, jonka ansiosta ympäristö pysyy hiljaisempana, kun kylmää ei tuoteta paikallisilla koneilla. Luonnonmukaisuuteen on panostettu viherkattojen, viherseinien ja kaukokylmän lisäksi myös valaistuksella. Rakennuksen pohjakerroksessa, jossa ei ole luonnonvaloa, on käytävillä isot valokatot, joiden valaistuksen väriä voidaan säätää.

Led elävöittää kaksoisjulkisivua

Kauppakeskuksen julkisivussa on käytetty rei’itettyä kuitubetonia, jossa on neliönmuotoisia aukkoja. Tätä betonia ei Kim Särsin mukaan ensin ollut Suomessa saatavilla, mutta koska ei tuntunut järkevältä laivata tonnikaupalla betonia Saksasta, sitä ruvettiin valmistamaan Suomessa.

Julkisivua voidaan elävöittää led-valoilla, joita on sijoitettu kuitubetonijulkisivun ja sen takana olevan ulkokuoren väliseen tilaan. Arkkitehti Janne Lainean mukaan kaksoisjulkisivun etu on myös siinä, että taustajulkisivua voidaan aukottaa tarpeen mukaan ilman, että varsinaista julkisivua tarvitsee puhkoa. Näin on tehty esimerkiksi kauppakeskukseen tulleiden pankin ja lääkäriaseman kohdalla.

Kirjokannen asuinkerrosten julkisivu on tehty sandwich-elementistä, jonka kolot jäljittelevät kauppakeskuksen kaksoisjulkisivun aukkoja.

Idänpuoleisessa julkisivussa on myös kaksi isoa näyttötaulua. Näytöistä toista on tarkoitus käyttää muun muassa ulkoilmaelokuvien esittämiseen. Yleisö näkee ruudun kauppakeskuksen eteen rakentuvasta puistosta.

Toinen näytöistä korvaa perinteiset valomainokset siinä näytettävillä kauppakeskuksessa mukana olevien yritysten logoilla. Särsin mukaan uusi tekniikka antaa näin mahdollisuuden mainostamiseen ilman suuritöisiä valomainoksia.

Kaupunkikeskus Ainoa, vaihe II, Espoo
Kokonaisala: 20 000 neliötä
Rakennuttaja: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Rakennuttajakonsultti: Indepro Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy
Rakennesuunnittelu: Sweco Rakennetekniikka Oy
Sähkösuunnittelu: Ramboll Finland Oy
LVIA-suunnittelu: Granlund Oy
Purku-urakointi: Delete Finland Oy
Rakennusurakointi: SRV Rakennus Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail