Viimeisimmät julkaisut

Kalasatamassa on soten ensimmäinen tulkinta

Kalasatamassa rakennetaan uutta Helsinkiä. Uudenlainen ja uniikki on myös lokakuussa valmistunut terveys- ja hyvinvointikeskus eli THK. Se on konseptipilotti, joka kehitettiin tiiviissä vuorovaikutuksessa Helsingin kaupungin asiantuntijoiden ja arkkitehdin kesken.

Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Mikael Lindén

Kalasataman moderni asuinalue nousee itäisen kantakaupungin kainaloon, entisen Sörnäisten sataman ja teollisuusalueen maille. Alueella asuu nyt runsaat 3000 ihmistä, ja vuoteen 2035 mennessä asukasluvun arvioidaan olevan jo 21 000.

Samaan aikaan, kun Kalasataman metroaseman ympärille on rakennettu valtavaa palvelukeskusta, on viereisellä tontilla ahkeroitu toisen alueen asukkaille tärkeän rakennuksen eteen. Kaksi vuotta kestänyt urakka päättyi lokakuun alussa, kun tontille valmistui täysin aikataulussaan Kalasataman uusi terveys- ja hyvinvointikeskus.

Asiakkaille keskus avautuu alkukeväästä 2018.

Kuusikerroksisen, täysin uudenlaisella konseptilla toteutetun talon pääsuunnittelija on Ritva Mannersuo Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy:stä. Rakennuttaja on SRV Rakennus Oy.

– Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus on ensimmäinen rakennus, joka on tehty Helsingin sote-uudistuksen mukaisia palveluja ja toimintatapoja varten. Se on soten ensimmäinen tulkinta, sanoo arkkitehti Pekka Helin, jonka toimisto vastaa Kalasataman keskuksen kokonaisuuden suunnittelusta.

Saman katon alla

Selkeä, suorakaiteen muotoinen rakennus sijaitsee tulevan kauppakeskus Redin pohjoispuolella. Sisäänkäynti on Työpajankadulta. Kalasataman metroasemalta keskukseen kävelee parissa minuutissa.

Vaikka rakennus on kookas, noin 23 000 bruttoneliötä, ja täyttää sille varatun tontin laidasta laitaan, sen lämmin väritys, julkisivun hauskat ulokkeet sekä sisäänkäynnin arkadi tekevät siitä helposti lähestyttävän ja kutsuvan näköisen.

Uudisrakennus on konkreettinen tulos Helsingin uudistuvista terveydenhoidon tavoitteista: nyt rakennetaan monipuolisen hoidon yksiköitä, joihin yhdistetään aiemmin hajallaan olleita sosiaali- ja terveyspalveluita. Kalasataman konseptipilotti kehitettiin tiiviissä vuorovaikutuksessa Helsingin kaupungin asiantuntijoiden ja arkkitehdin kesken.

Jatkossa kaupunkiin muodostetaan kolmenlaisia keskuksia: aikuisväestöä palvelevia terveys- ja hyvinvointikeskuksia, perhekeskuksia sekä ikäihmisiä palvelevia keskuksia.

Kalasataman keskuksessa on saatavilla muun muassa avosairaanhoito-, päihde-, psykiatria- ja hammashoitopalveluita. Palvelut on suunnattu lähinnä Kalasataman asuinalueen sekä läheisten kaupunginosien nuorille ja aikuisille.

Tervehdyttävä kokemus

Kalasataman keskuksen suunnittelussa keskeisintä oli asiakaslähtöisyys, Ritva Mannersuo korostaa. Arkkitehdin positiivisena haasteena oli suunnitella talo, jossa käynti on ”tervehdyttävä kokemus”.

– Emme halunneet tehdä suljettua laitosta vaan avoimen, valoisan rakennuksen, jossa asiakkaan on helppo löytää oikeaan paikkaan, Mannersuo sanoo.

Valoa talossa riittää, sillä sen julkisivu on suurelta osin lasia. Kaksi korkeaa, koko talon läpäisevää valopihaa tuo päivänvaloa sisääntuloaulaan ja henkilökunnan taustatyötiloihin kerroksissa.

Ainutlaatuinen tilasommittelu tukee uusia terveydenhoidon toimintamalleja. Esimerkiksi henkilökunnan yhteisölliset työtilat on suunniteltu edistämään eri alan asiantuntijoiden kohtaamisia ja vuoropuhelua.

Kukin hoitokerros jakautuu kolmeen osaan. Urheilutermejä käyttäen asiakkaat liikkuvat kerroksen ulkokaarteella ja henkilökunta kerroksen sisäkaarteella. Väliin jäävät asiantuntijoiden yhteiskäytössä olevat vastaanotto- ja toimenpidehuoneet.

Ulkokehän asiakaskäytävä kiertää koko talon ympäri. Eri tasoille sijoitetuista ikkunoista avautuvat upeat näkymät merelle, Kulosaaren suuntaan. Ikkunoiden ansiosta käytävä on valoisa, ja lämmintä valoa heijastuu myös lattian kellertävistä pinnoista.

Siellä täällä käytävän varrella on erkkereitä, odotustiloja, jotka talon julkisivussa näkyvät värillisinä, laatikkomaisina ulokkeina.

Vastaanottohuoneet sijaitsevat lasitetun arkadin varrella. Asiakas astuu sisään huoneeseen omalta käytävältään, asiantuntija tulee huoneeseen omasta ovestaan henkilökunnan taustatyötiloista. Kahden oven järjestelmä lisää samalla turvallisuutta.

Vastaanottohuoneiden takana olevat taustatyötilat ovat koko kerroksen henkilökunnan käytössä.

– Tilat on suunniteltu sopimaan moniin erilaisiin tilanteisiin ja toimintoihin. Siellä on yksilöllisen työn paikkoja, ryhmätyötiloja, neuvotteluhuoneita, vetäytymishuoneita, taukotiloja ja keittiö, Mannersuo kertoo.

Suihkupaalutusta ja injektointia

Työmaapäällikkö Pasi Haakana kertoo, että ensimmäisenä urakkana rakennuksen pohja-ala pontitettiin, minkä jälkeen alkoivat maankaivu- ja louhintatyöt. Maa-aines tutkittiin tarkoin, koska alue on vanhaa satamapohjaa. Louhinnan jälkeen perustusvaiheessa pohjaan tehtiin suihkuinjektointi, jonka avulla kalliopohja saatiin vesitiiviiksi. Alkuvaiheessa tehty pontituksen ulkopuolinen suihkupaalutus puolestaan tiivisti maaperän vesitiiviiksi, jotta maanrakennus ei häiriintyisi valumavesistä.

Pohjarakenteet, runko, julkisivut ja talotekniikan rakentaminen olivat Haakanan mukaan hankkeen suurimmat urakat. Niissä onnistuminen määritti pitkälti sen, että aikataulussa pysyttiin.

Oman haasteensa toi ympäristön vilkas rakentaminen.

– Alue on iso, kuin pieni kaupunki. Liikennejärjestelyjä oli muutettava jatkuvasti. Huolellisella etukäteissuunnittelulla ja ympäristöön tiedottamisella siitä selvittiin hienosti. Tästä suuri kiitos Kalasataman Redi -projektin kanssa tehdylle yhteistyölle, Haakana sanoo.

Hän kiittää myös yhteistyötä arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Yhteisenä tavoitteena on ollut saada aikaa terveellinen ja pitkäikäinen talo. Rakennesuunnittelijan ja ulkopuolisen rakennusfysikaalisen tarkastajan kanssa kiinnitettiin erityistä huomiota eri materiaalien liittymäkohtiin.

Nousukuilut pidettiin asennuksien välillä tulpattuina, ja ilmanvaihdon vaakakanavisto pidettiin IV-työn aikana ylipaineisena, jotta kanaviin ei kulkeutuisi epäpuhtauksia tai rakennuspölyä.

– Meillä oli hyviä kokemuksia menetelmästä Oulusta, jonne rakensimme tätä ennen Mehiläisen käyttöön vastaavanlaisia tiloja. Kanavien hallittua ylipaineistusmenetelmää kehitetään edelleen yhteistyössä SRV:n sisällä, Haakana kertoo.

Äänien vaimennusta

Rakennuksen akustiikkasuunnittelusta vastasi Akukon Oy. Vanhemman akustiikkakonsultti Jukka Ahosen mukaan suunnittelussa paneuduttiin erityisesti kolmeen asiaan: ympäristöstä tulevan melun hallintaan, ala-aulan akustiseen vaimennukseen sekä vastaanottohuoneiden äänieristykseen.

– Suunnittelun alussa määritellään, miten paljon ulkoseinien ja ikkunoiden pitää eristää ympäristöstä tulevaa ääntä. Koska tässä kohteessa julkisivun takana on heti käytävä eivätkä esimerkiksi vastaanottohuoneet, ikkunoiden ja ulkoseinien äänieristysvaatimuksia pystyttiin keventämään. Tämä mahdollisti muun muassa kevytrakenteiset ulkoseinät, Ahonen kertoo.

Samalla ulkokäytävä toimii puskurina vastaanottohuoneille ja vaimentaa niihin ulkoa päin tulevaa melua.

Vastaanottohuoneista ei myöskään saisi kuulua puhe ymmärrettävästi ulospäin. On tärkeää, että potilas ja lääkäri voivat keskustella rauhassa.

– Väliseinissä ovet ovat tyypillisesti äänieristyksen kannalta heikoin lenkki. Kalasatamassa vierekkäisten vastaanottohuoneiden välillä ei ole ovia, mikä on äänieristystä ajatellen hyvä juttu: normaali puheääni ei kantaudu viereiseen huoneeseen.

Keskuksen ala-aula oli Ahosen mukaan akustisesti haastava kokonaisuus. Suuri koko ja kovat lasipinnat tekevät tilasta kaikuisan, mikä häiritsee puheen ymmärrettävyyttä.

Aulatilan vaimentamiseksi seinä- ja kattopinnat peitettiin akustiikkalevytyksellä, jonka päällä on huokoinen, ilmaa läpäisevä ruiskupinnoite. Ruiskupinnoitteella saatava tasainen pinta ei estä akustiikkalevyn toimintaa.

Säteilypaneelit

Ramboll Oy on vahvasti mukana Kalasatamaan nousevan keskuksen kehityksessä. Yritys vastasi myös uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen LVIA-suunnittelusta.

– Helsingin kaupunki on määritellyt koko Kalasataman alueelle tiukat energiatehokkuuskriteerit. Niiden mukaisesti suunnittelimme myös terveys- ja hyvinvointikeskusta matalaenergiarakennuksena, kertoo projektinjohtaja Juha Soinio.

Suunnittelussa hyödynnettiin laajasti erilaisia lämmitys-, jäähdytys-, ja energiankulutuslaskelmia sekä simulointeja. Erityisesti tutkittiin eri tyyppisten huonetilojen optimaalisia lämmitys- ja jäähdytysvaihtoehtoja.

Ratkaisuksi valittiin, kellaria ja teknisiä tiloja lukuun ottamatta, pääsääntöisesti kattosäteilyjärjestelmä. Säteilypaneelit ovat äänettömiä, helppohuoltoisia ja terveydenhoitotiloihin sopivia. Ne eivät aiheuta vedon tunnetta esimerkiksi silloin, kun potilas joutuu olemaan vähissä vaatteissa.

– Säteilypaneelit ovat tätä päivää, ja niistä on saatu hyvää palautetta. Olimme tyytyväisiä, kun kaupunki lähti tähän mukaan, Soinio toteaa.

Kalasataman THK
Bruttoala: 22 920 neliötä
Rakennusaika: 6/2015–10/2017
Rakennuttaja: SRV Rakennus Oy
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy
LVIS-suunnittelu: Ramboll Finland Oy
Rakennusurakoitsija: SRV Rakennus Oy

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail