Viimeisimmät julkaisut

Kanniston koulu

Massoittelu tontin muodon mukaan

Vantaan Kanniston koulu toimii värikkäänä maamerkkinä ja kaupunginosan kylämäisyyttä korostavana yhdistävänä tekijänä.

Vantaan Kanniston ja Kivistön alueet kasvavat nopeasti. Kasvun uumoillaan lisääntyvän, kun Helsinki-Vantaan lentoasemalle vievä junarata valmistuu vuonna 2014. Lähistölle on tulossa myös asuntomessut vuonna 2015.

Kanniston koulussa toimivat sen ensimmäisen lukuvuoden aikana luokat 1–5. Seuraavana vuonna aloittavat myös kuudennet luokat. Rehtori Helena Jauho kertoo, että kun suunniteltu laajennusosa valmistuu vuonna 2019, taloon tulee koko yhtenäiskoulu yhdeksänteen luokkaan asti.

Kun koulurakennuksessa on monia erilaisia toimintoja päiväkodista nuorisotiloihin, suunnittelussa piti ottaa huomioon se, etteivät toiminnot eivätkä ihmisvirrat häiritse toisiaan. Koulun välintuntipihat ovat omalla sivullaan, samoin päiväkodin ja nuorisotilojen sisäänkäynnit. Nuorisotiloissa on erilaisten ajanviete- ja harrastetilojen lisäksi myös iso monitoimitila.

– Onhan se hienoa päästä tekemään koulua alusta lähtien. Meidän on pitänyt miettiä kaikki käytänteet välituntivalvonnasta ja ruokailusta alkaen. Yksi näkyvä asia on sisääntulo-ovien kohdalle punaisella viivalla lattiaan merkitty niin sanottu kenkäraja. Sen taakse ei tulla ulkokengillä. Tämä näkyy selvästi käytävien ja luokkien siisteydessä, Jauho sanoo.

Jauho uskoo, että uusi valoisa ja avoin rakennus tarjoaa oppilaille onnistumisen kokemuksia. Sellaisia fysiikanopettajataustainen Jauho pyrkii tarjoilemaan luonnontutkimuksen luokassa ja muuallakin toimiessaan muiden opettajien resurssiopettajana.

– Avaran keskusaulan akustiikka toimii hyvin. Huomasin sen käytännössä yhdessä vanhempainillassa, jossa ääneni kantoi salin takaosassakin istuville ilman mikrofonin käyttöä, Jauho sanoo.

Arkkitehti Timo Koljonen Linja Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että keskusaulan kautta johdetaan luonnonvaloa ja avataan näkymiä hallintotiloihin ja rungon keskellä oleviin luokkiin. Koulun kiilamainen muoto lähtee tontista ja ilmansuunnista.

5G1D2582 2

Kasvunvara ohjasi suunnittelua

– Rakennuksen syvärunkoisuudesta johtuen osa tiloista on välillisen valon varassa, siksi keskityimme sisätilojen suunnittelussa erityisesti ikkunoiden sijoituksiin ja näkymäakseleihin. Sisäikkunat parantavat myös valvottavuutta. Keskusalaan avautuvat luokkien ikkunat toimivat elävinä taideteoksina, joista voi seurata luokkien elämää ja ihastella oppilaiden tekemiä harjoitustöitä, Koljonen sanoo.

Linja Arkkitehdit on tehnyt myös laajennusosan ehdotussuunnittelun, minkä jälkeen yrityksessä keskityttiin ykkösvaiheen suunnitteluun. Rakennuksen massoittelussa ja tontin käytössä on Koljosen mukaan otettu huomioon tuleva laajennusosa. Ykkösvaiheessa on tilaa 500–600 oppilaalle. Kakkosvaiheen myötä rakennuksesta tulee jopa 1 000 oppilaan koulu.

Laajennusosan valmistumisen myötä nykyiset ensimmäisen kerroksen erikoisluokat tulevat kokonaan teknisten töiden käyttöön. Nyt tiloissa on myös tekstiili- ja kuvaamataidon tiloja.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsevat koulun hallintotilat sekä terveydenhoidon tilat. Toisessa kerroksessa on luokkatiloja. Osassa luokkia ei ole ulkoseinän ikkunoita. Sen sijaan niiden ikkunat avautuvat valoisaan keskusaulaan.

Yhdellä toisen kerroksen käytävistä on myös Kivistön koulun oppilaiden tekemä kolmiosainen keramiikkataideteos. Taideteoksen vieressä on atk-luokka, joka on nyt tavallisessa luokkakäytössä. Jauhon mukaan tavoitteena koulussa on langattoman verkon avulla tuoda koneet lasten luo eikä lapsia koneiden luo.

5G1D2444 2

Kylän sydän kokoaa toiminnot

Musiikkiluokassa on hyvin ääntä eristävät ovet ja kaksinkertaiset seinät, joiden ansiosta tilasta ei juuri kuulu ääntä ympäristöön. Luokkahuoneiden ulkopuolisissa pikkuauloissa, joissa on myös pöytiä ja tuoleja, opetusta voidaan tarvittaessa eriyttää pienryhmiin.

Oppilaiden sisäänkäynnit ovat koulun eteläpäädyssä. Sisäänkäyntinä toimivat pitkät betoniluiskat ovat helppokulkuiset myös talven liukkailla keleillä niihin upotetun lämmityksen ansiosta. Itäpäädyssä on toinen välituntipiha. Toinen piha on länsipuolella viereisen urheilukentän ja koulurakennuksen välissä.

Kun Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola kävi syksyllä tutustumassa kouluun, oppilaat esittelivät hänelle koulun taideteoksen, kenkärajat, tulevan laajennusosan paikalla vielä nyt olevan kauniin koivikon sekä koulun keskusaulan ylittävältä sillalta avautuvan näkymän.

Koulun 500 neliömetrin suuruinen liikuntasali on jaettavissa tarpeen mukaan kolmeen osaan. Koulun ensimmäisessä kerroksessa on avoimessa keskusaulassa sijaitsevan ruokalan lisäksi myös käsityö- ja luonnontutkimuksen luokat.

Koulun käytäviä elävöittävät lievästi kiemurtavat viivat. Näistä oppilaat ovat Jauhon mukaan ristineet valkoisen viivan onnenviivaksi. Rakennuksessa toimii ala-asteen koulun lisäksi myös iltapäiväkerho, päiväkoti, esikoulu, hammashoitola ja nuorisotilat. Jauho pitääkin rakennusta eräänlaisena kylän sydämenä.

Luonnonläheisyys suunnittelun ohjenuorana

Vantaan kaupungin rakennuspäällikkö Juha Vuorenmaa toteaa, että kyseessä oli varsin tyypillinen jaetun urakan uudisrakennusprojekti. Siinä muotokieli on kuitenkin Vuorenmaan mielestä monimuotoisempi kuin yleensä kaupungin kohteissa. Se toi oman haastavuutensa koko työhön.

– Koulussa on paljon poikkeavaa detaljiikkaa, mikä vaati paljon suunnittelijalta ja myös toteuttajalta. Rakennus on saanut hyvää palautetta niin käyttäjiltä kuin muutenkin. Sillä luodaan kaupunkikuvaa, Vuorenmaa sanoo.

– Suunnittelussa lähdimme siitä, että luonto on lähellä koulua. Alun perin ajatuksena oli jatkaa eteläpuolista rinnettä viherkattona, mutta tästä luovuttiin. Pääjulkisivuissa käytetyt vihreän sävyt tulevat luonnosta, Koljonen sanoo.

Suuriruutuisista kuitusementtilevyistä koostuvaa julkisivua tasapainotetaan toisissa paikoin rauhallisilla tiilipinnoilla. Niin sanotulla sutimestarin tekniikalla viimeistelty grafiitinharmaa tilipinta toistuu ulkoseinien lisäksi myös sisätiloissa. Tiilien pintaan on pyyhkäisty kerros mustaa laastia, mikä tekee pinnasta elävän näköisen.

Koulun arkkitehtisuunnittelu alkoi vuonna 2008 ja hankesuunnittelu jo aikaisemmin. Tilajakoon päädyttiin Vantaan kaupungin tilaohjelman pohjalta. Pitkän suunnittelu- ja rakennusprosessin aikana koulun rehtori ehti vaihtua neljä kertaa ja myös pedagogiset trendit ehtivät muuttua. Koljonen myötää, että muutokset tuovat omat haasteensa suunnittelutyöhön.

Rakennuksen sijoittaminen kapealle pitkänomaiselle tontille johti pitkänomaiseen rakennusmassaan. Rakennuksen muodosta suunniteltiin kiilamainen, minkä ansiosta alakoulun välituntipihaa saatiin myös koulun länsi- ja lounaispuolelle. Kahdesta eri suunnasta tulevat koordinaatistot kohtaavat keskusaulassa.

5G1D2403 2

Yläpohjassa kaarevat muodot

Koulun rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Oy:n rakennesuunnittelija Yrjö Lietzen kertoo, että tontin pohjaolosuhteet olivat sellaiset, että sen lisäksi, että rakennus on täysin paalutettu, myös piha rakennettiin kalkkipilaroituna.

– Pahinta paikkaa pystyttiin välttämään. Piha ja urheilukentän puoli ovat huonompaa maaperää, Lietzen sanoo.

Koulun julkisivu on koottu kuitusementtilevyistä, joiden alla on sandwich-elementti. Rakenteessa on pyritty varmistamaan, että kosteuden hallinta ja lämmöneristys on tehty mahdollisimman hyvin. Lietzenin mukaan tällainen rakenne on jonkin verran kalliimpi, mutta rakenneratkaisu tulee maksamaan itsensä takaisin käytön aikana.

Muurattujen julkisivun osien takana on sisäkuorielementit. Koulu on pilari-palkkirakenteinen ja siinä on rakentamisajankohtana vaadittuja lämmöneristysarvoja vähän paremmat arvot.

Alakattorakenteen kaarevat muodot havaitsee selvästi hallintokäytävän niissä huoneissa, joissa on isot, keskusaulaan päin antavat ikkunat. Alakatto noudattaa osin vesikaton kaarevaa muotoa. Yläpohjarakenteeseen kaarevat osuudet on tehty puusta. Ullakkotilat ovatkin paikoin jopa seitsemän metriä korkeita.

Myös rakennusurakasta vastanneen YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Tero Aaltonen muistelee tontin aiheuttamia hankaluuksia. Alueen vaativalla pohjalla oli myös yksi lähde. Tästä selvittiin pumppauksella ja lisäämällä viemäröintiä.

– Vesikaton puutyöt olivat haastava työvaihe. Katon aaltomainen muoto ei ole ihan tavallinen. Myös sisätiloissa on korkeita tiloja ja muotoiltuja alakattoja, Aaltonen sanoo.

Julkisivun verhoilu erikokoisilla ja erivärisillä levyillä oli erityistä tarkkuutta vaativat työvaihe. Tehtaalta määräkokoisina tulleet levyt piti sovittaa oikeisiin paikkoihin.

– Kaiken kaikkiaan tämä on arkkitehtonisesti korkeatasoinen rakennus, mikä toi omat haasteensa rakentamiseen, mutta tällaista kohdetta on mielenkiintoista tehdä, Aaltonen sanoo.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail