Viimeisimmät julkaisut

Kaisa-talo, Yliopiston keskustakirjasto

Töölönlahdelle suunnitellaan Helsingin keskustakirjastoa, mutta yliopisto sai omansa jo valmiiksi. Kaisaniemen kirjastotalo yhdisti keskustakampuksen toistakymmentä pientä laitos- ja kurssikirjastoa saman katon alle.

« 1 / 3 »

Teksti: Jouko Kunnas Kuvat: Voitto Niemelä

Kaisaniemenkadun mutkaan 1970-luvulla rakennettu valkoinen Pukevan muotitavaratalo ja sen monikerroksinen pysäköintilaitos erottuivat aikanaan selvästi punatiilisistä naapureistaan. Ajan mittaan talon elämä muuttui. Pukeva ajautui konkurssiin 1990-luvun lamavuosina, ja osaan vapautuneista tiloista muutti yliopiston kirjaston toimintoja. Viime vuosina pysäköintitalo alkoi kaivata remonttia, eikä sen mitoituskaan oikein enää sopinut nykyisille autoille. Maanalaisten pysäköintilaitosten aikana parkkitalo ydinkeskustassa oli myös ajatuksena eilistä.

_Q1W7479-käsiteltyEri tekijät johtivat siihen, että yliopisto päätyi hankkimaan vakuutusyhtiö Varmalta loputkin kiinteistön osakkeista, ja taloon tehtäisiin perusteellinen uudistus. Kaikki tilat ja rakenteet kolmannesta kerroksesta ylöspäin purettaisiin, ja tilalle rakennettaisiin ajanmukaiset tilat ympäröivien tiedekuntien ja laitosten kirjastoille. Hajallaan sijaitsevat eri tiedekuntien ja laitosten kirjastot saataisiin saman katon alle. Niin pidettyjä ja käteviä kuin pienet kirjastot tutki-joiden ja opiskelijoiden keskuudessa toisaalta olivatkin, ei kirjaston toiminnan kehittäminen hajallaan ollut enää mahdollista.

Alakerroksissa toimivat K-market ja Kodin Ykkönen olivat kiinnostuneita jatkamaan edelleen vuokralaisina. Kun taloon saatiin vielä ylioppilaskunnan tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Unicafén kirjakahvila, alkoi hengenra-vintoa ja kaupallisia palveluja tarjoavan talon kokonaisuus olla koossa.

Alhaalla kauppaa, ylhäällä kirjastoa

_Q1W7689-käsiteltyUudistunut Kaisa-talo liittyy kaupunkirakenteeseen monella tasolla. Vanhat liiketilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa, joista alempi liittyy Kaisaniemen metroasemaan ja ylempi, talon kerrosnumeroinnissa ensimmäinen kerros avautuu Kaisaniemenkadulle. Toinen kerros tavoittaa maanpinnan Vuorikadulla, josta on sisäänkäynti kirjakahvilaan. Kolmas kerros on puolestaan kir-jaston sisääntulokerros, jonka pääovi on korttelin toisella puolella, Fabianin-kadulla. Tästä kerroksesta alkaa myös korttelin pohjois-eteläsuunnassa lävistävä jalankulkuyhteys, jota pitkin opiskelijat ja tutkijat pääsevät sisätiloissa Porthanialle asti.

Kirjaston kokoelmat sijaitsevat ylemmissä kerroksissa tieteenaloittain järjesteltyinä. Yleisimmin lainatut kurssikirjat ja muu eri aloille yhteinen aineisto sijaitsee sisääntulokerroksessa. Ylimmässä kerroksessa on lehtilukusali. Parvekkeelta aukeaa hieno näköala yli Kruununhaan kattojen.

Osa kokoelmista on sijoitettu liiketilojen alapuolisiin kellarikerroksiin. Kellarin kautta sekä kirjaston että liiketilojen huoltoliikenne sujuu suoraan keskustan huoltotunnelista.

_Q1W7725-käsiteltyKirjastotilojen suunnittelu perustuu vyöhykeajatteluun. Korttelin lävistää selkeä pääakseli, joka muodostuu Kaisaniemenkadun ja Fabianinkadun julkisivujen korkeista kaari-ikkunoista ja niiden välissä sijaitsevasta, kerrokset yhdistävästä valokuilusta. Tämän akselin varrella liikutaan ja tavataan muita, ehkä työskennellään pienryhmissä tai asetutaan kannettavan tietokoneen kanssa johonkin useista työskentelypisteistä. Laidempana, hyllyjen suojissa, on pienempiä pöytäryhmiä. Ehdotonta työskentelyrauhaa kaipaaville on tilan laidalla muutamia lukupaikkoja, joiden oven voi vetää perässään kiinni.

Aineistosta suuri osa on kirjoja, ja yliopistolla uskotaan näin jatkuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Viikissä tilanne on hieman toinen, mutta keskustakampuksen tieteenaloilla on paljon tietoa, joka ei vielä ole digitaalisessa muodossa, kertoo toimi-tilajohtaja Anna-Maija Lukkari yliopiston tila- ja kiinteistökeskuksesta.

Suunnittelukilpailu avoimen ja kutsukilpailun yhdistelmä

_Q1W7073-käsiteltyArkkitehtisuunnittelija valittiin kutsumalla kiinnostuneita toimistoja avoimella hakuilmoituksella. Halukkaita ilmoittautui noin seitsemänkymmentä, joista kymmenen ansioituneinta kutsuttiin suoraan mukaan suunnittelukilpailuun. Muiden joukosta valittiin arvalla kaksikymmentä, näiden joukossa kisan lopulta voittanut ja suunnittelijaksi valittu Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy.

Kullekin osallistujalle maksettiin kulukorvaustasoinen palkkio, voittajat saivat lisäksi palkinnot. Arkkitehti Vesa Oiva pitää toteutusmallia hyvänä.

– Yleisillä kilpailuilla on hyvät puolensa, mutta arviointi on työlästä, suureen määrään ehdotuksia mahtuu paljon keskinkertaisuutta.

Rakentaminen toteutettiin projektinjohtourakkana. Urakoitsija valittiin suunnitelmien ollessa vielä luonnostasolla. Näin toteuttajien osaaminen kyettiin hyödyntämään jo suunnitteluvaiheessa.

Pelin henki oli, että kaikki työt kilpailutettiin, mutta vasta sellaisessa vaiheessa, jossa ratkaisu oli siinä määrin suunniteltu, että hinta voitiin luotettavasti laskea. Joissakin kohteissa kehitystyötä tehtiin yhden toimittajan kanssa tuntilaskutuksella, sen jälkeen urakka kilpailutettiin, ja toisinaan työn sai tehtäväkseen eri yritys kuin minkä kanssa ratkaisuja oli aluksi kehitetty.

– Tässä onnistuminen edellyttää hyvää yhteisymmärrystä urakoitsijan, tilaajan ja arkkitehdin kesken, toteaa Vesa Oiva.

150 urakan palapeli

_Q1W8245-käsiteltyYhteistyö onkin sana, joka toistuu useaan otteeseen, kun projektinjohtourakasta vastanneen SRV Oyj:n projektipäällikkö Mirja Serenius kertoo kohteen rakentamisen vaiheista. Kaikkiaan urakkasopimuksia tehtiin noin 150. Urakoitsijat otettiin monissa tapauksissa mukaan toteutussuunnitteluun ja joistakin kohteista tehtiin mallit työmaalla. Mallien teko lisää työtä, mutta Sereniuksen mukaan se kannattaa, sillä toteutus on sen jälkeen huomattavasti sujuvampaa.

Kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Matti Huhtamies Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä mainitsee esimerkkinä julkisivun pienet, neliömäiset ikkunat.

– Ikkunatoimittaja vastasi myös ikkunan asennuksesta ja sen tiivistyksestä. Kaikkiaan noin 800 ikkunalle suunniteltiin ikkunatoimittajan kanssa sisäpuolinen alumiinikehys, joka varmisti asennuksen tiiviyden. Samalla syntyi valmis pinta ikkunasyvennyksiin ilman laajaa ja aikaavievää tasoiteurakkaa.

Vaativiinkin osaurakoihin saatiin hyvin tarjouksia, kun myös urakkasopimuksen muoto sovitettiin kulloisenkin työn erityispiirteisiin. Talotekniikasta pyydettiin tarjouksia vaiheessa, jossa suunnitelmat olivat vielä hyvin alustavia, siispä joustavuutta antava projektinjohtomalli valittiin myös näihin sopimuksiin. Muuraustöiden toteutuksessa oli vähän tavanomaista koko kiven muurausta mutta paljon erikoisratkaisuja, tällöin riskiä jaettiin tavoitehintaurakalla. Selkeät osatehtävät voitiin kilpailuttaa hinnan perusteella, mutta vaativimmissa kohteissa vertailtiin tarjoajien referenssejä sekä myös työhön osoitetun henkilöstön osaamista.

_Q1W7042– Rakenteellisesti vaativimpia olivat paikallavalutyöt, joissa osa jännitetyistä rakenteista sijaitsi työn suorituksen kannalta vaikeissa paikoissa, ja jo valujen laajuus oli itsessään oma haasteensa. Muuratut holvikaaret Kaisanie-menkadun puoleisissa sisäänkäynneissä oli arkkitehti piirtänyt, ja niille mietittiin toteutustapa yhdessä arkkitehdin, rakennesuunnittelijan ja urakoitsijan kanssa, kertoo Mirja Serenius.

Harva työmaa on vailla yllätyksiä, ja täälläkin niitä löytyi. Kun talo oli käytössä purkutöiden aloitukseen saakka, ei maanalaisia rakenteita voitu tutkia kovin tarkasti. Peruskallio osoittautui paljon ennakoitua hauraammaksi, ja sitä jouduttiin vahvistamaan hyvin hankalissa ja ahtaissa olosuhteissa. Talven 2011 sääolosuhteet runsaine lumineen ja kovine pakkasineen myöhästyttivät töitä vaiheessa, jossa oltiin vielä paljaan taivaan alla. Lunta tuli seuraavanakin talvena, mutta silloin oli jo katto työmaan päällä.

Ilmanvaihtokoneet hajautettiin kerroksiin

Yhden suuren ilmanvaihtokonehuoneen sijaan talossa on joka kerroksessa kaksi konehuonetta molemmin puolin taloa. Tuloilma otetaan pystykuiluun suoraan julkisivun läpi, poistoilma johdetaan toisen kuilun kautta katolle.

– Saimme näin paljon käyttötilaa ylimpään kerrokseen, toisaalta joka kerroksessa menetettiin ikkunallista tilaa julkisivun vieressä, sanoo Matti Huhtamies.

– Suunnittelijalle selkeä etu oli joustavuus. Mahdolliset työnaikaiset muutok-set vaikuttivat vain kyseisen kerroksen tekniikkaan, eikä muissa kerroksissa tarvittu muutoksia.

Ennen rakentamista oli vanha pysäköintitalo purettava. Betonirakenteet pulveroitiin ja raudoitteet kierrätettiin.

_Q1W8072-käsitelty– Työssä oli otettava huomioon, että naapuritalot olivat enemmän tai vähemmän kiinni rakenteissa, ja rikkoutumisriski oli olemassa. Erityinen ongelma oli varmistaa, että alapuoliset kuusi kerrosta pysyisivät kuivina lähes puoli vuotta kestäneen purkutyön aikana, kertoo talon vastaava rakennesuunnittelija, osastopäällikkö Anssi Kolehmainen Finnmap Consulting Oy:stä.

– Kolmannen kerroksen tasalle tehtiin väliaikainen vesieriste, eikä vesivahinkoja tullut.

Vanha rakennusrunko oli hyväkuntoinen ja järeäkin, mutta koska taloon tuli yksi kerros lisää ja kirjaston hyötykuormat ovat kaksinkertaiset pysäköintitaloon nähden, oli pystyrakenteita vahvistettava.

– Betonimantteleita tehtiin noin kahteen kolmasosaan pilareista. Laattojen kantavuus sen sijaan oli riittävä.

Uuden osan rungoksi tutkittiin laajasti eri vaihtoehtoja. Yksi olisi ollut tehdä siitä niin kevyt, että vanhoja rakenteita ei olisi tarvinnut vahvistaa.

– Tämä olisi kuitenkin johtanut toisenlaiseen ilmeeseen, enemmänkin teol-lisuushallimaiseen, jota ei pidetty tähän soveltuvana, kertoo Kolehmainen.

Eri vaihtoehtojen vertailun tuloksena päädyttiin paikalla valettuun ylälaat-tapalkistoon, jossa laatta on raudoitettu ristiin ilman esijännityksiä.

_Q1W7078-käsitelty – Tätä pystytään myöhemmin melko vapaasti aukottamaan, jos muutoksiin tulee tarvetta.

Rakennuksen räystäskorkeus oli määrätty ja toisaalta kerrosalatavoite saneli kerrosten lukumäärän, joten korkeusmitoituksessa jaettiin niukkuutta. Kirjastokerrosten korkeus oli 3,8 m, josta rakenteen osuus 400 mm.

Massiiviselta tiilimuurilta vaikuttava julkisivu on kannatettu välipohjalaatoista kerroksittain. Suuret, jopa 400 m2:n ikkunat tuettiin tuulikuormia vastaan siroilla teräslevyrakenteilla.

– Rakenne on ripustettu ja sen mitoitus perustui julkisivulta palonkestoon; vedetty teräsrakenne kestää paloa puristettua paremmin.

Pian uusi kirjastotalo täyttyy opiskelijoista ja tutkijoista. Kirjasto on kaikille avoin, pääsyä tähän tiedon tavarataloon ei ole haluttu rajoittaa. Aineiston poisvientiä kuitenkin kontrolloidaan, ulos pääsee vain valvontaporttien kautta.

Rakennustyöt jatkuvat vielä toisaalla, sillä suuren talon käyttöönotosta huolimatta yliopiston tilat eivät lisäänny.

– Vanhoja laitoskirjastoja muutetaan uuteen käyttöön, ja osasta tiloja luovutaan. Vielä meillä on päällekkäisiä tiloja, mutta parin vuoden kuluessa prosessi on viety päätökseen, toteaa Anna-Maija Lukkari.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail