Viimeisimmät julkaisut

Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus

Elämisen ja asumisen makua Espoossa

Tarkoitus oli rakentaa palvelutalo, mutta matkan varrella tarpeet ja suunnitelmat muuttuivat. Niinpä Espoon Kauklahteen nousi kaupungin ensimmäinen uuden konseptin mukainen seniorikeskus. Vastaavanlaiset talot ovat jo suunnitteilla Tapiolaan ja Leppävaaraan.

Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus palvelee kahta tarkoitusta: se on olohuone alueen senioreille ja samalla se tarjoaa kodin niille espoolaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa. Toukokuussa ovensa avaava keskus on ensimmäinen laatuaan; tulevaisuudessa elä ja asu -seniorikeskukset tulevat muodostamaan kattavan verkon Espoossa.

Espoolainen malli noudattaa valtakunnallista linjausta, jota eri kaupungeissa toteutetaan eri tavoin ja eri nimisenä. Yhteisenä tavoitteena on kuitenkin yhdistää nykyiset hoiva-asumisen monet muodot (palveluasuminen, vanhainkoti, laitoshoito) siten, että ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat ikäihmiset voivat asua seniorikeskuksessa elämänsä loppuun asti. Ennen sinne siirtymistä kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään.

Kauklahti – ei niin kaukana

Kauklahti sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Helsingistä länteen. Autolla alueen saavuttaa hyvin Kehä III:ta ja Kauklahdenväylää pitkin. Junamatka Helsingin keskustasta kestää puolisen tuntia.

Kauklahti on vanhimpia asuttuja taajamia Espoossa, ja täältä on löydetty kaupungin vanhin asutuskin, kivikautinen kylämiljöö. Nykyaikaisempi asutus oli näyttävästi esillä vuonna 2006, jolloin alueella järjestettiin Asuntomessut.

Uusi nelikerroksinen senioritalo on rakennettu kaupungin omistamalle rinnetontille lähelle pientalovaltaista messualuetta. Korkealta alas katsova talo on omassa rauhassaan, sillä tontin ympäri kiertää vain kävelypolkuja. Silti talon ympärillä on elämää: läheisessä leikkipuistossa ulkoilee päiväkotilapsia, vieressä on urheilukenttä ja koululaisia kulkee talon ohi läheisiin kouluihin.

Massiivinen rakennus, noin 6 200 bruttoneliötä, jakautuu kolmeen kuutionmuotoiseen ”noppaan” eli asumisyksikköön. Kussakin yksikössä asutaan 8 12 hengen yhteisöissä. Noppien julkisivut ovat kevyesti rapattua tiiltä, ja kullakin nopalla on oma värinsä. Turkoosin, keltaisen ja terrakotan punaiset sävyt toistavat viereisten asuintalojen värimaailmaa, minkä ansiosta iso talo sulautuu vaivattomasti ympäristöönsä.

Parkkipaikka on talosta päin katsottuna alhaalla rinteessä, ja väliin jää kauniisti suunniteltu piha-alue marjapensaineen ja omenapuineen.

Arkkitehti eläytyy

– Palvelutaloja tulee suunnitella eläytyvällä otteella, sanoo Kauklahden seniorikeskuksen piirtänyt arkkitehti Kirsti Sivén.

– On eläydyttävä talon käyttäjän asemaan ja mietittävä, miltä hänestä tuntuu.

Sivénin ensimmäinen palvelutalo valmistui Juvalle vuonna 1991. Sama asukaslähtöinen ajattelu jatkuu punaisena lankana hänen suunnittelussaan edelleen.

– Ei pidä vain mittailla, mahtuuko pyörätuoli tilaan vai ei. On mietittävä ratkaisuja, joiden avulla tuetaan ja kannustetaan asukasta tulemaan toimeen omin neuvoin. Suunnittelun avulla vahvistetaan hänen osaamistaan.

– Sivénin eläytymiskyvystä kertoo esimerkiksi se, että hän ei ole piirtänyt taloon pitkiä käytäviä. Noppien yksinkertaisen ja kompaktin muodon ansiosta huoneiden ovet avautuvat avaraan ja valoisaan keskustilaan.

– Erityisesti muistihäiriöiset vanhukset ovat usein levottomia ja tuntevat helposti olevansa eksyksissä. Heillä on pakonomainen tarve liikkua ja nähdä, mitä on käytävän päässä tai kulman takana. Avoin tila rauhoittaa, koska siinä ei ole sokkeloita tai pimeitä nurkkia.

Kun liikkuminen on vaikeaa, on tärkeää nähdä ulos. Sivénin mukaan ei riitä, että kattoikkunasta pilkottaa taivas: on nähtävä vuoden kierto, vuodenaikojen vaihtuminen. Siksi jokaisen asuinyksikön yhteydessä on iso lasitettu parveke, josta voi nähdä kauas yli puiden latvojen.

Noppapeliä

Kauklahden palvelutalo on Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hanke. Alkuperäinen suunnitelma rakentaa normaali palvelutalo muuttui matkan varrella, kun Espoossa otettiin käyttöön uusi elä ja asu -konsepti, kertoo hankesuunnittelusta vastannut rakennuttaja-arkkitehti Aulikki Torniainen.

– Kun lisäksi kävi ilmi, että taloon on tulossa huomattavasti huonokuntoisempia asukkaita kuin oli ajateltu, oli välttämätöntä ottaa suunnittelussa pieni aikalisä ja muuttaa tilat tarpeita vastaaviksi.

Paikkoja tarvittiin lisää erityisesti muistihäiriöisille. Arkkitehti ratkaisi asian muuttamalla toisen kerroksen alun perin pariskunnille tarkoitetut kaksiot yksiöiksi. Näin kerrokseen saatiin 24 yksiötä, kahdeksan kuhunkin ”noppaan”.

– Onneksi rakennejärjestelmä oli sellainen, että muutokset olivat mahdollisia”, Kirsti Sivén toteaa.

Ylemmissä kerroksissa kaksioita on edelleen. Niitä muutettiin kuitenkin siten, että ne sopivat joko pariskunnalle tai kahden asukkaan kimppakämpäksi. Taloon on alkuvaiheessa muuttamassa 74 asukasta.

Hupaa kalliota

Talon pääurakoinnista vastasi SRV Rakennus Oy. Vastaava mestari Petri Pennanen kertoo, että kallion rikkonaisuus yllätti louhintatöiden alkaessa. Kalliota jouduttiin sen vuoksi vahvistamaan osin pulttauksin ja teräsbetonivaluin perustusten kohdilta.

Kallion rikkonaisuus aiheutti myös sen, että alun perin ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaan talvipuutarhaan suunniteltu kallioseinä oli korvattava betoniseinällä. Seinä päällystettiin vähitellen vihertyvällä kuparirappauspinnalla. Kallion huippu sentään jäi näkyviin ja elävöittää nyt piha-aluetta.

Rakentaminen alkoi syksyllä 2010 ja vaikka sitä seurannut talvi oli erittäin kylmä, työmaa pidettiin auki joka päivä.

– Muutostöiden takia valmistuminen siirtyi parilla kuukaudella. Kaiken kaikkiaan työmaalla oli 153 aliurakoitsijaa ja heillä yhteensä 573 työntekijää. Päivittäin työmaalla oli noin 70 henkeä.

Rinnetontti, jossa korkeuserot olivat suurimmillaan kahdeksan metrin luokkaa, toi haasteita pintavesien sekä louhitun kalliopinnan päällä kulkevien perusvesien ohjaukseen.

– Rakennuksen alle louhitulle pinnalle ei saa jäädä vettä kerääviä painanteita, jonne vesi saattaa jäädä makoilemaan. Kalliopintoja pitkin kulkeva vesi pitää ohjata myös pois rakennuksen alta, selvittää rakennesuunnittelusta vastannut diplomi-insinööri Mika Laitala espoolaisesta insinööritoimisto Konstru Oy:stä.

Vesien hallinnassa Laitala saattoi hyödyntää tietotaitoa, jota yritykseen on kertynyt salaojien korjaushankkeiden myötä.

– Koska rakennuttaja halusi noudattaa tiukempia energiamääräyksiä, kuin mitkä suunnitteluvaiheessa olivat voimassa, oli meidän kiinnitettävä erityistä huomiota energia-asioihin, muun muassa rakennuksen tiiveyteen. Tämä oli meille tosin tuttua jo aikaisemmista hankkeista yhdessä Espoon kaupungin kanssa, lisää Konstrun toimitusjohtaja Markku Mäkinen.

Kallioenergiaa ja älyteknologiaa

– Maalämpöjärjestelmä, toiminnanohjausjärjestelmä ja älylattia, listaa hankkeen erityispiirteinä rakennuttamisjohtaja Ilkka Saari Espoonkruunusta. Yritys on Espoon kaupungin omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö, joka rakennutti ja omistaa Kauklahden kiinteistön.

Kallioon on porattu 18 kappaletta 200 metrin syvyistä maalämpökaivoa, joista saatavaa energiaa käytetään sekä rakennuksen lämmitykseen että jäähdytykseen. Koko talossa on lattialämmitys kellaria lukuun ottamatta. Asuntojen lämmitystä ja jäähdytystä voidaan säätää huonekohtaisesti. Lämmin käyttövesi lämmitetään kaukolämmöllä.

Energiaystävällisten ratkaisujen lisäksi talo on täynnä tietotekniikka ja uusinta uutta teknologiaa. Jokaisessa asunnossa on tietokone, joka toimii myös televisiona ja DVD:nä ja mahdollistaa asukkaiden Skype-puhelut. Hoitohenkilökunta pääsee huoneessa ollessaan tietokoneen avulla potilastietojärjestelmään.

Asuntojen älylattiat tarjoavat hoitajille ylimääräiset silmät ja korvat. Kotimaassa kehitetyn huipputeknologian ansiosta he voivat seurata asukkaan liikkeitä ja lähteä apuun, kun apua tarvitaan. Lattiapinnoitteen alle on asennettu näkymättömät anturikalvot, joiden avulla havaitaan lattialla liikkuvien liike ja sijainti. Hoitaja saa viestin matkapuhelimeen, kun asukas on esimerkiksi nousemassa vuoteestaan tai poistumassa huoneestaan. Järjestelmä tunnistaa myös kaatumisen lattialle.

Yhdessä ollaan ja asutaan

Toiminnanohjausjärjestelmä sisältää asukkaiden ja hoitajien tietokoneet sekä hoitajien mobiilipäätelaitteina toimivat matkapuhelimet. Järjestelmään on integroitu niin älylattia, asukkaiden turvarannekkeet kuin paloilmoitinjärjestelmä.

Henkilökuntaa on jo koulutettu uuden teknologian käytössä, ja vastaanotto on ollut erittäin myönteistä, kertoo keskuksen päivittäisestä toiminnasta vastaava palveluesimies Merja Sivula.

– On kuitenkin muistettava, että teknologia on vain apuväline, ei itsetarkoitus. Asukkaita ei valvota etäältä, vaan täällä hoitajat ja asukkaat elävät yhteistä arkea. He muun muassa syövät yhdessä.

– Kodinomaisuus, yhteisöllisyys ja mahdollisuus olla enemmän elämän keskellä olivat meille tärkeitä asioita, täydentää aluepäällikkö Minna Partanen-Björk, joka vastasi käyttäjien toiveiden huomioinnista suunnittelun ja rakentamisen aikana.

Tilojen ja toiminnan suunnittelu lähtee Espoon kaupungin arvoista, joissa painotetaan asiakaskeskeisyyttä ja asukkaiden omatoimisuuden tukemista.

Omat kukat ja kalusteet

25 neliön suuruisesta yksiöstä löytyy ranskalainen parveke, jonka oven saa lattiaa myöden auki. Parvekkeen hauska kukkateline odottaa jo asukkaan omia tai vierailijoiden tuomia kukkia. Kaikissa huoneissa on hoivavuode sekä kattoon valmiiksi kiinnitetty kisko asukkaan mahdollisesti tarvitsemaa nostolaitetta varten. Muuten asukkaat voivat kalustaa huoneensa itse.

Pienen eteistilan lisäksi yksiössä on inva-wc ja keittiövarustus ilman liesiä.

Asuntojen ovien ulkopuolelle arkkitehti on jättänyt asukkaalle maa tilaa ”norkoilutilaa”, kuten Sivén sanoo. Ovien tuntumasta alkavan keskustilan punaiset tiilipinnat luovat kodikasta ja lämmintä tunnelmaa. Samalla ne tuovat arkkitehdin mukaan palan ulkomaailmaa sisätiloihin. Lattian punainen, siniharmaa tai keltainen väri antaa vinkin siitä, oletko omalla osastolla.

Avaran keskustilan jakaa kahteen osaan arkkitehdin suunnittelema puolikorkea kaunis kaappi. Sen lisäksi, että kaappi jakaa tilan ruokailua ja oleskelua varten, sillä on toinenkin tärkeä tehtävä: Sen lasiovien taakse asukkaat voivat laittaa itselleen tärkeitä esineitä, vaikka kauniita astioita, jotka muistuttavat menneistä ajoista.

Saman kerroksen kolme asuinyksikköä muodostavat Kauklahden seniorikeskuksessa kokonaisuuden, jonka keskelle jää runsaasti yhteistä tilaa. Suuren terassiparvekkeen lisäksi täällä on jakelukeittiö, sauna ja huuhteluhuone.

Tarvittaessa yhden asumisyksikön voi sulkea omaksi itsenäisesti toimivaksi yhteisökseen.

 

Olohuoneessa tavataan

Seniorikeskuksen ensimmäinen kerros on kaikille alueen ikäihmisille avoin palvelukeskus – yhteinen olohuone, jonne tullaan viettämään aikaa, seurustelemaan, ruokailemaan ja harrastamaan. Aktiviteetteihin voivat myös talossa asuvat osallistua.

Kauklahden ikäihmiset ovat mielenkiinnolla seuranneet talon valmistumista ja heidät on alusta asti otettu mukaan kehittämään talon toimintaa. Odotetuimpia palveluja ovat lounas- ja kahvilapalvelut, kuntosali, olohuone sekä tilojen käyttö oman yhdistyksen tilaisuuksiin. Tilausta olisi myös kirjastolle, hierojalle ja iltapäivätansseille.

Ainakin tilojen puolesta kaikki nämä toiveet voidaan toteuttaa. Uudisrakennuksessa on kokous- ja juhlatila, liikunta- ja kuntosali saunoineen sekä monitoimitila järjestöjen ja yhdistysten käyttöön. Kuntosali muuntautuu siirrettävien seinien ja alas laskeutuvan valkokankaan ansiosta hetkessä elokuvateatteriksi. Biljardipöydälle on varattu oma tilansa ruokasalin vieressä. Toimistohuoneiden yhteydessä on valmiit toimitilat muun muassa kampaamolle.

Espoo Catering vastaa keskuksen ravintolatoiminnasta. Valoisan ruokasalin takana sijaitsee suurtalouskeittiö, josta ruoka kuljetetaan myös ylempien kerrosten jakelukeittiöihin. Alakerrassa ruokailevat voivat kesällä nauttia ateriansa aurinkoisella terassilla.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail