Viimeisimmät julkaisut

Jalkarannan monitoimitalo Jalo

Jalossa oppiminenkin on hauskempaa

Lahden Jalkarannan monitoimitalo Jalo tarjoaa modernit ja monikäyttöiset puitteet koululle, päiväkodille ja kirjastolle. Suunnittelun tavoitteena oli tarjota luovuutta, aloitteellisuutta ja kommunikointia tukeva
viihtyisä ja esteetön oppimis- ja työympäristö.

« 1 / 7 »

Teksti: Leena Huovila Kuvat: Voitto Niemelä

– Tämä on aivan loistava ja toimiva kokonaisuus. Nykyistä oppimiskäsitystä tukevat tilaratkaisut, muunneltavuus, valoisuus. Itse olin alusta asti suunnittelussa mukana käyttäjän edustajana, ja
kyllä tästä tuli sellainen, mitä halusimmekin, Jalkarannan koulun rehtori Joni Luuri sanoo.

Koulu työskenteli vuosia parakissa, ja uudet tilat monitoimitalo Jalossa saatiin käyttöön syyskuun puolivälissä. Luurin mukaan oppilaat ovat olleet uusista tiloista innoissaan: jopa oppiaineet tuntuvat heidän mielestään Jalossa erilaisilta.

Luuri kertoo, että lapset haluavat selvästi pitää uusista puitteista todella hyvää huolta. Jo alun perin lähdettiin siitä, että rakennusta kunnioitetaan. Koulu on kengätön, ja sääntöä lapset ovat noudattaneet hyvin.

Tarina on sama vanha ja Lahdessakin kovin tuttu: vanhaa, tasakattoista koulua 1970-luvulta ei korjauksista huolimatta enää voitu käyttää sisäilmaongelmien takia. Vuosia vierähti parakeissa. Moni oppilas ei koskaan ollut käynyt muuta kuin parakkikoulua.

_MG_1434

Kiitetty tilakonsepti ja toteutustapa

Jaloon sijoittuvat Jalkarannan koulu, päiväkoti, kerhotilat, kirjasto, Lahden Aterian palvelukeittiö ja oppilashuollon tilat. Jalossa käy 310 alakoululaista ja 160 päiväkotilasta. Henkilökuntaa on noin 70. Liikuntatilat on mitoitettu palvelemaan alueen ja kaupungin asukkaita. Neuvottelutiloja ja erikoistiloja kuten huippuhienosti varustettua teknisen työn tilaa saa vuokrata. Monitoimitalo on kuin alueen asukkaiden olohuone. Taloisäntä koordinoi monitoimitalon ulkopuolista käyttöä.

Yhtä aikaa Jalon kanssa Lahti rakennutti monitoimitalo Onnin Liipolaan kaupungin toiselle puolelle. Onni esiteltiin Projektiuutisten numerossa 5/2015.

– Monitoimitaloihin otettiin vauhtia yhteiseltä Raklin hankintaklinikalta. Klinikalla käytiin läpi projektista kiinnostuneiden palveluntuottajien kanssa tavoitteita ja tarjousmenettelyä, projektipäällikkö Tomi Tenhunen Lahden Tilakeskuksesta kertoo.

Molemmissa monitoimitaloissa tavoitteiksi asetettiin monikäyttöisyys, muunneltavuus ja energiatehokkuus. Rakli myönsi vuonna 2014 Vuoden rakennuttuja -palkinnon Lahden kaupungille. Perusteluissa mainittiin kahden monitoimitalon uudenlaiset tilakonseptit ja monikäyttöisyys. Palkintoperusteluissa kiitettiin myös hankintamenettelyjä ja toteutusmuotoja. Onni ja Jalo toteutettiin SR- eli suunnittele ja rakenna -urakkana.

– Molemmissa monitoimitaloissa on normaalia pidempi eli viiden vuoden takuuaika. Pitkän takuuajan tavoitteena on tietenkin rakennuksen korkea laatu. Työmaa-aikana laatua on varmistettu
erittäin huolellisella valvonnalla, Tenhunen sanoo.

Jalon SR-urakan toteutti NCC Rakennus Oy. Bruttoalaltaan noin 8500 neliön rakennuksen kokonaiskustannukset olivat 22,3 miljoonaa euroa.

Selkeää ja esteetöntä

Monitoimitalo Jalo on Jalkarannan kaupunginosan keskeisin julkinen rakennus. Rakennus huokuu ajatonta ja vahvaa identiteettiä modernilla twistillä. Rakennus rikastuttaa kaupunkikuvaa ja on hyvässä vuoropuhelussa ympäröivän rakennuskannan kanssa.

Monitoimitalon suunnitteli Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, pääsuunnittelijana arkkitehti Hannu Jaakkola ja projektiarkkitehtina arkkitehti Tapani Kerttula.

Sisääntulopiha on tilava ja näyttävä; sitä voi käyttää tapahtumissa kaupunginosan torina. Sisäänkäynnit ovat selvästi havaittavissa. Koululaiset käyttävät omien solujensa sisäänkäyntejä ja pääsisäänkäyntiä. Päiväkotilapset saapuvat rakennukseen omien pihojensa kautta. Toiminnallista selkeyttä ja esteettömyyttä on arkkitehtien mukaan pidetty yhtenä tärkeimpänä lähtökohtana.

Julkisivut ovat harmaata paikalla muurattua julkisivutiiltä, joka on käsitelty graffitisuojapinnoitteella. Materiaalivalintaan vaikuttivat Kerttulan mukaan kestävyys ja huoltovapaus. Tummia tiilipintoja elävöittävät värikkäät kuitusementtilevy- ja julkisivulasipinnat, jotka luovat mielenkiintoista jännitettä pintaan ja ilmentävät rakennuksen käyttötarkoitusta.

Aukotusperiaatteeltaan monitoimitalon ulkokehän julkisivut on käsitelty niin sanotun reikäfasadin mukaisesti. Aukotuksessa on otettu huomioon tilojen eri toiminnat. Muun muassa ikkunoiden
korkeuksissa on otettu huomioon pienet käyttäjät.

Rakennuksen laajan runkosyvyyden vuoksi laaja, yhtenäinen ja loiva kattopinta on helppohoitoinen ja turvallinen vuotojen suhteen. Räystäät ovat pitkät.

Keskusaula kohtaamispaikkana

_MG_1547Keskusaula on nimeltään Kölli. Jalkaranta on alun perin Hollolan vanhimpia kyliä, ja vanhin asutus keskittyi Köllin talon ympäristöön.

Keskusaulan yhteyteen avautuvat kirjasto ja mediateekki, aistihuone, henkilökunnan taukotilat, ruokailutilat, liikunta-, näyttämö- ja musiikkitilat, amfiteatterimainen katsomo sekä taito- ja
taideaineet. Neljä ensin mainittua ovat suuren, kaarevan ja osin värikkään lasiseinän takana.

– Värilasit rytmittävät suurta lasiseinää, antavat näkösuojaa ja muodostavat julkisivun värilasien kanssa yhtenäisen ja iloisen julkisivun myös sisätiloihin, Kerttula sanoo.

Liikunta-, näyttämö- ja musiikkitilat ovat siirtoseinien takana, joita avaamalla saadaan aikaan tarpeen mukaan suuria tai lohkottuja tiloja.

Tilavuudesta huolimatta mittakaava on kohtuullinen, inhimillinen ja turvallinen. Se näkyy erityisesti päiväkodissa ja luokkatiloissa, jotka on ryhmitelty tilaryhmiksi soluaulojen ympärille. Myös
soluauloissa voidaan opiskella, ja valtaosa luokkatiloista on jaettavissa pienemmiksi tai yhdistettävissä suuremmiksi tiloiksi.

Runkoratkaisuna talossa on pilaripalkkijärjestelmä ja kantavat ulkoseinät. Sisäisiä kantavia seiniä ei juuri ole. Muuntojoustavuuden mahdollistavat rakenneratkaisut vaikuttavat rakenteiden ja
rakennuksen elinkaaren pituuteen ja siten taloudellisuuteen. Joustavan runkoratkaisun ansiosta talotekniikka, tilajako ja pintamateriaalit pystytään uusimaan tarpeen mukaan. Rakennus on laajennettavissa kolmesta kohdasta.

Monitoimitalon pihat muodostavat valmistuttuaan tärkeän ja toimivan toiminta- ja virkistäytymisympäristön lasten päiväohjelmassa ja vapaa-aikana.

Sujuvaa yhteistyötä

_MG_1452– Kyllä Jaloa tyytyväisenä katsoo, hieno ja laadukas talo. Kun käyttäjät ovat kokeneet vanhan ja homeisen talon ja sen jälkeen parakit, hekin ovat nyt varmasti hyvin tyytyväisiä, rakennuspäällikkö Jarmo Saviranta NCC Rakennus Oy:stä sanoo.

Saviranta kehuu yhteistyötä Lahden Tilakeskuksen kanssa. Tilaaja sai päätöksiä tehdyksi nopeasti matkan varrella.

Rakennustyöt alkoivat vuodenvaihteessa 2013–2014, ja ne saatiin päätökseen aikataulun mukaisesti elokuun lopussa 2015. Työmaan keskivahvuus oli viitisenkymmentä työntekijää.

– Pihojen osalta urakka-aikaa on jäljellä ensi vuoden syyslukukauden alkuun. Pihoja ei vielä päästy tekemään, koska väistötiloina toimineet parakit pitää ensin purkaa ja siirtää pois.

Koulu ja päiväkoti toimivat tontilla koko rakentamisajan, ja se vaati tarkkuutta, jotta turvallisuus pystyttiin takaamaan. Monimuotoinen katto oli työmaan haasteita, samoin isot ilmanvaihdon konehuoneet, jotka sijoitettiin sen alle.

 

Kosteusriskiä torjuttiin tosissaan

Rakennuttajakonsulttina hankkeessa toimi FCG Suunnittelu ja Tekniikka. Työmaavalvonnan rakennusteknisten töiden osalta heille toimitti alihankintana Rakennuttajatoimisto Rantatupa Oy.

– Lahden Tilakeskus tilaajana halusi varmistaa, että korkeisiin laatutavoitteisiin päästään. Taustalla vaikuttivat huonot kokemukset koulurakennusten kosteusongelmista. Siksi valvonta oli tarkkaa ja lähes kokopäiväistä, kuusi tuntia päivässä, toimitusjohtaja, rakennuttajainsinööri Petri Rantatupa kertoo.

Valvonnan pohjana oli riskianalyysi, jossa oli käyty läpi, mitä ongelmia voi tulla ja miten ne voidaan välttää. Rakennustöiden eteneminen ja valvonta tuhansine valokuvineen koottiin verkkopohjaiseen projektitietopankkiin. Tiedoista kootut raportit käytiin läpi työmaan viikkokokouksissa.

Rakennuksen kosteudenhallintaan kiinnitettiin Rantatuvan mukaan erityistä huomiota.

– Lattiarakenteen kosteuden kuivumista on seurattu lattiaan valualueittain upotetuilla mittapäillä, joita on reilusti yli sata. Mittalaitteista tulos siirtyy nettiin omille sivuillensa, josta kehitystä voi seurata graafisena esityksenä. Mittapäämenetelmä antaa hienon kuvauksen kokonaisuudesta. Koska virhemahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois, tulokset on vielä varmistettu porareikämittauksin.

Rakennuksen maanvaraisen alapohjan, seinien ja pilareiden rajapinnat tiivistettiin vedeneristekäsittelyllä maaperästä nousevia epäpuhtauksia ja myös radonia vastaan. Lattiarakenteen tiiviys varmennettiin merkkiainekokeilla, ja myös koko rakennuksen tiiviys testattiin. Tulokset olivat kauttaaltaan hyviä.

Yhteistyö valvonnan, tilaajan ja rakentajan kanssa sujui Rantatuvan mukaan hyvin. Kaikkien osapuolten tavoitteena oli laadukas ja hyvä talo. Jos parannettavaa löytyi, ratkaisut löydettiin yhteistyössä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail