Viimeisimmät julkaisut

JUST

JUST tekee hyvää Järvenpäässä

Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST aloitti toimintansa vuoden alusta. Helsinginkadun ja Lääkärikadun kulmassa komeileva moderni talo on tehty järvenpääläisten hyvinvointia ajatellen.

Teksti: Sari Okko Kuvat: Mikael Lindén

JUST syntyi tarpeeseen, sillä kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut olivat aiemmin hajallaan useassa eri toimipisteessä ympäri kaupunkia. Vanhat tilat olivat myös niin huonokuntoisia, että toiminta niissä oli käymässä mahdottomaksi.

JUST on Järvenpään kaupungin historian suurin ja merkittävin investointi 62,4 miljoonan euron budjetillaan. Summaan sisältyivät muun muassa investoinnit sosiaali- ja terveyskeskukseen, käyttäjähankintoihin ja ICT:hen, yhdystunneliin, valmistuskeittiöön, pysäköintihalliin ja kenttään.

– Kustannusarvio alittui selvästi. Hankkeen erityispiirteisiin kuuluu käyttäjien osallistaminen suunnitteluratkaisujen kehittämiseksi 3D-virtuaalitilaa sekä mallihuoneita hyödyntämällä. Tässä onnistuttiin erinomaisesti. Käyttäjätyytyväisyys oli hankkeen lopussa 95 pistettä asteikolla nollasta sataan, Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon toimitusjohtaja Jari Toivo sanoo.

Yhteinen kieli tarpeen

Hankkeen suurimmat haasteet liittyivät Toivon mukaan käyttäjän vahvaan mukanaoloon sekä avoimen rakentamisen periaatteen mukaiseen suunnitteluun ja toteutukseen.

– Aidosti käyttäjälähtöisen toimintatavan takia oli tärkeää löytää yhteinen kieli eri osapuolten, suunnittelijoiden, tilaajan, lääkäreiden, hoitajien ja päätoteuttajan asiantuntijoiden kesken. Yhteisen kielen ja yhteisten tavoitteiden asettamista helpotti 3D-virtuaalitila,  jossa suunnitteluratkaisuja esiteltiinkäyttäjille ja asiakkaille, Toivo kertoo.

– Asiakasnäkökulmasta erityisen tärkeää palautetta ja parannusehdotuksia saimme vanhus- ja vammaisneuvostojen asiantuntijoilta. Tämän palautteen ansioista rakennus on nyt aidosti esteetön.

Toteutussuunnitteluvaiheessa toteutettiin mallihuoneet tärkeimmistä tiloista, joiden avulla tiloja saatiin konkreettisesti testattua ennen varsinaista toteutusta. Mallihuoneiden avulla testattiin muun muassa suunterveydenhoidon vastaanottoa, potilashuoneita, vastaanottohuoneita ja käytäviä.

– Muutoksia tuli palautteen perusteella erityisesti mitoitukseen, ovien järjestelyyn, pintamateriaaleihin ja teknisiin asennuksiin sekä niiden sijoitukseen. Testasimme mallihuoneissa myös teknisten asennuksien kuten ilmanvaihtokanavien, lämmitys-, käyttövesija viemäriputkistojen sijoittelua sekä eristämistä, Toivo kertoo.

Miljoonien eurojen säästöt

Toivo pitää Järvenpään asukkaiden kannalta tärkeänä sitä, että JUSTin myötä ydinpalvelut on keskitetty nyt yhden katon alle. Uuteen kiinteistöön muuttivat vuoden 2017 alussa Vanhankylänniemen ja Myllytien terveysasemat, aikuissosiaalityön palvelut kaupungintalolta, suun terveydenhuollon palveluyksiköt Mannilantieltä ja Jampasta sekä päihde- ja mielenterveysyksikkö ja työterveyshuolto Myllytien tiloista.

– JUST on suunniteltu potilas- ja asiakasprosesseja tukevaksi ja näiden vaatimuksiin sopeutuvaksi. Kiinteistön monipuolisen käytön mahdollistaa korkea muuntojoustavuus. Talolla on tärkeä tehtävä myös kaupunkikuvan rikastuttajana, Toivo toteaa.

– Reilun kuukauden mittaisella kokemuksella voidaan sanoa, että kiinteistö toimii kokonaisuutena jo hyvin. Ylläpidosta vastaavalle organisaatiolle on tullut odotuksia vähemmän kysymyksiä.

Delfoi Oy:n suorittaman simuloinnin perusteella uuden terveystalon odotetaan parantavan Järvenpään sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuutta jopa yhdeksällä prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin kahta miljoonaa euroa vuodessa.

– Simuloinnin etuna on muun muassa se, että eri vaihtoehtojen vaikutuksia voidaan tarkastella tila- ja henkilöstötarpeen sekä käytön kustannuksien näkökulmasta. Mallin avulla voidaan myös konkretisoida vaihtoehtoiset tavat tuottavuuden kehittämiseen: joko sama tuotos vähemmillä resursseilla tai lisääntynyt tuotos nykyisillä resursseilla.

Hiljainen tieto esiin

Uuden sosiaali- ja terveystalon suunnittelu käynnistyi vuonna 2014 virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen Virma-mallilla. Jo tarjouspyyntövaiheessa mukaan tuli arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy yhteistyössä oululaisen UKI-Arkkitehdit Oy:n kanssa.

– Pidimme alusta asti JUST-hanketta erityisen mielenkiintoisena ja haastavana niin arkkitehdin kuin koko suunnitteluryhmän kannalta. Hankkeen kantavia teemoja olivat täydellinen tietomalli- eli BIM-suunnittelu, avoimen rakentamisen periaate ja allianssimuoto. Aiemmin jo paljon yhteistyötä tehnyt suunnitteluryhmämme sopi tilaajan odotuksiin erinomaisesti, arkkitehti SAFA Markus Aaltonen kertoo.

– Käyttäjien osallistaminen sopii toimintamalliimme hyvin, sillä meillä on ollut jo vuosia käytössä käyttäjälähtöinen lähestymistapa. Olemme tehneet yhteistyötä oululaisen UKI-Arkkitehdit Oy:n kanssa jo aiemmin, joten siltä pohjalta oli helppo lähteä suunnittelutyöhön.

Käyttäjien osallistamisessa virtuaalimallien hyväksikäyttö, iteratiivinen ja kollektiivinen lähestymistapa olivat olennaisia asioita.

– Saimme käyttäjiltä valtavasti sitä paljon puhuttua hiljaista tietoa suunnittelun avuksi. Jo tontinkäyttösuunnittelun vaiheessa löysimme palautteen avulla optimaalisimman rakennuksen muodon seitsemän eri vaihtoehdon pohjalta.

Tieteellisen tarkkaa työtä

Aaltosen mukaan JUSTin suunnittelussa keskityttiin olennaiseen. Monipuolinen toiminnallinen lähtökohta, uusi ajattelu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen sijoittamiseksi saman katon alle ja tiukat taloudelliset raamit vaativat tarkkaa ja tuloksellista suunnittelua koko ryhmältä.

– Luonnollisesti myös tekniset, toiminnalliset ja arkkitehtoniset vaatimukset tuli täyttää. Voisi sanoa, että kaikkea arvioitiin jopa tieteellisen tarkasti koko hankkeen ajan allianssimallin mukaisesti, Aaltonen toteaa.

Hankkeen punaiseksi langaksi Aaltonen nimeää allianssimallin soveltamisen yksittäisen rakennuksen toteutuksessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että projektiryhmään kuuluivat tilaaja- ja käyttäjäosapuolten edustajien lisäksi viranomaistahot kuten pelastuslaitos, rakennusvalvonta ja kaavoitus. Tämä puolestaan sujuvoitti merkittävästi suunnitelmien eteenpäin menoa lupateknisessä mielessä.

Toinen punainen lanka kudottiin mukaan avoimen rakentamisen muodossa.

Erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet pyrittiin ottamaan huomioon niin mitoituksessa kuin kalustevalinnoissa.

– Emeritusprofessori Juhani Kiiras toi arvokasta ymmärrystä tinkimättömällä ja tarkalla seurannalla suunnittelijoille ja myöhemmin urakoitsijalle toteutuksen onnistumiseksi, Aaltonen kiittää.

Avoimen rakentamisen hyöty nousi erityisen voimakkaasti esille suunnittelun toteutuksessa eli VARMA-vaiheessa, jossa NCC tuli pääurakoitsijana mukaan allianssiin.

– Avoimen rakentamisen periaate mahdollisti suunnittelun ja rakentamisen lomittamisen. Toiminnallinen suunnittelu pystyi jatkumaan, vaikka kiinteää osaa jo rakennettiin. Tämä antoi tilaajalle ja käyttäjille aikaa vielä tietyissä rajoissa täsmentää tavoitteita, mikä on terveydenhuoltokohteiden suunnittelussa merkittävä etu.

Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty

Aaltonen pitää allianssimallia yhteistyön ja samaan tavoitteeseen pyrkimisen kannalta hyvänä urakkamuotona, joskin suunnittelun näkökulmasta varsin työläänä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty -periaate toteutuu, kunhan resurssit on huomioitu kustannusarviossa riittävän hyvin.

– Projektin erityisenä haasteena koin allianssin jakautumisen kahteen eri vaiheeseen eli urakoitsijan sitouttamisen hankkeeseen valmiin luonnossuunnitelman ja rakennuslupavaiheen
jälkeen. Allianssihengessä löysimme kuitenkin kaikkiin kysymyksiin yhdessä vastaukset.

– JUST on hankkeena varsin onnistunut niin teknistaloudellisesti, toiminnallisesti kuin arkkitehtonisesti. Saimme aikaan kaupunkikuvallisesti mieliinpainuvan ja järvenpääläisiä sekä ympäristön asukkaita tehokkaasti palvelevan kokonaisuuden.

Olennaisinta arkkitehtuurissa on Aaltosen mukaan rakennuksen ilme Järvenpään julkisten rakennusten joukossa, johon JUSTin sitoo sen punatiilisävyinen keraaminen laatta. Dynaaminen, toiminnallisista lähtökohdista syntynyt muoto tukee julkisen rakennuksen luonnetta.

– Sisäänkäyntijulkisivun avoimuus ja leikillisyys sateenkaaren värisine yksityiskohtineen toivoakseni madaltaa järvenpääläisten kynnystä astua omaan laajaa palvelukirjoa tarjoavaan olohuoneeseensa. Mielestäni lopputulos vastaa erinomaisesti asetettuihin tavoitteisiin laadusta ja arkkitehtuurista tinkimättä, Aaltonen kuvailee.

Selkeä, raikas ja omaleimainen

Sisustusarkkitehtitoimisto Protest Design Oy:lle ja sisustusarkkitehti SIO Taina Lehtiselle Järvenpään uuden sosiaali- ja terveystalon suunnittelu oli erittäin mielekäs kokemus.

– Pääsimme alusta asti miettimään rakennusta kokonaisuutena. Kaikilla hankkeen osapuolilla oli myös tahtoa panostaa sisätilojen korkeaan laatuun. Yrityksen toimenkuvaan kuului rakennuksen kaikkien sisätilojen pintamateriaali- ja värisuunnittelu, suuri osa kiintokalusteista sekä irtokaluste- ja tekstiilisuunnittelu. Lisäksi Protest Design osallistui valaistuksen, opasteiden ja grafiikoiden suunnitteluun.

– Lähtökohtana oli luoda sisätilat, jotka palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla kaikkia käyttäjiä. Terveydenhuollon tiloja suunniteltaessa ergonomia, esteettömyys ja puhtaanapitoon liittyvät seikat ohjaavat kaikkia suunnitteluratkaisuja. Nämä pyrittiin ratkaisemaan siten, ettei lopputulos alleviivaa erityispiirteitä vaan soveltuu kaikille. Viihtyisällä sisustuksella haluttiin viestiä välittämistä ja arvostusta niin asiakkaita kuin tärkeää työtä tekevää henkilökuntaa kohtaan.

Terveystalon jokaisessa kerroksessa on oma väri- ja kuviomaailmansa, joka helpottaa suunnistamista kerrosten ja yksiköiden välillä. Pääaula- ja ravintolatila erottuvat sisustuksellisesti muista tiloista. Paikallisuus ja käyttäjälähtöisyys näkyvät sisustuksessa monella tapaa. Sisustus on Lehtisen mielestä selkeä, raikas ja omaleimainen.

– Järvenpään luontoa ja kulttuuria tuotiin mukaan sisustukseen paikallisilla valokuvilla sekä Järvenpään lukion oppilaiden kanssa suunnitelluilla lasiseinäkuvioinneilla ja seinägrafi ikoilla. Esikoululaiset ja ekaluokkalaiset osallistuivat lasten odotustilojen suunnitteluun, ja heitä on kuultu myös tilojen sisustusvalinnoissa, Lehtinen sanoo.

– Erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet pyrittiin ottamaan huomioon niin mitoituksessa kuin kalustevalinnoissa. Myös sisustuksen muunneltavuus on olennainen osa suunnittelua. Suunnittelimme JUSTiin niin ikään paljon uniikkeja ratkaisuja kiintokalusteista tekstiileihin. Esimerkiksi vesipistekalusteet räätälöitiin tarkasti käyttäjien toiveiden mukaan ja vastaanottohuoneiden verhot painettiin JUSTin kerrosvärien mukaan. Toivomme, että viihtyisä ja toimiva sisustus luo positiivisen ilmapiirin koko taloon.

Jatkuvassa valmiudessa

Tervetystalon LVI-suunnittelusta vastanneen insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy:n toimitusjohtaja Eero Leskinen pitää kolme vuotta kestänyttä hanketta erityisen mielenkiintoisena, koska hanke oli yrityksen ensimmäinen allianssihanke.

– Jo tarjousvaihe poikkesi totutusta. Tarjouksen laatiminen kesti kolme kuukautta alkaen suunnitteluryhmän ensimmäisestä tapaamisesta päättyen tarjouksen esittelyyn.

Jos projektista jotain erityistä tulisi nostaa esiin, niin tilojen ja tekniikan muuntojoustavuus sekä hybridi-lämmitysjärjestelmän tilavaraukset rakennuksen sisä- ja ulkopuolella.

Suurimmaksi haasteeksi osoittautui ajankäyttö viikoittaisine Big Room -kokouksineen, niihin valmistaumisineen ja kokouksissa esille tulleiden asioiden eteenpäinvienteineen.

– Tarjouspyynnössä edellytettiin vastuuhenkilöiden kokonaisvaltaista sitoutumista hankkeeseen ja sitä se myös käytännössä oli. Suunnittelutiimin oli oltava jatkuvassa valmiudessa, koska rakentaminen ja suunnittelu toteutuivat samanaikaisesti.

– Oman, positiivisen erityispiirteensä suunnittelulle tarjosivat rakennuksen käyttäjien sanavalmiit ja idearikkaat edustajat sekä työskentely tilaajan edustajien kanssa, joihin kuului yliopistomaailman nykyisiä ja tulevia asiantuntijoita.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail