Viimeisimmät julkaisut

Kalasataman kaupunginosa sai värikkään korttelitalon

Helsingin Kalasatamaan rakenteilla oleva uusi asuinalue on saanut ensimmäisen julkisen rakennuksensa. Kalasataman Korttelitalossa toimii päiväkoti, ja syksyllä sinne asettuu kaksi ensimmäistä luokkaa. Silloin tiloja on mahdollisuus vuokrata alueen asukkaiden ja eri yhteisöjen toimintaan iltaisin ja viikonloppuisin.

« 1 / 2 »

Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Kalasataman korttelitalo rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen, vasta valmistuneen vaiheen lisäksi tontille on tarkoitus rakentaa peruskoululle vuosina 2019–2020 laajennus, johon tulevat kaikki luokat kolmannesta yhdeksänteen asti. Helsingin kaupungin tilakeskuksen projektinjohtaja Sirpa Pylväs kertoo, että koulun laajentaminen on otettu huomioon jo ensimmäistä vaihetta rakennettaessa.

–Nyt valmistuneessa rakennuksessa on kokonaisuutta silmällä pitäen tehty valmiiksi keittiö, sähkön pääkeskus, lämmönjakohuone ja väestönsuojat. Myös rakennuksen voimistelusali on nyt päiväkodin ja alakoulun käytössä ja tulee palvelemaan sitten koko koulua, Pylväs sanoo.

Kalasataman korttelitalosta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti JKMM Arkkitehdit Oy. Kilpailu käsitti rakennushankkeen molemmat vaiheet. Hankkeen projektiarkkitehti Edit Bajsz kertoo, että toisen vaiheen suunnitelmia ei ole viety eteenpäin ensimmäisen vaiheen tarveselvitysvaiheen jälkeen.

Kahden ensimmäisen luokan on määrä aloittaa uusissa tiloissa elokuussa 2016, kun koulu alkaa. Nyt koulun tiloissa toimii osittain Korttelitalon oma päiväkoti sekä Linnunlaulun päiväkoti, jonka omissa tiloissa on tekeillä peruskorjaus.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennus on kaksikerroksinen, mutta toisen vaiheen liittymäkohdassa se nousee kolmikerroksiseksi. Siihen on jo nyt rakennettu hissi palvelemaan tulevaa, laajempaa kokonaisuutta.

Pääurakoitsijana toiminut Rakennuskultti Oy vastasi myös pohjarakennustöistä. Läheisestä merenrannasta huolimatta lähes koko rakennus voitiin perustaa maanvaraisesti. Vain merenpuoleinen osuus paalutettiin.

Rakennuksen runko ja ulkoseinät ovat betonielementtiä. Välipohjien 300 millimetrin paksuiset teräsbetoniholvirakenteet tehtiin paikallavaluna. Liikuntasalin katto toteutettiin 500 millimetrin paksuisilla ontelolaattaelementeillä.

KalasatamaJulkisivussa 12 eri väriä

Julkisivu koostuu sementtikuitulevyistä, joissa on 12:ta eri väriä. Levyjen asennus oli Rakennuskultin vastaavan mestarin Pekka Pulkkisen mukaan erittäin mittatarkkaa työtä. Siihen toivat oman haasteensa liikuntasalin eri tasoihin sijoitetut ikkunat.

–Sementtikuitulevyt oli valmiiksi mitoitettu 300:n, 600:n, 900:n ja 1200 millimetrin soiroiksi, jotka sovitettiin paikoilleen arkkitehdin suunnitelman mukaisesti. Myös levyjen kiinnitysruuvit oli valittu levyjen värimaailman mukaisiksi, jolloin ne eivät erotu levyjen pinnasta, Pulkkinen sanoo.

Rakennuksen vesikattoa Pulkkinen luonnehtii mielenkiintoiseksi. Muodoltaan aaltomainen ja porrastettu vesikatto on noin 700 puuristikon varassa, joista kovinkaan moni ei ole keskenään samanlainen. Pulkkinen antaa tunnustusta suunnittelijoille, sillä hänen mukaansa katon asentamisessa ei juuri tarvinnut tehdä virityksiä paikan päällä. Peltikatteen näköinen katemateriaali on itseasiassa pinnoitettu huopakate.

Ei alakattoja – talotekniikka näkyvissä

Erikoispiirre sisätiloissa on se, ettei alakattoja ole juuri muualla kuin märkätiloissa. Kaikki ilmanvaihtokanavat, vesi- ja viemäriputket sekä sähköjohdot sisäpuolella katoissa on jätetty näkyviin. Arkkitehti Edit Bajszin mukaan näin halutaan näyttää lapsille, mistä rakennus koostuu.

–Raitis ilmakin tulee jostakin.

Vastaava mestari Pekka Pulkkinen pitää  talotekniikan asennusta haastavana, kun sitä eivät alakatot tavalliseen tapaan peitä. Läpimenojen piti olla siistejä, ja sähköjohtoarinoilla johdot kulkevat ojennuksessa.

KalasatamaAsennustapa aiheutti tavallaan käänteisen työjärjestyksen, sillä nyt äänieristelevyt kiinnitettiin kattoon ennen tekniikan asennusta, kun tavallisesti äänieristys asennetaan välikattoon.

Tilakeskuskusen Pylväs arvioi, että puuttuvan alakattorakenteen rakentamisvaiheessa saatu säästö tulee takaisin näiden pintojen ylläpitosiivouksessa. Tosin näiden yläpölypintojen siivous on hänestä hyvä asia, sillä tavallisesti näihin ei juuri kosketa sen jälkeen, kun pölymittauksessa on annettu lupa laittaa alakatto kiinni.

Ilmanvaihdon konehuoneessa rakennuksen toisessa kerroksessa on suuret ikkunat käytävälle. Tämäkin on osa opetusta, kun ilmanvaihdon tuotannon pääsee itse näkemään. Tilaajan edustajana Sirpa Pylväs näkee senkin käytännön edun, että kun koehuoneessa on suuret ikkunat, sinne ei pääse kertymään sekalaisen tavaran varastoa, kuten jotka menivät urakkatarjouspyyntöjen mukana
urakoitsijoille otettavaksi huomioon tarjouksissa. Päävastuu kosteudenhallinnasta oli pääurakoitsijalla, jonka tuli nimetä kohteeseen kosteusvastaava. Kosteudenhallinnan toteutumista ja onnistumista seurattiin koko hankkeen ajan erillisissä seurantapalavereissa sekä lisäksi työmaakokouksien yhteydessä, Hyypiä sanoo.

Hyypiän mukaan rakennuksen sijainti merenrannan tuntumassa tuo mukanaan omia haasteita kosteudenhallintaan niin toteutuksen kuin myös lopputilan osalta. Sade tulee tuulen mukana usein vaakasuorassa, minkä vuoksi muun muassa talon julkisivun sementtikuitulevyn ja ilmaraon takana on vielä erillinen sadetakkipellitys.

Avoimuus ja läpinäkyvyys ohjenuorina

KalasatamaRakennuksen kaapit ja muut julkikalusteet on päällystetty mäntyviilulla, johon ei jää  sormenjälkiä. Myös opettajainhuoneen seinää kiertävä penkki on samaa materiaalia. Opettajainhuoneen valaisimet ovat Timo Ripatin suunnittelemia Kivi-valaisimia.

Opettajainhuoneessa huomio kiintyy myös henkilökunnan numeroituihin säilytyslokeroihin. Näissä numerot on merkitty  erikokoisina. Tätä sisustuselementtiä on käytetty myös koululaisten säilytyslokerikoissa, joita sijaitsee toisen kerroksen ison tilan seinustalla.

Toisen kerroksen suureen opetustilaan mahtuu kerralla jopa koko solu, eli noin 80 oppilasta. Tilan keskellä on suuri kiinteä istuinkaluste, jota kutsutaan pesäksi.

Solutilasta on avoimet ikkunat sen vierellä sijaitseviin luokkahuoneisiin. Yksi arkkitehti Edit Bajszin kantavista ajatuksista suunnittelussa onkin ollut tilojen avoimuus, jatkuvuus ja läpinäkyvyys.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail