Viimeisimmät julkaisut

Jätkäsaaren HOAS on opiskelijalle luksusta

Syksyllä Jätkäsaareen valmistuva 206 asunnon opiskelija-asuintalo on opiskelijoiden näkökulmasta parempaa kuin mihin edellisten vuosikymmenten opiskelijat ovat tottuneet. Arkkitehtuuri on kilpailun tulosta, ja talotekniikkaa on hyödynnetty aiempaa monipuolisemmin.

Jätkäsaaren HOASYli 40 vuoden ajan asuntoja rakennuttanut Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö on hankkinut rakennuttajana arvokkaan tietotaidon, jota se hyödyntää tuotannossaan. Tämän seurauksena rakennusten elinkaari on tarkkaan tiedossa, ja kiinteistöjen ylläpito hoituu tarkan suunnitelman mukaan.

– Keskimääräinen lähtökohtamme on 20 vuoden elinkaari, mutta uusimman tuotannon peruskorjaussykli on mitoitettu pidemmäksi. Uusi on aina uusi, ja tämä Jätkäsaaren valmistuva kohde on parhaimmasta päästä, kertoo projektipäällikkö Jouni Hiltunen HOASilta.

Hiltunen pitää itsestäänselvyytenä, että nykypäivän opiskelijalle on voitava tarjota asialliset asunnot, jotka on varustettu nykyaikaisella talotekniikalla. HOASilla tämä merkitsee sitä, että opiskelija-asukkailla on internetyhteyden kautta pääsy HOASin intranetiin, jonka avulla voi hoitaa kaikki sopimusasiat ja pitää muutenkin ajantasaista yhteyttä kiinteistön omistajaan.

Asumismukavuuteen vaikuttaa tietysti myös muun muassa sisäilman laatu, johon Jätkäsaareen lokakuussa valmistuvassa kohteessa on panostettu enemmän kuin opiskelija-asunnoissa keskimäärin. Teknisenä tähän liittyvänä erikoisuutena on ilman viilentäminen kostuttamalla.

– Viilennysvaikutus on noin 1 2 °C. Se saattaa tuntua vähältä, mutta se tuntuu. Tämän seurauksena toisaalta kylmän veden kulutus hienokseltaan kasvaa, mutta kesällähän osa asunnoista on tyhjillään, kertoo Insinööritoimisto Reijo Patrosen LVI-suunnittelija Kari Koskinen.

Kaupan tulo vaikutti energialuokkaan

Viime vuoden tammikuussa työmaavaiheeseensa edennyttä kohdetta urakoi NCC Rakennus Oy. NCC:n pääurakkaan sisältyivät myös pohjarakennustyöt, jotka vanhalla merenpohja-alueella olivat odotetun vaativat.

– Porapaalut olivat tarpeen, muuntyyppisillä täytön läpi ei olisi päässyt. Suurin paalupituus oli seitsemän metrin luokkaa. Osa nelirappuisesta talosta voitiin perustaa maanvaraisesti, vastaava työnjohtaja Jari Keränen kertoo.

Pilaantuneita maitakin jouduttiin tontilta raivaamaan, mutta niiden määrä ja haitallisuusaste ei ollut Keräsen mukaan suuri. Sen sijaan työmaalogistiikkaan ja ylärakenteiden yksityiskohtiin oli kiinnitettävä paljon huomiota. Ensin mainittu johtuu Tallinnan laivaliikenteen aiheuttamista, parin tunnin välein toistuneista liikenneruuhkista työmaan välittömässä tuntumassa. Runko- ja muut ylärakenteet puolestaan poikkesivat tavanomaisesta muun muassa siksi, että alin kerros toteutettiin lasijulkisivuisena. Alin kerros poikkeaa muista vielä enemmän kuin alun perin oli suunniteltu. Keskon kanssa vuokrasopimus päivittäistavarakaupan tilasta syntyi työmaan ollessa jo käynnissä.

– Kauppatoiminnon mukaantulo ja koko ensimmäisen kerroksen tilat vaikuttivat koko rakennuksen energialuokkaan. Se on nyt D, kun muussa tapauksessa luokka olisi todennäköisesti B, arvioi NCC:n työmaainsinööri Johanna Aarto.

Energialuokituksessa ei ainakaan toistaiseksi oteta huomioon kaupan kylmän lauhdelämmön hyödyntämistä, mitä kaupan rakennuttajien piirissä pidetään yleisesti epäkohtana. Myymälätilojen sisällyttäminen rakennukseen on merkinnyt myös sitä, että talotekniikkatöiden suhteellinen osuus on kasvanut. Tämä on vaikuttanut erityisesti YIT Kiinteistötekniikan LVI-urakkaan, mutta myös Sähkö-Aron urakoimiin sähkötöihin. Viime mainituista työläimpiä työvaiheita on ollut asuntojen kuituyhteyksien kaapelointi.

Stabiliteetti ja julkisivut rakenneteknisiä haasteita

Myymäläkäyttötarkoitus vaikutti myös rakennesuunnitteluun tuoden siihen lisää vaativuutta. Rakennesuunnittelusta vastaava Aulis Ranua Finnmap Consulting Oy:stä kertoo, että A-talon stabiliteettiratkaisut poikkeavat normaalisti asuntorakentamisessa sovellettavista ratkaisuista.

– Rakennus jäykistettiin pohjakerroksen myymälätilojen avarien tilojen vuoksi tekemällä pohjakerroksen kattorakenteesta jäykkä levyrakenne sekä siirtämällä kuormat rakennusmassan reuna-alueella sijaitseville jäykistäville seinärakenteille. Muutoin rakennetekninen suunnittelu sisälsi suhteellisen totuttuja ratkaisuja. Vedeneristysdetaljien toimivuuteen ja materiaaleihin kiinnitettiin erityistä huomiota, koska kohde sijaitsee meren välittömässä läheisyydessä, Ranua toteaa.

Keskeisiä mitoitusperusteita ovat olleet paitsi rakenteiden voimassa olevat mitoitusohjeet myös Helsingin kaupungin rantarakentamista koskeva ohjeisto. Sen mukaan kaikki talot on suunniteltava ja perustettava niin, että ne kestävät enimmillään +4,0 metrin korkeudelle nousevan meriveden vaikutukset. Yksi tämän kriteerin seurauksista oli se, että perustukset vedenpaine-eristettiin kauttaaltaan bentoniittimatolla.

Betonielementtirunkoisen talon elementtisuunnittelun yksityiskohtiin mainittu tulvamitoitusperuste ei luonnollisestikaan vaikuta, mutta elementtisuunnittelussa on ollut omat haasteensa erityisesti julkisivuratkaisun johdosta. Julkisivu puolestaan tuli valituksi jo arkkitehtikilpailun tuloksena. Kilpailun voittaneen ’Aamiainen ruohikolla’ -suunnitelman mukaisesti julkisivu koostuu 20 väriltään erilaisesta laminaattilevystä.

– Tavoitteena oli luoda uudelle asuntoalueelle sopiva ’väriläiskä’, joka omalla tavallaan viestisi opiskelija-asumisesta. Haasteena oli taiteilu nousevien kustannusten ja hyvän lopputuloksen välillä, Jätkäsaaren hankehan on ARA-rahalla ja -hinnalla toteutettu, kertoo arkkitehtisuunnittelusta vastaava arkkitehti Jarmo Pulkkinen.

Laminaattilevy on Fundermax-yhtiön valmistama tuote. Levyt ovat puurakenteisia ja laminaatti on saatu aikaan kyllästämällä puumassa hartsilla.

Oleskelua katolla

Hankkeen kireähkön aikataulun vuoksi elementtien suunnittelu oli aloitettava jo ennen kuin kaikki tarvittavat arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat olivat valmiina. Tämä aiheutti huomattavaa lisäselvittelyä sekä jo valmistuneiden elementtikuvien muuttamista. Kokonaisaikatauluun tällä viiveellä ei kuitenkaan ollut juurikaan vaikutusta.

Myös työmaan näkökulmasta elementtirunko ja julkisivut olivat rakenneosista työläimpiä.

– Tiilijulkisivu teetti kovasti töitä. Tällä työmaalla myös parvekeratkaisut olivat kaikkea muuta kuin helpot, Jari Keränen toteaa.

Elementtiparvekkeiden ulokepituus on 1,5 metriä, ja korkean sijaintiasemansa vuoksi ne jouduttiin tukemaan työnaikaisesti järeillä tukitorneilla. Parvekerakenteet on kannatettu saksalaisella Schöck-parvekekannatusjärjestelmällä ja tuettu työnaikaisesti Peri Finlandin toimittamalla muottikalustolla. Parvekkeet on kannatettu niihin kiinnitetyillä Schöck-raudoitekonsoleilla, jotka on valettu holviin kiinni. Näin muottityö sujui mahdollisimman nopeasti, ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan taloon sovitusti elokuussa. Koko asuntokohde valmistuu lokakuussa, jonka jälkeen on K-kauppaan liittyviä töitä mitä todennäköisimmin vielä meneillään. Kauppa avataan marraskuussa.

Omasta talosta löytyvän päivittäistavaramyymälän lisäksi Jätkäsaaren uusia opiskelija-asukkaita hemmotellaan muutenkin. Katolle valmistuvat saunatilat ja turvakaiteella ympäröity niin sanottu oleskelukatto. Alun perin osa katosta piti toteuttaa viherkattona, mutta tästä rakennuttaja päätti toiminnallisuus- ja kustannussyistä.

– Mielestämme ei vielä ole riittävää näyttöä siitä, että tällainen kattotyyppi toimii riittävän luotettavasti Suomen olosuhteissa, Jouni Hiltunen perustelee.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail