Viimeisimmät julkaisut

Iso Omena

Ison Omenan kaikki tunnusluvut ovat suuria

Espooseen Länsiväylän varteen valmistunut kauppakeskus Ison Omenan uudistuksen ykkös- ja kakkosvaiheessa kauppakeskuksen pinta-ala lähes kaksinkertaistui. Nyt vuokrattavaa tilaa on 101 000 neliömetriä.

« 1 / 2 »

Teksti: Antti Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Ison Omenan uudistuksen ensimmäisen vaiheen 29 000 neliötä avattiin viime vuoden elokuussa. Toinen vaihe, vuokrattavalta pinta-alaltaan noin 18 000 neliötä, avattiin huhtikuun lopussa.

Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat vuonna 2013. Samassa yhteydessä rakennettiin myös kauppakeskuksen päälle tullut Asunto-osakeyhtiö Omenatorni. Kaupunkisuunnittelussa on haluttu tuoda asuminen mahdollisimman lähelle palveluita eikä tämän lähempänä voisi ollakaan. Kauppakeskus on aivan äärellä ja samoin Länsimetron asema ja aseman yhteydessä oleva bussiterminaali.

Arkkitehti Mikko Suvisto Arkkitehtitoimisto HKP Oy:stä kertoo toimistonsa suunnitelleen uudistuksen ensimmäisen osan, johon sisältyi kauppakeskuksen lisäksi Matinkylän metroaseman lippuhalli, bussiterminaali ja liityntäpysäköinti. Ensimmäiseen osaan kuului myös asuinkerrostalo Omenatorni.

– Alkuperäisen Ison Omenan suora liiketilagalleria oli jo niin pitkä, että katsottiin, että olisi parempi tehdä laajennuksesta erilainen. Teimme pienipiirteisempää ja monimuotoisempaa kauppakeskusmiljöötä, Suvisto sanoo.

Alun perin sisätoria suunniteltiin ulkotilaksi, mutta siitä kuitenkin tehtiin lämmintä sisätilaa. Siihen rajoittuvat kolme seinää ovat ulkoasultaan kuin eri rakennusten julkisivuja. Yksi on tiilipäällysteinen, yksi kuitusementtilevyä ja puuta sekä yksi valkoista metallia.

Kahdeksikko liittää uuden vanhaan

Huhtikuussa avatun laajennuksen toisen vaiheen pääsuunnittelija, arkkitehti Paula Jaatinen Parviainen Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että hänen toimistonsa laati toteutussuunnittelun Arkkitehtitoimisto HKP:n laatiman perus-layoutin pohjalta. Toteutussuunnitteluun osallistui yli 10 henkeä. Avustavana pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jaakko Berg, joka vastasi toisen vaiheen arkkitehtisuunnittelusta.

Työhön kuuluivat ravintolamaailman, elokuvateatterin, liiketilojen, päivittäistavarakaupan sekä toimistotilojen suunnittelu. Lisäksi projektiin sisältyivät vanhan kylmän pysäköintihallin uudelleensuunnittelu sekä vanhan kauppakeskuksen tilojen suunnittelu niin, että ne niveltyvät osaksi kokonaisuutta.

Kauppakeskuksen eri puolet yhdistää kahdeksikon muotoinen lastenkäytävä, jonka varrella on lastentarvikeliikkeitä ja lasten leikkipaikka. Käytävän sisustuselementtinä toimivat akvaariot on sijoitettu sisustusbetonilla luodun ”vesilattian” päälle, jolla on haluttu luoda merellistä mielikuvaa.

Uudisosa on sulautettu alkuperäiseen Isoon Omenaan muun muassa käytävien istumaryhmin, jotka näin lähentävät kahta eri aikoina rakennettua rakennusta. Uuden osan sisäkatot on tehty valkoisista jäälauttoja muistuttavista levyistä. Levyihin on upotettu led-valot, jotka valaisevat lautan alapuolen.

Toisen vaiheen uudisosa on liitetty osaksi ensimmäistä vaihetta myös julkisivujen materiaalivalinnoin, jotka käytiin läpi Espoon kaupunkikuvatoimikunnan kanssa. Uudisosan toisen osan julkisivussa on käytetty samaa värisävyä kuin ensimmäisen osan julkisivussa. Elokuvateatterin kohdalla on kuparinvärinen alumiinikomposiittilevy, joka ei patinoidu.

Rakennuksen sokkelissa on luonnonkiveä. Uuden päivittäistavarakaupan kohdalta näkymää elävöitettiin vitriinimäisellä taideteoksella, sillä päivittäistavarakauppa ei kaipaa näyteikkunatiloja.

Rakennuksen kulmassa oleva valoteos on rakennettu pallomaisista lampuista, jotka liikkuessaan voivat muodostaa monenlaisia kuvioita. Käytettävissä on lähes rajaton väriavaruus. Teos voidaan valaista erilaisin teema- tai juhlavärein.

Osa katosta on tehty maksaruohopäällysteiseksi. Tällä viherkatolla pehmennetään naapuritalojen kauppakeskusnäkymää.

Ison Omenan katolle tulee Suomen suurin kauppakeskukseen rakennettu aurinkovoimala; aurinkosähköpaneeleja on noin 2000. Ison Omenan uudisosalla on Leedin platinatason sertifiointi.

Espoon kaupungilla isot tilat

Pääsisäänkäynti on siirretty etelään päin Piispansillan varrelle. Pääsisäänkäynniltä tullaan kauppakeskusta kiertävän kahdeksikon alaosaan. Täältä on käynti niin kauppakeskuksen liikkeisiin kuin metroasemalle ja bussiterminaaliin.

Uudistuksen yhteydessä myös monet vuokralaiset siirtyivät uusiin tiloihin. Espoon kaupungin palvelutori sai uudet 6000 neliön tilat ensin valmistuneesta uudisosan kolmannesta kerroksesta. Näiden tilojen viereen siirtyi Veripalvelu. Yksi Suomen suurimmista H&M-vaatekaupoista siirtyi uusiin tiloihin ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen.

Kaupungin palvelutorilla ovat Matinkylän aluekirjasto, terveysasema, mielenterveysasema ja neuvola sekä yhteispalvelupisteja Kelan toimisto. Tehdyn kyselyn mukaan 80 prosenttia palvelutorilla kävijöistä yhdistää käyntiinsä muutakin asiointia kauppakeskuksessa.

Kaupungin palvelutori sijaitsee kolmannessa kerroksessa. Toisessa kerroksessa on kauppojen lisäksi Espoon seurakuntayhtymän Chapple-piste, jossa on hiljentymispaikan lisäksi lasten iltapäiväkerho ja iltaisin nuorisotilat.

Ravintolamaailma haastaa verkkokaupan

– Kauppakeskussuunnittelussa trendinä on ravintolatarjontaan panostaminen, sillä se tuo elämyksiä, joita ei voi ostaa verkosta, Citycon Oy:n rakennuttajapäällikkö Simo Karjalainen sanoo.

Ison Omenan ravintolamaailma on ristitty yleisökilpailun voittaneen ehdotuksen mukaan MEETiksi (meet, eat, enjoy, together), jossa on 50 ravintolaa.

Ravintolamaailman yleisilmeen on suunnitellut Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co. Ravintolakäytävä on jaettu hahmotettaviin lohkoihin, joita rajaavat rakennuksen eräässä kulmassa valoteos ja keskellä barrisol-kattoon ripustettu valaisinryhmä.

Ravintolamaailman käytävältä on käynti suoraan Finnkinon seitsemän elokuvateatterin teatterimaailmaan. Finnkinon alapuolella laajennusosassa on päivittäistavarakauppa Lidlin tilat. Keskuksessa on myös Prisma ja K-Citymarket. Nämä kaikki sijoittuvat samalle päivittäisasioinnin tasolle. Bussiterminaalin ja metroaseman lähellä on lisäksi pienempi K-kauppa.

Aina jotain tekeillä

Näin isossa kauppakeskuksessa on aina jotain tekeillä. Simo Karjalaisen mukaan tiloista on vuokrattuna 98 prosenttia, mutta joku on aina lähdössä taimuuttamassa tai tulossa. Kauppakeskuksen rakennuttajakonsultti Mikko Piispa Juhani Piispa Oy:stä vertaa kauppakeskusta työmaana Yhdysvaltain San Franciscossa sijaitsevaan Golden Gate -siltaan, jossa on jatkuva huoltomaalaus meneillään.

Cityconilla on uudisosassa omaa toimistotilaa. Noin 1500 neliön toimistoon siirtyivät lähes kaikki Cityconin pääkaupunkiseudun työntekijät. Toimistossa on kauppakeskuksille tyypilliseen tapaan syvä runko, mutta tästä syntyvä päivänvalon puute on toisella laidalla kompensoitu neuvottelutilojen ikkunaratkaisuilla.

Cityconin tiloihin tuovat ilmettä seinien suuret kuvat, joissa on kauppakeskuksissa asioivia ihmisiä. Karjalainen sanoo, että kuvissa on muistutus loppuasiakkaista, sillä usein kauppakeskuksia ajatellaan vain tiloina.

Sähkösuunnittelija Jarkko Bergqvist Rejlers Finland Oy:stä oli mukana suunnittelemassa niin uudisosan kuin alkuperäisenkin Ison Omenan sähkötöitä. Muutosalueita alkuperäisellä puolella oli kaikkiaan 29 400 neliömetrin alalla.

– Uudistuksessa tehtiin samalla kertaa koko kauppakeskuksen kulunvalvontajärjestelmät. Myös turvajärjestelmiä perattiin koko keskuksessa; moni asia on mennyt eteenpäin noin viidentoista vuoden aikana, Bergqvist sanoo.

Sähkösuunnittelija luonnehtii isoimpia käyttäjiä suunnittelijan kannalta helpoimmiksi. Näillä on monesti ketjuohjauksen kautta omat suunnitelmansa, kun sen sijaan pienten käyttäjien kanssa on lähdettävä alusta lähtien. Uudistuksen kakkosvaiheeseen tuli 66 käyttäjää, joista suurin osa oli pieniä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail