Viimeisimmät julkaisut

Kerrostalo Jampankaari 4 E ja F, Järvenpää

Järvenpään nollaenergiakerrostalo käyttää uusiutuvaa energiaa

Järvenpään Jamppaan on noussut Suomen toinen nollaenergiakerrostalo. Vuositasolla tarkasteltuna talo tuottaa uusiutuvaa energiaa yhtä paljon kuin lämmitys ja kiinteistösähkö kuluttavat. Alustavien teoreettisten laskelmien pohjalta näyttäisi jopa siltä, että talon oma energiantuotanto saattaa parhaassa tapauksessa ylittää kulutuksen. Tällöin kyseessä olisi plusenergiatalo.

Jampankaari4EF4627 2– Tämä on passiivitalotasonormit alittava rakennus perusrakenteiltaan ja siihen on päälle asennettu vielä maalämpökaivot, aurinkokeräimet ja aurinkopaneelit, kertoo hankkeen rakennuttajana toimiva Jarkko Piiparinen Mestaritoiminta Oy:stä.

Tulevaisuudessa lainsäädäntö tulee ohjaamaan ja suuntaamaan rakentamista voimakkaasti vähän energiaa kuluttaviin taloratkaisuihin. Järvenpään nollaenergiatalo täyttää jo nyt vuoden 2020 kiristyvät energianormit.

Hanke kuulu nollaenergiatalo-kehittämisprojektiin, jonka tavoitteena on luoda Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA-tuotantoon soveltuva valtakunnallinen malli. ARA:n kehityshankkeessa on mukana myös Kuopion Opiskelija-asunnot Oy, jonka nollaenergiatalo valmistui alkuvuodesta Kuopion keskustaan.

Nollaenergiatalon rakennuttaja, Järvenpään Mestariasunnot Oy on jo vuosia ollut energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijä Suomessa. Järvenpään kaupungin omistama yritys sai RAKLI:n vuoden 2010 rakennuttajapalkinnon innovatiivisesta toiminnastaan ja avoimesta tiedon jakamisestaan.

Jampankaari4EF4615 2

Monimuotoista energiaa

Nollaenergiatalon uusiutuva energia tuotetaan usealla eri tekniikalla. Tärkeimpänä energianlähteenä on aurinkoenergia, jota saadaan lämpöä tuottavilla aurinkokeräimillä sekä sähköä tuottavilla aurinkopaneeleilla.

Aurinkoenergia kattaa noin kaksi kolmasosaa kiinteistön lämmöntarpeesta. Maalämpö tai oikeammin sanottuna geoterminen energiatuotanto kattaa noin 17 prosenttia lämmöntarpeesta. Lämmön talteenotolla kerätyllä asumisen hukkalämmöllä saadaan kerättyä 20 prosenttia vuosittaisesta lämmöntarpeesta.

Talosta jää laskelmien mukaan ulos myytäväksi kolmisen prosenttia uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetusta energiasta. Laskelmissa ei ole huomioitu sitä, että maahan poratuista energiakaivoista saadaan kesällä huomattavat määrät uusiutuvaa jäädytysenergiaa kiinteistön viilennykseen.

Myös talon hissien jarrutusenergia otetaan talteen sähköenergiana. Silläkin on vaikutusta, kun hissi on palvelutalossa käytössä lähes jatkuvasti. Talossa on varmuuden vuoksi myös kaukolämpöliittymä.

– Kaukolämpö on puhtaasti varalla oleva järjestelmä, joka otettiin mukaan pitkälti siksi, että uudisrakennuksen tieltä puretussa vanhassa kiinteistössä oli ennestään kaukolämpöliittymä. Rakennusaikainen lämmitys saatiin nyt kaukolämmöllä. Kaukolämpöä saatetaan tarvita lisälämpönä joulu- ja tammikuussa, Piiparinen kertoo.

Kaukolämpöliittymää ei olisi rakennettu, jos sitä ei olisi ollut ennestään. Siinä tapauksessa energiakaivoja olisi tarvittu enemmän. Mestariasuntojen rakenteilla olevan Lepolan Soundin 79 asunnon asuinkorttelin matalaenergiahanke lämmitetään ja viilennetään kymmenellä geotermisen energiatuotannon energiakaivolla ilman kaukolämpöä.

Syöttötariffi tarvittaisiinJampankaari4EF4602 2

Rakennuksen katolla on 72 kappaletta 1,5 neliön laajuista aurinkopaneelia sekä 35 kappaletta 3,6 neliön laajuista auringon lämpöenergiaa keräävää tyhjiöputkikeräintä. Aurinkosähköpaneelit tuottavat vuodessa saman määrän energiaa kuin kiinteistösähkössä kuluu.

– Aurinkosähkön osalta meillä on sellainen tilanne, että sähkömittarimme pyörii molempiin suuntiin. Kaikki tuottamamme sähkö mitataan ja ylijäämätuotanto vähennetään sähkönkulutuksestamme. Eli valtakunnanverkkoon ajamamme sähkö miinustaa sähkönkulutustamme ja saamme mahdollisesta ylijäämäsähköstä hyödyn sitä kautta. Sähköyhtiöt saivat tämän tekniikan käyttöön kiinteistön rakentamisen aikana, kertoo rakennuttajana toimineen Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.

– Jos Suomessa olisi syöttötariffijärjestelmä, voisimme laittaa seinille lisää aurinkopaneeleita ja tuottaa sähköä valtakunnanverkkoon. Suomessa paistaa aurinko yhtä paljon kuin Saksassa. Jos Suomessa olisi käytössä yhtä paljon aurinkopaneelipinta-alaa asukasta kohden kuin Saksassa, voitaisiin yksi ydinvoimala jättää rakentamatta, Simunaniemi pohtii.

Tyhjiöputkikeräinten tuottama ylimääräinen lämpöenergia voidaan myydä lämpimän veden muodossa samalla tontilla sijaitsevalle toiselle Mestariasuntojen vanhusten palvelutalolle. Nykyaikaiset aurinkokeräimet ovat niin tehokkaita, että ne pystyvät tuottamaan lämpöenergiaa jopa tammikuun pakkasilla.

Rakennuksen viereen on porattu kaksi kahdensadan metrin syvyistä energiakaivoa geotermistä energiaa tuottamaan. Kesäaikaan samalla järjestelmällä viilennetään kiinteistöä. Maalämpöenergia kierrätetään kiinteistön lattialämmitykseen ja ilmanvaihdon etulämmitykseen. Kesäaikaan rakennusta viilennetään maakaivon tuomalla energialla ilmanvaihtojärjestelmän kautta. Lisäksi rakennuksen jokaisessa kerroksessa on ryhmähuone, jossa lämmitys ja viilennys tapahtuvat nestekiertoisen kattosäteilijän kautta.

Kiinteistössä on huoneistokohtainen ilmanvaihto ja huoneistokohtaiset lämmön talteenottoyksiköt on sijoitettu pesuhuoneiden alaslaskettuun kattoon. Kesäaikaan lämmön talteenottokoneet viilentävät huoneistoja, ja talvella lämmittävät.

Lämmöntalteenoton hyötysuhde poistoilmasta huoneilmaan on yli 80 prosenttia. Laitteiksi valittiin Vallox Oy:n ristivastavirtakennotekniikkaan perustuvat LTO-koneet. Ikkunoiden päälle asennetut ritilävarjostimet vähentävät osaltaan lämpökuormaa kesäaikana.

Rakennusten kaikkien energiantuotantojärjestelmien yhteiseksi takaisinmaksuajaksi on arvioitu nykyhinnoilla noin viitisentoista vuotta.

Jampankaari4EF4607 2

Paksut seinät

Rakennuksessa on betonirunko kantavilla sandwich-elementeillä, teräsbetoniväliseinillä ja ontelolaattavälipohjilla. Perustusolosuhteet olivat hyvät, joten perustus voitiin tehdä maavaraisena.

Rakennuksen seinäeristeenä on 2 x 150 mm:n alumiinilaminoitua SPU-eristettä. Sisäpuolen kantava betonielementti on 160 mm:n ja ulkopuolinen kuorilaatta 100 mm:n paksuinen. Ei-kantava sisäelementti on paksuudeltaan 80 mm. Kaikkiaan kantava ulkoseinä on eristeineen 560 mm, minkä vuoksi ikkunoiden syvennyksiin jää tilaa vaikka kukkaruukuille, kuten vanhoissa kivitaloissa.

Seinän paksuus ja runsas betoniraudoitus tekivät talosta Faradayn häkkiä vastaavan rakennelman, jota matkapuhelinten kenttä ei läpäise. Sen vuoksi piti rakentaa kiinteistön sisäinen matkapuhelinverkko, jotta puhelimet saatiin toimimaan sisätiloissakin.

Aurinkokeräimien ja -paneelien sijoittaminen rakennuksen katolle ja seinustoille vaati muutoksia kaavaan.

– Arkkitehtisuunnittelussa oli kaavamuutoksineen selvästi enemmän työtä kuin tavallisessa normitalossa. Läpiviennit ja kiinnitykset ulkovaippaan minimoitiin, kuten myös läpiviennit porrashuoneeseen päin, arkkitehti Rami Kolehmainen Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy:stä kertoo.

Nollaenergiatasoisen rakennuksen vaipan tiiveys on olennaisen tärkeä asia. Ulkovaipan ilmantiiveysarvo on 0,4, mikä alittaa selvästi passiivitalon 0,6 ilmantiiveysvaatimuksen. Ulkoseinien elementtiasennus, detaljiikka ja liitokset tehtiinkin erittäin huolellisesti. Kaikki asennukset on tehty malliasennusten kautta, ja kaikki materiaalihyväksynnät on tehty etukäteen ennen urakoitsijoiden omien hankintasopimusten tekemistä.

– Oli aika suuri haaste, että sai kaikki ymmärtämään huolellisuuden vaatimukset. Työntekijät piti opettaa siihen. Malliasennukset käytiin läpi hyvin tarkasti, että työt tulivat varmasti tehtyä oikein, kertoo projektinjohtourakan vastaavana mestarina toiminut Antti Husso AEC Rakennus Oy Projektijohdosta.

Jampankaari4EF4620 2

Uusi halvempi kuin vanhan peruskorjaus

Tontilla oli ennestään huonokuntoinen 1980-luvulla rakennettu nelikerroksinen betonielementtitalo, joka purettiin pois uudisrakennuksen alta ennen varsinaista uudisrakentamista. Vanhan rakennuksen peruskorjaus olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden talon rakentaminen.

– Tänä päivänä laskemme perusparannuskustannusten kipurajaksi noin 1500 euroa neliöltä. Sitä kalliimmilla perusparannushinnoilla uusi rakennus tulee kokonaistalouden ja toimivuuden kautta tarkasteltuna edullisemmaksi kuin peruskorjaaminen. Tässä nollaenergiahankkeessa asiaan vaikutti vielä se, että kaavamuutoksen kautta saatiin kaksi kerrosta lisää rakennusalaa. Uuteen taloon saadaan huomattavasti tehokkaammat huoneistot ja tilat kuin peruskorjattuun vanhaan taloon olisi saatu, Simunaniemi kertoo.

– Hankkeessa on pyöritty aika paljon niin suunnittelijoiden kuin rakentajienkin epämukavuusalueella. Ei ole ollut normijärjestelmää tukena. Tälle tielle kannattaa kuitenkin mennä. Tämä hanke on osoittanut sen selvästi, Simunaniemi summaa.

Hanke on ollut kannattava myös asukkaiden kannalta. Nollaenergiatalon neliövuokraksi tulee noin 10 euroa neliötä kohden. Samalla tontilla olevan peruskorjatun 1980-luvun kerrostalon neliövuokraksi tuli noin 12 euroa neliöltä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail