Viimeisimmät julkaisut

Joensuuhun tehtiin monitoimikoulu kaikille

Nepenmäen yhtenäiskoulu ja kirjasto Joensuussa palvelee ympäristön asukkaita paljon tavallista koulua monipuolisemmin. Rakennuksen julkisivulle erityistä ilmettä antaa kolme suurta graafista betonitaideteosta.

Nepenmäen yhtenäiskoulu ja kirjasto on suuri rakennus. Sen kerrosala on 10 745 neliömetriä, ja rakennuksessa käy koulua 700 lasta esikouluikäisistä yhdeksäsluokkalaisiin. Aikuisia siellä työskentelee 70–90.

Koulun ja kirjaston lisäksi tiloja käyttävät muiden muassa kansalaisopisto, konservatorio, liikuntatoimi ja nuorisotoimi.

Nepenmäen koulu ja kirjasto on kaksi- ja osin kolmi kerroksinen betonirunkoinen rakennus, jossa on kolme siipeä. Siivissä on luokkatilat eri-ikäisille koululaisille. Rakennuksen katolla on aurinkopaneeleja ja pieni tuulivoimala, joita hyödynnetään opetuksessa.

– Monikäyttöisyys ja uusi oppimisympäristö olivat suunnittelun lähtökohtana. Uudet tilat haluttiin saada tehokkaaseen käyttöön, Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen ja Nepenmäen koulun rehtori Jyrki Huusko kertovat.

– Toisaalta Nepenmäestä haluttiin kaikkien koulu, jossa koko alueen ikäluokka voi käydä koulua esikoulusta yhdeksännelle luokalle asti. Se tuo mukanaan pedagogisia ja tiloihin kohdistuvia vaatimuksia, kun pitää ottaa huomioon eri-ikäisten ja eritasoisten oppilaiden tarpeet, Huusko sanoo.

Omia reunaehtoja tiloille loi syksyllä 2016 käyttöön tullut perusopetuksen uusi opetussuunnitelma, joka painottaa monipuolisia opetusmenetelmiä ja modernin tietotekniikan hyödyntämistä. Myös ympäristöystävällinen ajattelu ja vihreän teknologian hyödyntäminen haluttiin ottaa huomioon.

Rakennuksen julkisivussa vaihtelevat eri materiaalit. Pihanpuoleisen julkisivun seinissä on käytetty verhoilumateriaalina vihreää pystylaudoitusta.

Ympäristöön sulautuva sormimainen rakennus

Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Rainer Qvick ja Antti Räty QVIM Arkkitehdit Oy:stä. Lopputulos on rinnetontille ja ympäröivän omakotitaloasutuksen keskelle luontevasti sijoittuva kaksi- ja osin kolmikerroksinen betonirunkoinen rakennus, jossa on kolme siipeä.

– Päädyimme sormimaiseen muotoon, joka mahdollistaa sen, että eri luokka-asteiden pääasialliset tilat sijoittuvat omiin siipiinsä. Toimisto- ja yhteiset tilat kuten ruokasali, liikuntasalit ja kirjasto, jotka ovat paljon muussakin kuin koulukäytössä, ovat taas omana kokonaisuutenaan, Qvick ja Räty kertovat.

Rakennuksen julkisivussa vaihtelevat eri materiaalit. Suurin osa seinistä on valkobetonipintaisia, mutta vaihtelua tuovat muun muassa sisäänkäynneissä käytetty tiiliverhoilu ja suuret lasipinnat.

Ruokasalin ja ison liikuntasalin välissä on korotettu näyttämö, joka pystytään avaamaan molempiin suuntiin. Näyttämö toimii tavallisesti osana ruokasalia.

Mielenkiintoisin on pihanpuoleinen julkisivu, jonne aukeavat rakennuksen kolme siipeä. Niiden seinissä on käytetty verhoilumateriaalina vihreää pystylaudoitusta ja jokaisen siiven päässä on joensuulaisen taiteilijan Pia Sinkkosen suunnittelemat suurikokoiset puuaiheiset betonitaideteokset.

– Ratkaisuilla haettiin vaihtelua ja elävyyttä siihen suuntaan, jossa lapset viettävät aikaa välitunnilla, Räty sanoo.

– Halusimme panostaa koulun julkisivuun tietoisesti ja saada siihen omaa ilmettä, jolloin ajatus taideteoksista nousi esiin. Lopputulokseen olemme tyytyväisiä, tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen kertoo.

Myös Qvick on tyytyväinen taideteoksiin. Ne tarjosivat hänen mukaansa hyvän ja näyttävän ratkaisun siipiosien varsin massiivisiin päätyihin.

– Taideteosten puuteema jatkuu sisätiloissa lasipintojen törmäyssuojissa, hän kertoo.

Taideteokset toteutti Graphic Concrete. Sen käyttämässä menetelmässä haluttu kuvio tai kuva tulostetaan kalvolle pintahidastinaineella, jonka jälkeen kalvo lähetetään betonitehtaalle, jossa sen päälle valetaan betoni. Kun pintahidastinaine pestään pois, kuvio tai kuva paljastuu. Pinta on valmis sellaisenaan eikä pintaverhoilua tarvita.

Kirjaston erikoisuutena on portaikko, jossa voi lukea tai levätä. Se toimii myös tarvittaessa katsomona vaikka elokuvaesityksissä.

Ilmettä rakennukselle antavat myös muut harkitut yksityiskohdat. Ruokasalin jatkeena, A- ja B-siipien välissä ulkona näkymää hallitsee massiivinen betoniportaikko.

– Betoniportaat muodostavat auditorion, joka tarjoaa kevään tullen suojaisen sopukan välitunneilla oleiluun ja vaikka tuntien tai esitysten järjestämiseen. Sen edessä on kannellinen av-tekniikan asennuskaivo, jonka ansiosta nykyteknologiaa voidaan hyödyntää ulkonakin helposti.

Sisäänkäynneissä huomio kiinnittyy värillisten pilaripylväiden varassa lepääviin katoksiin. Qvickin ja Rädyn mukaan tämä rakennuksen muuta ilmettä värikkäämpi ratkaisu auttaa suuren rakennuksen käyttäjiä löytämään haluamaansa paikkaan.

– Jokaisella siivellä on oma värinsä ja lisäksi pääsisäänkäynnillä omansa. Siten rakennukseen tulijoita voi opastaa, että sen värisestä ovesta sisään. Sama värimaailma jatkuu myös rakennuksen sisätiloissa.

Rakennuksen vesikaton pintakermi on vaalea.

– Vesikatteesta tehtiin vaalea ennen kaikkea ympäristösyistä. Se heijastaa kesäisin paremmin valoa ja vähentää jäähdytyksen tarvetta, Qvick ja Räty kertovat.

Monikäyttöiset sisätilat

Luokkatilat rakennuksessa on suunniteltu niin, että ne ovat helposti muunneltavissa kulloisenkin tarpeen mukaan. Luokat voidaan esimerkiksi avata osittain käytävälle lisätilan saamiseksi. Samoin kalusteet ovat helposti liikuteltavia, ja niiden korkeus on säädettävissä.

– Ideana on, että kalusteiden sijoittelua voidaan muuttaa helposti ja opettajankin paikka vaihtelee opetustilanteen mukaan. Tämän mahdollistaa osaltaan se, että videotykit on korvattu helposti siirreltävillä suurilla näytöillä ja rakennuksessa on laadukas langaton verkko, rehtori Jyrki Huusko sanoo.

Koska koulussa opiskelee koko ikäluokka, myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on otettu huomioon. Käytössä on pienryhmille sopivia tiloja ja esteettömyyteen on kiinnitetty paljon huomiota. Rakennuksessa on kaksi hissiä.

Liikuntasaleja koulussa on poikkeuksellisesti kaksi, joista pienempi, 180 neliön sali on nimetty tanssisaliksi ja varustettu puulattialla ja isoilla peileillä. Isompi, 800 neliömetrin sali on taas tavallista koulun liikuntasalia suurempi ja paremmin varusteltu, koska se on alun perinkin suunniteltu palvelemaan laajasti liikunnan harrastajia.

Tarvittaessa sali voidaan jakaa kolmeen osaan siirtoverhoilla.

Liikuntasaleja koulussa on poikkeuksellisesti kaksi, joista pienempi 180 neliön sali on nimetty tanssisaliksi. Se on varustettu puulattialla ja isoilla peileillä.

Kirjaston erikoisuutena on portaikko, jossa voi lukea tai levätä. Se toimii myös tarvittaessa katsomona vaikka elokuvaesityksissä. Ruokasalin ja ison liikuntasalin välissä on korotettu näyttämö, joka pystytään avaamaan molempiin suuntiin. Näyttämö toimii tavallisesti osana ruokasalia.

Ensimmäisen kerroksen opetustilat yhdistyvät ruokasaliin ja liikuntasaleihin pitkällä käytävällä, jonka kaarevat seinät on muokattu kiipeilyseinäksi oppilaiden iloksi.

Yleisilme sisätiloissa on hillitty, vaikka värejäkin löytyy muun muassa lattioista, kaapistoista ja monista yksityiskohdista kuten kiipeilyseinän otteista. Kirjaston tiloissa on käytetty voimakkaampia värejä; kirjaston portaikko on verhoiltu pehmeällä viininpunaisella tekstiilimatolla.

Nepenmäen koulurakennukseen on haettu ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Katolla on aurinkopaneelit ja pieni tuulivoimalaitos, joita hyödynnetään opetuksessa. Rakennuksen materiaalit ovat laadukkaita, isojen lasipintojen U-arvot ovat alhaiset ja niiden kautta tapahtuvaa tilojen lämpiämistä estetään varjostuksilla. Tilojen energialuokka on B, ja E-luku on 96 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa.

– Ympäristöystävällisyys on ollut meillä linjana, kun olemme viimeisen kymmenen vuoden aikana uusineet päiväkoti- ja kouluverkkoa. Nepenmäessä oli tavoitteena päästä Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kohteeksi, mikä onnistuikin, Joensuun kaupungin tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen kertoo.

Luokkatilat on suunniteltu niin, että ne ovat helposti muunneltavissa tarpeen mukaan. Luokat voidaan avata osittain käytävällekin lisätilan saamiseksi.

Valu-urakoissa haastetta

Nepenmäen koulun rakentamien toteutettiin jaettuna urakkana. Pääurakoitsijaksi valittiin Lemminkäinen, joka helmikuussa 2018 yhdistyi YIT:n kanssa.

YIT:n työpäällikkö Mika Lehvonen sanoo, että projekti eteni suunnitellusti. Rakentaminen käynnistyi syksyllä 2016.

– Pelkästään meillä hanke työllisti 50–60 henkilöä eli kyseessä oli suuri ja monipuolinen työmaa. Siihen liittyi myös haasteellisia työvaiheita, Lehvonen kertoo.

– Rakennuksessa on paljon laajoja, korkeita tiloja, kuten liikuntasalit ja ruokasali. Niiden toteuttaminen on aina haastavaa. Samoin valamalla toteutetut portaikot ulkona ja kirjastossa sekä kaarevaseinäinen käytävä olivat isoja töitä, Lehvonen kertoo.

Uusi rakennus otettiin käyttöön elokuussa 2018. Rehtori Huusko on tyytyväinen.

– Palaute on ollut hyvin positiivista, vaikka pikku ongelmiakin on ollut uuden tekniikan kanssa. Henkilöstön lisäksi oppilaiden ja vanhempien palaute on ollut myönteistä, mistä olen erityisen iloinen. Se täytyy tietenkin muistaa, että vaikka puitteet ovat nyt erinomaiset, vasta ihmiset ratkaisevat, millainen koulu tänne ajan saatossa muotoutuu.

Ensimmäisen kerroksen opetustilat yhdistyvät ruokasaliin ja liikuntasaleihin pitkällä käytävällä, jonka kaarevat seinät on muokattu kiipeilyseinäksi oppilaiden iloksi.

Teksti Ismo Myllylä | Kuvat Jarno Artika

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail