Viimeisimmät julkaisut

Käärmetalon peruskorjaus

Mäkelänkadun reunaa kiemurteleva kerrostalo Helsingin Käpylässä on tuttu maamerkki niille, jotka saapuvat kaupunkiin Tuusulanväylää pitkin. Peruskorjauksen myötä Käärmetalo nykyaikaistuu 1950-luvun kuosiaan menettämättä.

« 1 / 2 »

Teksti Marja Hakola | Kuvat Mikael Lindén

Tarina kertoo ulkomaalaisesta arkkitehtiryhmästä, joka oli saapunut maahamme tutustumaan suomalaiseen arkkitehtuuriin. Ryhmään kuulunut afrikkalainen arkkitehti tiedusteli oppaalta, että missä sijaitsee ”Serpentine House”? Opas oivalsi heti, että kysyjä tarkoitti Käpylässä olevaa Käärmetaloa ja neuvoi tien sinne. Arkkitehti hyppäsi taksiin, ajoi Käärmetalolle, tutki sen tarkkaan ja palasi seuraavalla lennolla kotiin. Hän oli tullut Suomeen vain Käärmetalon vuoksi.

Ainutlaatuinen Käärmetalo kiinnostaa edelleen, kertoo talon ensimmäisen vaiheen peruskorjauksesta vastanneen YIT Rakennuksen työnjohtaja Tero Waltari. Saneerattuun osaan on käynyt tutustumassa niin arkkitehtejä, opiskelijoita kuin koululaisryhmiä.

Arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema asuintalo valmistui vuonna 1951.  Erikoisen mallinen, Mäkelänkadun suuntaisesti mutkitteleva pitkä talo sai heti valmistuttuaan lempinimen Käärmetalo. Taloa on kutsuttu myös Haitaritaloksi. Kahdesta erillisestä rakennuksesta koostuvan talon yhteenlaskettu pituus on 287 metriä.

Peruskorjauksen pääsuunnittelusta vastannut arkkitehti Mona Schalin Arkkitehdit Kati Salonen ja Mona Schalin Oy:stä näkee talon muodossa yhtymäkohtia Olympiastadioniin, joka niin ikään on Lindegrenin käsialaa.

– Molemmat koostuvat viuhkamaisista osista ja molemmat on taitavasti suunniteltu siten, että kaikki palaset osuvat kohdilleen, vaikka suorakulmaisia muotoja on vähän.

Käärmetalon kaikista ikkunoista on hyvä näkymä ulos pihalle, ja funktionalismin periaatteiden mukaisesti kaikkiin asuntoihin tulee auringonvaloa.

Vilkasta rakentamisen aikaa

1950-luvun alussa Käpylässä oli käynnissä useita rakennushankkeita. Arava-laki, joka säädettiin kaupunkien asuntotuotannon tukemiseksi valtion varoin, oli tullut voimaan 1949. Käärmetalo oli ensimmäisiä Aravalainoitettuja taloja, joita rakennettiin helpottamaan pääkaupungin asuntopulaa. Talo oli kaupungin vuokratalo, joka oli tarkoitettu vähävaraisia ja monilapsisia perheitä varten.

Käärmetalon suunnittelu ja rakentaminen käynnistyivät sodan jälkeisenä pula-aikana. Elettiin yhteiskunnallisten muutosten aikaa, ja asumisen järjestelyihin etsittiin uusia ratkaisuja. Käärmetalon kortteliin rakennettiin asukkaita palveleva huoltorakennus, jossa oli lämpökeskus, pesula, yhteiset saunat sekä uimahalli ja päiväkoti.

Samaan aikaan nousi Arava-taloja Käpylään Koskelantien eteläpuolelle. Eikä voi unohtaa Kisakylää, jota rakennettiin kiireen vilkkaa tulevia olympialaisia varten. Kisakylän rakentaminen alkoi kesällä 1950.

Peruskorjaus vaiheittain

Pitkään suunnitelmissa ollut saneeraus käynnistyi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan kiinteistössä marraskuussa 2016. Paljon aikaisemmin alkanutta hankesuunnittelua hidastivat osaltaan asemakaava ja rakennushistoriallinen selvitys, joita laadittiin rinnan hankesuunnitelman kanssa.

– Käärmetalo on merkittävä esimerkki sodanjälkeisestä arkkitehtuurista ja sosiaalisesta asuntorakentamista ja siten suojeltu kohde. Matkan varrella olemme neuvotelleet monista yksityiskohdista niin rakennusvalvontaviranomaisten, asemakaavan laatijoiden kuin kaupunginmuseon kanssa, aikoinaan Tamminiemen peruskorjauksen suunnittelusta vastannut Schalin kertoo.

Käärmetaloon kuuluu kaksi betoni- ja tiilirunkoista, nelikerroksista asuinrakennusta ja huoltorakennus Käpylinna. Peruskorjauksen ykkösvaiheessa kunnostettiin tontin eteläpäässä oleva rakennus. Asuntoja tässä osassa on 45, ja niiden keskipinta-ala on noin 48 neliömetriä. Alakerrassa sijaitsevassa liikehuoneistossa on historiatietojen mukaan toiminut ainakin Talous-Osakekauppa ja Fazerin konditoria.

Saneerauksen ajaksi talon asukkaat muuttivat väistötiloihin. Takaisin uusittuihin koteihinsa he pääsivät kesäkuun 2018 alussa.

– Toisen korjausvaiheen urakkakilpailu on käyty, ja työt voidaan aloittaa syksyllä. Käpylinna peruskorjataan omana kokonaisuutenaan, kertoo projektipäällikkö Erkki Mieskonen, joka edustaa hankkeessa rakennuttajaa, Helsingin kaupungin asuntotuotantopalvelua.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Uusi rappaus ja uusi väri

Käärmetalon uudistettu osa loistaa alkukesän auringossa kauniin valkoisena, kun sitä vastoin vielä korjausta odottava osa talosta näyttää kellertävältä ja nokiselta.

– Uusi vaalea väri on valittu konservaattorin tekemien värianalyysien mukaan. Se on mahdollisimman lähellä alkuperäistä, Schalin kertoo.

Keltainen väri tuli seiniin 1980-luvulla tehdyn remontin myötä.

Vuosien varrella talon ulkoseinät olivat osin pahasti rapautuneet, syinä muun muassa matala pulpettimainen vesikatto ja matalat räystäät. Edellisessä remontissa kattoa oli korjattu, mutta kattokaivot olivat silti ajan kuluessa tukkeutuneet ja aiheuttaneet veden valumisen ulkoseiniin.

Nyt kattorakenne purettiin huoneistojen kattolaattaan asti, tukkeutumat poistettiin, tuuletusta parannettiin ja kattokaivoja lisättiin. Puurunkoinen vesikatto eristettiin villalla ja katettiin bitumikermillä. Vesikatolle rakennettiin uudet ilmanvaihtohormit siten, että ne eivät muuttaneet suojellun julkisivun ilmettä.

Yläpohjan uusiminen paransi talon energiatehokkuutta, samoin kuin ulkoseinille tehdyt toimenpiteet. Kun ulkoseinien vanha rappaus poistettiin, esiin tuli punatiiliverhous ja vasta sen alta lämpöä eristävä kevytharkkoseinä. Yleensä ne ovat toisinpäin, Waltari sanoo.

– 1950-luvulla vielä pohdittiin, kummalla puolella lämpöeristeen pitäisi olla, Schalin kertoo.

Ulkovaipan sisäpinnat tiivistettiin nyt höyrynsulkurakennetta käyttäen. Sen jälkeen verhousta parannettiin ja tehtiin uusi rappaus. Rappauksen päälle laitettiin silikaattimaali, joka on vesihöyryä läpäisevä mutta suojaa samalla sadevedeltä.

Turvallisemmat parvekkeet

Käärmetalo sai aikoinaan kiitosta hyvästä suunnittelusta: asunnot olivat pieniä mutta toimivia, ja joka asunnossa oli parveke.

Juuri parvekkeiden kuntoa olivat ohikulkijat Käpylässä kauhistelleet pitkään. Osa niistä oli jopa käyttökiellossa.

– Nyt kaikki parvekkeet kaiteineen on uusittu vanhojen mittojen mukaan. Niissä on rosteriraudoitukset ja palkit betonin sisällä. Vedenpoistoa on parannettu ja kaiteen sisäpuolelle on laitettu suojaverkot, Waltari kertoo.

Ikkunoiden kohdalla rakennusvalvonta oli korjaamisen kannalla; noin 75 prosenttia vanhoista ikkunoista korjattiin, loput uusittiin. Ikkunat otettiin alas, luetteloitiin ja numeroitiin ja lähetettiin puusepänverstaalle Viroon. Siellä liitokset tiivistettiin, ikkunoihin lisättiin lämpölasi ja puuosat maalattiin pellavaöljymaalilla.

Keittiökalusteet ja vaatekaapit on myös osin korjattu ja osin uusittu alkuperäistä mallia kunnioittaen.

– Onneksi rimalevyjä vielä löytyi, Waltari naurahtaa.

Uutta keittiössä on pyörillä varustettu kaapisto, jonka tilalle voi asentaa astiapesukoneen, sekä työpisteen päälle asennettu led-valonauha.

Suunnittelijalle keittiökaavioiden piirtäminen oli työlästä, sillä talon jokainen keittiö oli hieman erilainen. Schalin on lopputulokseen tyytyväinen: eroa korjattujen ja uusittujen kalusteiden välillä ei huomaa.

Kylpyhuoneista otettiin opiksi

Rakenteita avattaessa kylpyhuoneiden märkätilat yllättivät: monin paikoin seinät olivat lähinnä paksun rappauksen varassa ja lattiat olivat heikkolaatuista betonia.

Yksi syy tähän on sotien jälkeen vallinnut pula rakennusmateriaaleista: raudoituksia tehtiin soveltaen ja laasteissa käytettiin sementtiä säästeliäästi.

Nyt kylpyhuoneiden vedeneristystä parannettiin ja seinien rappausta vahvistettiin. Tiloihin lisättiin toinen lattiakaivo ja samalla poistettiin valurautaiset viemärit.

– Ensimmäisen korjausvaiheen kokemuksista on otettu opiksi: toisessa vaiheessa kylpyhuoneiden lattiat ja seinät uusitaan kokonaan, Schalin toteaa.

Talotekniikan päivitys

Käärmetalossa tehtiin myös mittavia taloteknisiä uudistuksia. Painovoimainen ilmanvaihto parani, kun hormit sukitettiin ja asuntoihin asennettiin lisää raitisilmaventtiilejä.

Kaukolämmöllä toimiva lämmitysverkosto uusittiin. Runkoputket sijoitettiin kellarin kattoon, ja uudet nousuputket tehtiin huoneisiin pinta-asennettuina. Huoneistojen patterit uusittiin.

Linjasaneerauksen yhteydessä asunnot varustettiin ajanmukaisilla vesi- ja viemäripisteillä astian- ja pyykinpesukoneita varten. Vesijohtonousut sijoitettiin pääosin huoneistojen kylpyhuoneisiin helposti avattaviin putkielementteihin.

Uusien viemärien ja sadevesikaivojen lisäksi rakennettiin nyt saneeratun rakennuksen kellarin tekniikkakanaaliin salaojat.

Myös sähkötekniikan puolella tehtiin isoja töitä. Sähkönjakelu- sekä tieto- ja viestintäjärjestelmät uusittiin, samoin asuntojen sähköasennukset. Uusia asennuksia varten tehtiin kellaritiloihin ja asuntoihin kaapelihyllyreitit. Nousujohdot asuntoihin saatiin hyvin mahtumaan asuntojen komeroihin.

Käärmetalon peruskorjaus, Helsinki
Rakennuttaja: Helsingin kaupungin asunnot Oy
Bruttoala: 2312 neliötä
Rakennusaika: 11/2016–5/2018
Kustannukset: 8 miljoonaa euroa

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail