Viimeisimmät julkaisut

Kalevan uusi painotalo

Oulussa ilmestyvää sanomalehti Kalevaa on painettu vuodesta 1966 lähtien Oulun Lekatiellä arkkitehti Seppo Valjuksen suunnittelemissa tiloissa. Kalevan tähän asti käytössä ollut yli 20 vuotta vanha rotaatiopainokone alkoi tulla käyttöikänsä päähän. Taloudellisen tarkastelun jälkeen päätettiin hankkia uusi painokone, rakentaa uusi ja ajanmukainen painotalo, myydä nykyinen tontti ja hankkia sanomalehti Kalevan toimitukselle, hallinnolle ja markkinoinnille uudet tilat keskikaupungilta. Tämän päivän tekniikan ansiosta lehden toimituksen ja lehtipainon ei tarvitse sijaita fyysisesti lähellä toisiaan. Tilojen laajentaminen Lekatiellä ja joka päivä ilmestyvän sanomalehden painaminen samaan aikaan ei olisi ollut mahdollista.

Teksti: Päivi Mäkinen Kuvat: Pekka Agarth

– Tonttia etsittiin Oulusta ja Oulun ympäristökunnista, kertoo Kaleva Oy:n talousjohtaja Esko Jokelainen . Tontin tuli olla logistisesti hyvällä paikalla, soveltua pohjaolosuhteiltaan painolaitoksen rakennuspaikaksi ja esimerkiksi sähkön saatavuuden tuli olla sataprosenttisen varma. Sopiva tontti löytyi Taka-Laanilasta. 35 281 neliön tontti sijaitsee pääväylien varrella ja sen naapurissa on Itellan postikeskus.

Perustusurakka aloitettiin syksyllä 2010, peruskiveä päästiin muuraamaan tulipalopakkasilla joulukuussa 2010 ja rakennus luovutettiin kesällä 2012. Uusiin tiloihin muuttivat Kalevan sanomalehtipaino ja Erweko Oy:n arkkipaino sivunvalmistuksineen ja myyntiorganisaatioineen sekä sanomalehti Kalevan jakelusta vastaava Oulun Jakelutoimisto. Kohteen suunnitteli oululainen UKI Arkkitehdit oy. Pääurakoitsija oli YIT Rakennus oy, sähkö-, tele- ja turvalaiteasennukset teki EMC Talotekniikka Suomi Oy, rakennusautomaatiosta vastasi Siemens Oy ja perustus- ja maanrakennusurakan teki Destia Oy.

 

kaleva2Toimiva, kaunis, tehokas

Tilaajan toivomuslistalla oli yksinkertainen ja tehokas, mutta kaunis ja laadukas tuotantorakennus, jossa ympäristöystävällisyys ja käyttökustannukset koko elinkaaren varrella on otettu huomioon. Käyttäjät olivat pääsuunnittelija Pentti Komulaisen mukaan luonnosvaiheessa aktiivisesti mukana suunnittelussa. Suunnittelun lähtökohtana oli painotalon toiminta ja töiden sujuvuus.

Jokelaisen mukaan tuotantoprosessi alkaa siitä, kun rekat tuovat painopaperirullat varastoon ja päättyy siihen, kun valmiit lehdet lähtevät jakeluun. Kaikki välissä olevat työvaiheet haluttiin saada mahdollisimman sujuviksi ja toimimaan pienillä työvoima- ja energiakustannuksilla. Esimerkiksi tavaravirtojen risteäminen haluttiin eliminoida. Sanomalehtipainolla ja Erwekolla on nyt omat paperivarastonsa. Koko talon yhteisiä tiloja ovat lähinnä aula ja toimistot. Myös saapuvan ja lähtevän tavaran laituri on molempien painojen yhteiskäytössä.

Kohteen suunnittelu kiertyy Komulaisen ja Kaleva Oy:n kiinteistöpäällikkö Jouko Männikön mukaan paljolti rotaatiopainokoneen ympärille. Painotalossa on paljon erikoistiloja esimerkiksi painokoneen huoltoa ja telojen pesua varten, omat tilansa vesilaitteille, painoväreille, öljyille, palaville nesteille ja trukkien lataukselle. Epäkelpo painotuote kulkee makkelikuljettimen kautta suoraan jätesäiliöihin. Painotalossa on erillinen jätehuone, jossa pahviprässit ja keräyslavat ovat sisätiloissa. Nestemäiselle jätteelle on maanalaiset ylivuotosäiliöt. Kohteessa on myös akustovarmennettu UPS-laitteisto servereille ja oma varavoimakone sähkökatkojen varalle. Serverihuoneen yläpuolella on tuplavarmistuksena kaksi vesikattoa: varsinainen vesikatto ja sen alapuolella kevyempi. Huone on turvattu myös välttämällä putkistojen vetämistä sen läheltä.

kaleva3Talotekniikka viimeisen päälle

LVI-järjestelmät olivat huomattava osa investoinneista. Taloteknisille järjestelmille ja valaistukselle asetettiin korkeat energiatehokkuus- ja hyötysuhdevaatimukset. Talotekniikka onkin nyt Jokelaisen mukaan viimeisen päälle ja esimerkiksi ratkaisut, joilla saadaan aikaan painamiselle optimaaliset ilman lämpö- ja kosteusolosuhteet on viety pitkälle.

Lämmön talteenoton tehokkuuteen ja hyötysuhteeseen kiinnitettiin huomiota. Laitteiden tuottama lämpö hyödynnetään ilmanvaihdon tuloilman esilämmitykseen ja ajoluiskien sulanapitämiseen vapaajäähdytyksellä. Valaistuksen lämpökuorma on minimoitu erityisesti tiloissa, joissa laitteet luovat suuren lämpökuorman. Energiatehokkuus huomioitiin suunnittelussa myös katemateriaalin värivalinnassa ja rakennuksen ulkopuolisissa varjostuksissa.

Valaistussuunnittelun suhteen painotalo on vaativa kohde: tuotantotiloihin ei saa tulla auringon heijastuksia, mutta toisaalta päivänvaloa olisi hyvä saada työskentelytiloihin muutenkin kuin loisteputkien värilämpötilan avulla. Asia ratkaistiin osin massoittelulla ja sijoittamalla painosalin suuri lasiseinä itään: valoa tulee sisään, mutta aurinko ei paista suoraan sisälle siihen aikaan, kun painokone pääasiassa on käytössä eli iltapäivällä ja myöhään illalla. Painosalin lasiseinään painettiin sanomalehden palstaa ja osastoja mukaileva koristeaihe. Muualle tuotantotilojen ikkunoihin sijoitettiin metalliset varjostinsäleiköt.

 

Louhesuoni imeyttää sadevedet

Hankkeen aikataulu oli tiukka. Hankkeen projektikonsulttina toimineen Pöyry CM:n projektipäällikköVeli Mettovaara kertoo, että suunnittelun ja laitehankintojen aikana tehtiin työmaan maanrakennus- ja perustusurakka. Elementit ja 40 tonnin siltanosturi tilattiin seuraavaksi, ja suunnitelmien täsmentyessä kilpailutettiin rakennusurakka. Koneet ja erikoisjärjestelmät hankittiin prosessin täsmentyessä. Koneasennuksia varten rakennukseen jätettiin asennusaukot ja kulkureitit.

Rakennuspaikan pohjaolosuhteet eivät olleet kaikilta osin helpoimmasta päästä. Mettovaaran mukaan paikoin tontilla tehtiin massanvaihtoja jopa viiden metrin syvyydeltä. Pohjavesien ja sadevesien imeytystä varten rakennettiin aluetta kiertämään noin 800 metriä pitkä louhesuoni: näin haluttiin säästää läheiseen Pyykösjärveen johtavan kaupungin viemäriverkon kapasiteettia. Louhesuonen kautta imeytetään myös lumien sulamisvedet. Lumia ei talvella kuljeteta pois tontilta, vaan ne kipataan imeytyskentille. Imeytyskentät kivineen istuvat pihan ilmeeseen lumettomana aikana: jatkuvaa hoitoa vaativia nurmikenttiä tilaaja ei Komulaisen mukaan halunnut, vaan asfaltoimattomille ja kiveämättömille alueille on istutettu vähän hoitoa vaativia kasveja ja rantavehnää.

kaleva4

Kovia kuormia, vääntäviä voimia

Rakennuksessa on betoninen pilari-palkkirunko ja elementtiseinät. Yläpohjat ovat tt-laattaa ja välipohjat ontelolaattaa. Muualla kuin painokoneen alla on maanvarainen anturaperustus. Rotaatiopainokone ja paperivarastot vaativat huomattavan jämerät perustukset. Paperivarastossa säilytetään pinoissa sanomalehtipaperirullia, jolloin neliökuormat nousevat helposti yli 4000 kiloon. Paperivarastossa on 20 cm vahvuinen teräskuituvahvisteinen betonilaatta.

Painokonetta varten rakennettiin kokonaan irti muusta rakennuksesta oleva koneperustus. Koneen alla on 342 kuution teräsbetonikakku, joka sijoittuu tärinänvaimennuslevyillä vuorattuun ”kaukaloon”. Kakku puolestaan seisoo 80 cm paksuisella betonilaatalla. Perustus on paalutettu peruskallioon porapaaluilla. Perustusratkaisuun päädyttiin työmaan aikana.

– Halusimme ottaa varman päälle, kertoo Mettovaara. Painokone tuottaa parhaimmillaan 45 000 lehteä tunnissa, joten vääntövoimia sen torneissa on. Koneen ja sen perustuksen on pysyttävä täysin paikallaan.

Rakentamisen kaikilla osa-alueilla panostettiin Mettovaaran mukaan laatuun, kestävyyteen ja turvallisuuteen. Sama päti kovalle rasitukselle joutuviin pintamateriaaleihin. Lattiamateriaaleiksi valittiin kumimatot ja epoksilattiat. Painosalin lattian ja ovien väri sietää myös mustetahrat.

Kohteen vastaava työnjohtaja Arto Hyvärinen YIT Rakennus Oy:stä kertoo painotalon olleen motivoiva rakennettava: kohteessa oli paljon erikoisrakenteita ja vaativia ratkaisuja kuten painokoneen perustus ja painosalien lattiat. Saksalaisen painokonetoimittaja Manroland AG:n vaatimukset lattian tasaisuudelle olivat tiukemmat kuin A0-taso.

– Painokonetoimittajan edustajat kävivät tarkistamassa ja mittaamassa tehdyt varaukset ennen valutöiden aloittamista. Valulupa annettiin vasta sitten, kun kaikki oli kunnossa, kertoo Hyvärinen. Näin menetellen ylimääräistä piikkausta ja sahausta ei tarvinnut tehdä.

Työmaa vaati myös paljon enemmän organisointia ja työllisti aivan eri tavalla kuin jokin toisenlainen kohde, kun osapuolia oli paljon, meneillään oli monta työvaihetta yhtä aikaa ja työmaan keskivahvuuskin oli 75–80 henkeä. Aikataulu oli Hyvärisen mukaan tiukka ja siinä pysyminen vaati paljon töiden lomittamista ja järjestelyä, jotta kaikille myös riitti työmaata. Esimerkiksi sähkömiehet vetivät kaapelihyllyjä heti, kun se vain oli mahdollista. Nyt sähkömiehet ryhtyivät hyllytöihin jo murskepinnalta – normaalisti lattiat valetaan ensin ja asennustöihin aletaan vasta sitten.

Tyypillistä kohteelle olivat myös suuret massamäärät: Hyvärisen mukaan vielä seuraavallekin päivälle riitti tekemistä, kun betonia lattioihin ja huopaa kattoon sai tilata noin12 000-neliöisen kohteen tarpeisiin.

Projektissa mukana

  • Arkins Suunnittelu Oy
  • Eskopuu Oy
  • Juha Punta Oy
  • Muovilami Oy
  • Nanten Oy
  • Nora Flooring Systems Oy
  • Pitomaalaus Oy
  • Pöyry Finland Oy
  • Ruskon Betoni Oy
  • Sisärakenne Kukkola Oy
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail