Viimeisimmät julkaisut

Kalevan Prisma

Kalevan Prisma Tampereella on 1970-luvun lopulla rakennettu hyvin tunnettu kauppapaikka. Kesällä 2014 alkoi tavallista suurempi saneeraus- ja laajennusvaihe, ja kokonaan uudistetut tilat valmistuivat tämän joulusesongin alkuun.

Teksti: Matti Valli Kuvat: Ari Korkala

prisma-keskus012-2Remontti ja laajennus tulivat maksamaan jonkin verran yli 50 miljoonaa euroa. Miehen ikään ehtineen kauppapaikan tulevaisuuskin näyttää hyvältä, sillä ihan tontin eteen on tulossa raitiotielinjan vaihtopaikka. Kiinteistössä tulee työskentelemään ajankohdasta riippuen 300–400 henkilöä.

Kiinteistöä on laajennettu koko etujulkisivun pituudelta. Päätyosaa on jatkettu niin, että sinne mahtuvat uusina tulokkaina Emotion, Gigantti ja useita muita oheisliikkeitä. Neliössä mitaten saneerausta on ollut 19 000 neliötä ja uudisrakentamista 12 000 neliömetriä. Yksi tavoite on ollut saada aikaan kaupungin paras ja monipuolisin ruokakauppa.

Pirkanmaan Osuuskaupan kiinteistöpäällikkö Tommi Terho sanoo, että tavoitteessa on onnistuttu paremmin kuin hyvin, varsinkin,  kun myös päivittäistavaroiden valikoima lienee suurempi kuin missään muussa yksittäisessä tamperelaisessa kauppaliikkeessä.

Työt toteutettiin tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Pääurakoitsijana toimi Skanska. Urakka oli jaettu kolmeen vaiheeseen, mutta käytännössä eri vaiheita tehtiin päällekkäin. Sivu- urakoitsijat kilpailutettiin perinteisesti. Vuokralaisille rakennettiin väistötilat, ja asiakkaiden autoille oli oltava pihamaalla tilaa koko projektin ajan.

Remontti kaupan rytmissä

– Uuden rakentaminen ja sen sovittaminen yhteen olemassa olevien rakenteiden kanssa eteni ilman isompia ongelmia. Toki asiakkaat, liiketoiminta ja urakoitsijat joutuivat sopeutumaan erilaisiin järjestelyihin, Terho sanoo.

Työt sovitettiin kaupan rytmiin, ja välttämättömät meteliä tai sähkökatkoksia aiheuttavat työt suoritettiin yöaikaan. S-ryhmässä rakennuttaminen ja liiketoiminta sekä myös myymäläsuunnittelu on omissa käsissä, joten ristiriitoja ei voinut syntyä. Sisäisillä keskusteluilla löydettiin parhaat kompromissit.

– Työnjohtajien rooli tällaisissa hankkeissa on todella iso ja heidän on osattava ajatella tilanteista kaupassa asioivien ihmisen näkökulmasta, Terho sanoo.

Prisma-konsepti on valtakunnallinen, mutta päätösvalta rakentamisesta ja kokoluokista on alueellisilla osuuskaupoilla. Keskusliikkeen taholta voi aina kysyä neuvoa.

Liiketoiminta ohjaa myymäläsuunnittelua, sillä liiketoiminnasta vastaavilla tahoilla on paras tieto asiakasprofiileista.

– Asiakkaiden kannalta ostosten tekeminen on oltava mahdollisimman helppoa.

He myös odottavat mahdollisimman suurta elintarvike- ja päivittäistavaravalikoimaa.

Remontin jälkeen Kalevan Prisman pysäköintipaikkojen lukumäärä on 1100, aikaisemmin niitä oli alle tuhat. Maanalaista pysäköintihallia on laajennettu, siellä on tilaa yli 200 autolle – aikaisemmin siellä oli henkilökunnan käyttöön tarkoitettu 70 auton parkkihalli.

Kalevan Prismassa on kattava valikoima muitakin liikkeitä kuin S-ryhmään kuuluvia, joten sitä kutsutaan Prisma-keskukseksi. Tommi Terhon mukaan kattava vuokralaispaletti hyödyttää asiakasta.

– Muita vuokralaisia Prismakeskuksessa ovat XXL, Power, Alko, Apteekki, TeamStore, Silmäasema, Elisa, Timanttiset, Digiman, Lähitapiola, Luontaistuntija, Sol-pesula, suutari ja lisäksi Pirkanmaan Osuuskaupan omana palveluna tarjotaan Osuusravintola Oksa ja Hesburger, ABC mittarikenttä ja auton itsepalvelupesula, Terho luettelee.

Tarkoilla spekseillä

Pääsuunnittelijana on toiminut Aihio Arkkitehdit Oy:n Timo Meuronen ja projektiarkkitehtina Maija Teppo.

Teppo tuli mukaan kaava- ja rakennuslupavaiheessa ja valvoi omalta osaltaan kokonaisuuden toteutumista työmaalla.

– Nykyaikaiseen tavaratalosuunnitteluun kuuluu rakennuttajalta saatavat tarkat speksit. Arkkitehdille annetaan liikekonseptin mukaiset myymäläsuunnitelmat, jotka arkkitehti istuttaa kokonaissuunnitelmaan. Suuret linjat käydään läpi rakennuttajan ja kauppapaikan johdon kanssa, kuten missä kauppakäytävät kulkevat ja millaisia niiden yleisilmeen tulee olla.

– Sitäkin pohditaan, miten erilaiset pikkukaupat eli etumyymälät sijoitetaan suhteessa varsinaiseen myymälätilaan. Tämän pohjalta suunnitelmia lähdetään viemään eteenpäin, Teppo kertoo.

Arkkitehdille annetaan tieto etumyymälöiden haluamista neliömääristä ja ratkaisut sovitetaan kyseisen kauppapaikan kokonaiskonseptiin.

Monissa tapauksissa etumyymälöillä on omat konseptit, joita ne haluavat noudatettavan. Tepon mukaan kauppakeskuksissa arkkitehdin työ onkin erilaisten konseptien ja tavoitteiden yhteensovittamista ja kokonaisuuden pitämistä kasassa.

– Prisma-keskuksessa on 22 eri käyttäjää. Kaikkien näiden layoutit sovitettiin yhteen koko kiinteistön layoutin ja sen toimintojen kanssa. Myymälöissä värien käyttö eteni varsin tarkkaan annettujen speksien mukaan, mutta kauppakäytävällä ja yleisissä tiloissa värien käyttömahdollisuudet eivät olleet samalla tapaa rajattuja. Arkkitehti saattoi toteuttaa omaa näkemystään siitä, miltä yhteistilojen ilmeen tulisi näyttää, Teppo sanoo.

Ilma vaihtuu huomaamattomasti

Kalevan Prisman talotekniikkasuunnittelusta on vastannut Sweco Talotekniikka Oy. Projektipäällikkö Ari Oranen kertoo, että kauppakeskuksessa ilmanvaihdon tulee toimia niin, etteivät asiakkaat edes huomaa sen toimintaa – ainakaan negatiivisessa mielessä. Asiakkaiden vuodenaikojen mukainen vaatetus otetaan huomioon ilmanvaihdon säädössä, jotta heillä olisi mukava olla kaupassa.

Vanhan osan ilmanvaihtokoneista jotkut oli uusittu muutama vuosi sitten ja ne jäivät käyttöön. Uudisosia varten rakennettiin uudet IV-konehuoneet.

Ilmalämmitys vaatii tavallista enemmän ilmaa, ja suuret myymälätilat on toteutettu niin, että sitä varmasti riittää.

– Suurella ilmamäärällä tuloilman ja huonelämpötilan ero pysyy pienenä, jolloin ulkovaatteisiin pukeutuneet asiakkaat eivät eroa huomaa. Pienempien myymälöiden ja toimistojen hyvä ilmanvaihto saavutetaan ilmanvaihdon ja paikallisjäähdytyksen yhdistelmällä. Ravintoloissa on normaali ravintolamitoitusten mukainen ilmanvaihto lämmöntalteenoton kera.

Energiansäästö on rakennuttajalle tärkeä asia, jotta käyttökustannukset pysyvät kurissa. S-kaupan suunnitteluohjeiden mukaan kaikki kylmä- ja pakkaskalusteet ovat ovellisia, kannellisia tai niihin saadaan sulkuverho yöksi. Hukka-energiaa syntyy vähemmän ja kokonaisenergian kulutus kylmäjärjestelmässä vähenee.

– Päälämmönlähteenä toimivat lämpöpumput mahdollistavat myös matalalämpöisten energioiden hyödyntämisen. Lisälämmönlähteenä käytetään kaukolämpöä, mikäli lämpöpumppujen teho ei riitä, Oranen sanoo.

Suunnitteilla iso maalämpökenttä

Lämpöpumppujen lämmönlähteenä käytetään maalämpöä ja kaupan lauhdetta sekä lämpöenergiaa niistä tiloista, joita jäähdytetään talvellakin. Tällaisia ovat muuntamot, sähköpääkeskukset ja it-tilat, joita isossa kauppakeskuksessa on aika paljon.

Maalämpökaivoja on 22, mutta tontille on tehty varaus yhteensä 88-kaivoisen maalämpökentän rakentamisesta. Loput maalämpökaivot asennetaan, kun kauppakeskuksen laajennusvaraukset otetaan joskus käyttöön.

– Kaupan ja ravintoloiden kylmälaitteiden energia otetaan talteen johtamalla kylmälaitteista saatava lauhde lämpöpumpuille. Pienten kylmälaitteiden lauhde otetaan talteen ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteilla. Lämpöpumppujen käyttö parantaa lauhteen hyötysuhdetta verrattuna perinteiseen kaupan kylmäjärjestelmään.

Käytössä on myös lähes kaikki ajateltavissa olevat lämmönjakotavat.

– Lämmitysjärjestelmiä ovat esimerkiksi kylmäkalusteiden ja aulan alueella lattialämmitys, isojen myymälöiden ilmalämmitys, varastoissa puhallinkonvektorit, toimistoissa patterit ja ilmanvaihdolla toteutettu jälkilämmitys.

– Ulkoseinillä on patterilämmityksiä ikkunoiden alla varsinkin etumyymälöissä, mikä mahdollistaa tilojen käytön esimerkiksi toimistoina tai sosiaalitiloina.

Tietomallit asennuksen apuna

Tietomallinnusta käytettiin hyväksi asennusaikojen minimoimiseksi. 3D-kuvasta urakoitsijoiden on helppo katsoa, kuka asentaa ensin ja mihin paikkaan törmäyksien välttämiseksi.

Mallin avulla rakenteisiin saatiin putkituksille reiät ennen elementtien toimitusta työmaalle, mikä lisäsi rakenteiden esivalmistusta ja samalla nopeuttaa asennuksia työmaalla.

Katossa putkille ja johdoille on paikoitellen ollut tilaa todella vähän, näin on esimerkiksi IV-konehuoneiden seinien vieressä. Pieniltä törmäyksiltäkään ei kokonaan vältytty.

Töitten vaiheistus otettiin huomioon etukäteen muun muassa siten, että etelä- ja pohjoispään osat varustettiin omilla lämmönjako- ja ilmanvaihtokonehuoneilla. Lisäksi piti ottaa huomioon, mitkä laitteet piti toimia, jotta jonkun osa-alueen ilmanvaihto toimisi.

– Työmaan johdolla on sanottavaa työmaan asennuksissa ja varsinkin vaiheistuksessa. Vaiheistus mahdollistaa sen, että rakentamisen aiheuttama haitta on mahdollisimman pieni auki olevalle suurkaupalle ja pienemmille myymälöille, Ari Oranen toteaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail