Viimeisimmät julkaisut

Kangasalan uusi lukio

Muuntuvien tilojen kompaktia ekologiaa

Kangasalan lukion hienouksiin kuuluvat muuntuvat tilat ja kahteen suuntaan avautuva näyttämö. Vaativa akustiikkasuunnittelu näkyi arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja rakentajan työssä. Arkkitehti suunnitteli rakennukselle kompaktin muodon, jossa on julkisivupintaa mahdollisimman vähän.

25Koulun perustehtävä on oppimisen tuottaminen, Kangasalan lukion rehtori Teuvo Ropo sanoo.

Kun oppiminen on keskiössä, katse kääntyy oppijaan. Millaisessa ympäristössä ja millaisilla ohjeistuksilla opiskelijat oppivat?

– Nykyaikainen koulu tarvitsee muunneltavia tiloja. Ryhmäkoot vaihtelevat, oppilasmäärä vaihtelee. Syksyllä on enemmän opiskelijoita, koska abit lähtevät keväällä pois.

Jos olisi mahdollisuus rakentaa mitoitusta enemmän luokkia, muunneltavuudella ei olisi suurta merkitystä. Muunneltavuus mahdollistaa myös tärkeän pienryhmätyöskentelyn.
Muutaman luokkatilan voi jakaa siirtoseinillä yhdeksi isoksi tai kahdeksi pieneksi tilaksi. Liikuntasalissa on laskettava väliverho, jolla tilan voi puolittaa.

Tilankäytön hienouksiin kuuluvat auditorion siirtokatsomo, jonka avulla tuolirivit voi sijoittaa pieneen osaan ja lattia riittää muuhun käyttöön, sekä liikuntasalin ja auditorion välissä siirtoseinillä varustettu näyttämö, jonka avautuu molempiin suuntiin.

Vaativa akustiikka

19Kangasalan lukio oli rakentajalle vaativa ja mielenkiintoinen kohde. Pääurakoitsija Hartela Oy:n urakka alkoi valmiiden perustusten päältä. Rakennuttaja oli teettänyt maarakennus- ja perustusurakan paalutetuille teräsbetonianturoille. Betonielementtirunkoinen rakennus täydentyi kantavilla teräspilareilla.

– Julkisivun korkeat graafiset betonielementit olivat vaikeita asentaa. Oli työlästä saattaa elementtien pintakuviointi. Julkisivujen lopullinen ilme kuitenkin miellytti tekijöitä ja suunnittelijoita, Hartelan työpäällikkö Antti Välkki sanoo.

Arkkitehdin muutamat kaarevat alakatto- ja seinämuodotkin loivat rakentajille omat haasteensa. Lisäksi vaativa akustiikkasuunnittelu edellytti melkoista tarkkuutta seinä- ja lattiarakenteiden liitosdetaljeissa.

Arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Tilatakomo Oy:n arkkitehti Pekka Kolin mukaan ääneneristys- ja akustiset vaatimukset etenkin kahteen suuntaan avautuvan näyttämön kohdalla vaativat myös paljon niin suunnittelijalta kuin rakentajalta. Esimerkiksi näyttämöaukot on varustettu yhteensä kolmella siirtoseinällä. Ongelmat ratkottiin yhteistyössä kohteen akustiikkasuunnittelija Helimäki Akustikkojen kanssa.

– Poikkeuksellinen akustiikkasuunnittelu oli haastavaa myös rakennesuunnittelijalle, vanhempi asiantuntija Tapani Pennanen Ramboll Finland Oy:stä sanoo.

– Liikuntasalin ja auditorion rakenneratkaisuissa ilmakammion ja seinien akustisten kiinnitysten ratkaisut olivat haastavia. Kahteen suuntaan avautuva näyttämö ja sen alla oleva tuolivarasto piti saada ääniteknisesti varsin monikäyttöisiksi.

Oleskelutila ilman aulaa

8Rakennuksen kompakti muoto on ekologinen. Julkisivupintaa on mahdollisimman vähän. Päivänvaloa tarvitsemattomat tilat on sijoitettu pohjoisen puolelle. Neliön muotoista pohjaratkaisua halkaisee korkea kokoava valoisa keskeistila. Se muodostuu oleskeluportaista, kahviosta ja kirjastosta.

– Käyttäjän erityistoive saada näyttämö avautumaan sekä auditorioon että liikuntasaliin niin, että esitystä voidaan seurata samanaikaisesti molemmista tiloista, muodosti pohjaratkaisulle yhden lähtökohdan. Ideoimme auditorioon teleskooppikatsomon, jolloin tilaa voi käyttää myös tasalattiaisena muun muassa liikuntaan ja ylioppilaskirjoituksiin, Pekka Koli sanoo.

Vaikka tilaohjelmassa ei esiintynyt varsinaista aulatilaa, suunnittelija onnistui luomaan mielenkiintoisia oleskelu-, hengailu- ja työpistepaikkoja, kuten oleskeluportaat, kahvion katosta muodostettu oleskelupesä ja käytäväkaiteiden yhteyteen tehdyt työskentelytasot.

Arkkitehti vastasi myös sisustus- ja irtokalustesuunnittelusta. Pulpetit ja oppilastuolit tuotiin vanhasta lukiosta. Julkisivupellin punaoranssi väri jatkuu maalattuina pintoina sisällä limevihreän kanssa.

– Tehostevärit hallitsevat ja piristävät sisätilojen ilmettä maalipinnoissa, kalusteissa ja keskeistilan lattiamatossa.

23Rakennuksen sijaintiin tontilla vaikuttivat rinteinen maasto ja eri saapumissuunnat. Lukio liitettiin vieressä sijaitsevaan Pikkolan kouluun yhdyskatoksella. Lukion oppilaat ruokailevat Pikkolan koulussa. Pikkolan koulun oppilaat käyttävät lukion auditorion ja terveyshuollon tiloja. Sijainnilla vanha pelikenttäkin saatiin säilytettyä liikuntakäytössä.

– Halusimme luoda rakennukselle oman identiteetin raikkaalla julkisivulla. Ympäristön monenkirjavasta materiaali- ja värimaailmasta valitsimme punaoranssin yhdistämään rakennusta viereiseen punatiiliseen koulurakennukseen.

– Muuten julkisivut ovat ympäristöstä poikkeavaa mustaa hienopesubetonipintaa, jossa osittain valkobetonipintaisia kuvioita. Kuviot on toteutettu graafisen betonin menetelmällä, Koli sanoo.

Mallinnusta vaativat ulkokuorielementit

Rakennesuunnittelussa ulkoseinien graafinen kuviointi ja elementtijako sekä pilarijako määrittelivät sisäkuorielementtien jaon.

– Erot estivät perinteisen sandwich-elementtitekniikan käytön. Päädyimme kaksoiskuorirakenteeseen. Suurikokoisten ulkokuorielementtien ripustaminen ja tukipisteiden määrittely vaativat tarkkuutta. Ratkaisun toteuttaminen ilman mallinnusta olisi ollut melko mahdotonta, Tapani Pennanen sanoo.

Vaativaa oli myös suunnitella rakennuksen kahdella sivulla kiertävä kolmen metrin pituinen ulokeräystäs. Sitä kannattavat palkkien ja ontelolaataston sekä tukimuurin päälle rakennettu kuoriseinä.

– Rungossa pyrimme välttämään kantavia seinälinjoja. Toisaalta esimerkiksi liikuntasalissa ja auditoriossa kantavat pilarit piti saada mahtumaan seinärakenteen sisään. Tästä syystä päädyimme salin ja auditorion osalta liittopilareihin. Muualla käytettiin teräsbetonipilareita.

14Kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäisen kerroksen alapohja on tukipaalujen varaan maata vasten valettu kantava teräsbetonilaatta. Toisen kerroksen alapohja tehtiin tuulettuvaksi. Kantavan rakenteen muodostavat lämmöneristetyt ontelolaatat, ensimmäisen kerroksen kantava väliseinä, sokkelipalkit ja jännebetonipalkit.

Rakennuksen pystyrungon muodostavat pääasiassa teräsbetonipilarit ja betonitäytteiset teräsliittopilarit sekä auditorion, liikuntasalin, porrashuoneiden ja hissikuilun teräsbetoniset seinät. Korotettu aulatila ja IV-konehuoneet toteutettiin teräspilarein, palkein ja kantavin teräsohutlevyin.

Ulkoseinien rakenteena ovat pääsääntöisesti sisäkuorielementti, solupolyuretaaninen lämmöneriste, tuuletusrako ja ulkokuorielementti. Osa ulkoseinistä on levypinnoitettuja. Näiden seinien rakenteen muodostavat sisäkuorielementti, mineraalivillasta tehty lämmöneristys, tuuletusrako ja julkisivun levyrakenne. Sokkelit tehtiin sandwich-elementeistä tai kuorielementeistä. Yläpohjat ovat mineraalivillalla eristettyjä, tuuletettuja kermikatteita, joissa on sisäpuolinen vedenpoisto.

Välipohjien ja yläpohjan kantavat rakenteet muodostuvat pääosin delta-palkeista ja niiden tai kantavien teräsbetoniseinien varaan tukeutuvista ontelolaatoista. Rakennus jäykistettiin levyrakenteena toimivan ontelolaataston sekä mastopilareiden ja jäykistävien teräsbetoniseinien avulla. Konehuone jäykistettiin teräksisillä vinositeillä.

Tärkeä osa yhdyskuntasuunnittelua

Kangasalan kunta harkitsi pitkään vanhan lukion peruskorjausta. Kustannusarvio nousi liian korkeaksi.

– Vanhasta lukiosta ei olisi saanut tilaratkaisuiltakaan toimivaa nykyisten oppimisympäristön vaatimusten kannalta, Kangasalan kunnan rakennuspäällikkö Arja Lehto sanoo.

Vanha lukio sijaitsi liikenteellisestikin hankalassa paikassa. Pikkolan koulukeskuksessa lukioon on helppo tulla, se sijaitsee asutuksen painopisteessä ja lähellä Kangasalan ydinkeskustaa. Sen ympäristössä on liikuntapalveluita ja alueelta on hyvät yhteydet ulkoilureiteille.

Lukion rakentamispäätös liittyy yhdyskuntasuunnittelun kokonaiskuvaan.

– Keskeisellä paikalla sijaitseva lukio viereisine Pikkolan liikunta- ja kädentaidon-tiloineen on houkutteleva oppimismiljöö Kangasalan ja lähiseudun lukioikäisille. Uskon, että alueen kehittäminen vaikuttaa koko kunnan imagoon ja asukkaiden viihtymiseen paikkakunnalla.

– Kehitämme Pikkolan puistoalueitakin koulujen ja päiväkotien oppimisympäristöiksi ja kuntalaisten harrastuspaikoiksi. Pikkolasta on uuden lukion myötä luotu kampus, joka tarjoaa erilaisia synergioita ja on sosiaalisesti kehittävä kokonaisuus. Erinomaiset julkisen ja kevyen liikenteen yhteydet ovat lukion ja iltakäytössä myös kädentaidontilojen kilpailutekijä.

Uusi lukiorakennus käyttää energianaan kaukolämpöä ja lämpenee vesikiertoisella lattiammityksellä. Rakennuksen katolla on myös vesi-ilmalämpöpumppu ja aurinkolämmityskeräimet, joilla hoidetaan myös lämmitystä ja lämmintä käyttövettä.

Ilmanvaihtoon liittyy lämmön talteenotto. Koulun lukituksena on Iloq-järjestelmä, jolla voi rajata tilojen käyttöä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail