Viimeisimmät julkaisut

Iskun tehdaskiinteistöön syntyi edelläkävijäkampus

Lahden ammattikorkeakoulu keskitti syksyllä valtaosan toiminnastaan NiemiCampukselle, jota varten saneerattiin tilat Iskun vanhaan tehdaskiinteistöön. Historialliseen ympäristöön syntyi uudenlainen kokonaisuus, jota voi hyvällä syyllä kutsua edelläkävijäkampukseksi.

Ulospäin vanha teollisuuskiinteistö on säilyttänyt vanhan ilmeensä, vaikka muutoksia kuten uusia sisäänkäyntejä on tehty. Myös julkisivut ovat uudet, koska kaikki runkoa vasten olevat rakenteet haluttiin poistaa tilojen terveellisyyden varmistamiseksi.

Teksti Ismo Myllylä | Kuvat Isku ja Juha Loikkanen

Lahden ammattikorkeakoulu Lamkin uuden NiemiCampuksen tilat otettiin käyttöön Mukkulankatu 19:ssa syyskuussa 2018. Uusissa 22 167 neliömetrin tiloissa työskentelee 5000 opiskelijaa ja 400 henkilöstöön kuuluvaa. Lamk on vuokralaisena tiloissa, jotka omistaa M19 Invest Ky.

Erityisen hankkeesta tekee se, ettei kyseessä ollut pelkkä tilojen rakentaminen Lamkin käyttöön, vaan siihen sisältyi oppilaitoksen perusteellinen toimintakulttuurin muutos. NiemiCampukselle siirtyi neljä aikaisemmin erillään toiminutta yksikköä, joilla on nyt käytössä yhteiset tilat 24/7-periaatteella.

Suuri muutos on myös se, että tilat on saneerattu historialliseen tehdasympäristöön, Isku Centeriin. Siellä sijaitsee ammattikorkeakoulun lisäksi Iskun pääkonttori, näyttelytila ja muita toimintoja sekä useiden muiden yritysten toimisto-, näyttely- ja tuotantotiloja.

Isku Centerissä sijaitsee ammattikorkeakoulun lisäksi Iskun pääkonttori, näyttelytila ja muita toimintoja sekä useiden muiden yritysten toimisto-, näyttely- ja tuotantotiloja.

Yhteiset tilat ja kohtaamispaikkoja

NiemiCampuksen pääsuunnittelija, arkkitehti (SAFA) Seppo Markku sekä arkkitehdit Anneli Hellsten ja Seppo Peltomaa H&M Arkkitehdeista luonnehtivat projektia haastavaksi, mutta samalla kiinnostavaksi ja palkitsevaksi juuri siihen sisältyneen toiminta kulttuurin muutoksen takia.

Käytävätilat on otettu NiemiCampuksella hyötykäyttöön. Siksi niistä on tehty tarpeeksi leveitä ja valoisia.

– Lamkissa lähdettiin suuntaan, jossa oppiminen muodostaa tuotekehitysrenkaan. Tahdottiin edistää sitä, että opiskelijat verkostoituvat, eri alojen opiskelijat ovat tekemisissä keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista projekteissaan, arkkitehdit sanovat.

Tiloihin kohdistuvat tarpeet, toiveet ja tavoitteet selvitettiin poikkeuksellisen perusteellisesti muun muassa haastattelemalla kaikki Lamkin työntekijät ja ottamalla myös opiskelijat tiiviisti mukaan suunnitteluprosessiin. Keskeisiksi ohjenuoriksi muodostuivat muuntuvuus, monikäyttöisyys ja joustavuus.

Lopputuloksena on kampus, jossa työntekijöillä tai eri yksiköille ei ole omia tiloja. Sekä toimisto- että opetustilat ovat yhteisessä käytössä lukuun ottamatta joitakin erityistiloja kuten eri oppimisalojen laboratorioita. Paljon huomiota kiinnitettiin myös erilaisten kohtaamispaikkojen luomiseen.

– Tiedämme, että ihminen on luovimmillaan sattumanvaraisissa kohtaamisissa ja niille on haluttu luoda mahdollisuuksia. Tästä syystä kohtaamisen paikkoihin on panostettu ja käytävä- sekä aulatiloista on pyritty tekemään viihtyisät, Seppo Markku toteaa.

IskuCenterin M19-ravintola palvelee sekä opiskelijoita että yritysten henkilöstöä. Ravintolassa toimii oma leipomo ja jäätelöbaari.

Ravintola kokoaa opiskelijat ja yritykset

Luonteenomaista kampusalueelle ovat lukuisat kohtaamis- ja coworking-tilat, joita sijaitsee muun muassa käytävien solmukohdissa. Kalustuksessa on pyritty turvallisiin, toiminnallisiin ja viihtyisiin ratkaisuihin.

Kohtaamisten ja yhteistyön teema jatkuu myös koko Isku Centerissä. Rahoitus-, ITC ja kiinteistöasioista Iskussa vastaava johtaja Asko Dahlbom sanoo, että NiemiCampuksen yksi iso arvo on opiskelijoiden ja yritysten tuominen yhteen.

– Yhteiselosta hyötyvät varmasti molemmat osapuolet. On paljon asioita, joissa voimme ottaa oppia toisiltamme. Uskon, että tänne syntyy hyvä verkosto, joka ruokkii innovaatioita ja kehittymistä.

Yksi konkreettinen kohtaamispaikka on 800-paikkainen ravintola, jota käyttävät niin opiskelijat kuin yritysten työntekijät.

– Ravintolaan suunniteltiin erilaisia istuma- ja oleilupaikkoja ja otettiin huomioon, että tilalla olisi käyttöä myös lounasajan ulkopuolella. Tavallisten ruokailuryhmien lisäksi siellä on korkeita pöytiä työskentelyä varten, looseja neuvottelukäyttöön ja erilaisia sohvaryhmiä, joissa on tilaa isommillekin ryhmille. Kaikkiaan sinne haluttiin luoda rento tunnelma, arkkitehti SAFA Eija-Riitta Miettinen WSP Finland Oy:stä kertoo. Miettinen on ravintolan ja kiinteistön jäljelle jäävien tilojen pääsuunnittelija.

Vanha tehdaskiinteistö tietotehtaaksi

Mukkulankatu 19:n tehdaskiinteistön ensimmäinen alue valmistui vuonna 1958. Sen jälkeen rakennuksen historiaan sisältyy yli 30 rakennusvaihetta vuoteen 1998 saakka. Nyt kiinteistö on saanut uuden käyttötarkoituksen mutta menneisyyttä kunnioittaen.

– Rakennuksen runkoa pyrittiin jättämään näkyville mahdollisimman paljon ja vielä korostamaan sitä valaistusratkaisuilla. Samoin sisälle tuotiin tiiliteema ja materiaalina käytettiin paljon koivua, joka myös viittaa rakennuksen historiaan. Tiloissa on lisäksi paljon lasia ja ikkunoita, joilla saadaan valoa tiloihin, joiden runkosyvyys on suuri.

– Vanhan huonekalutehtaan tilat jalostettiin ”tietotehtaaksi”, joka tuo edeltäjänsä tavoin hyvinvointia Lahden alueelle ja miksei koko Suomeen, Markku arvioi.

NiemiCampuksen osuus noin 76 000 neliömetrin vanhasta tehdaskiinteistöstä on 22 167 neliömetriä. Tilat ovat opiskelijoiden käytössä 24/7-periaatteella.

Tuhat sensoria ja 47 maalämpökaivoa

Vaikka NiemiCampuksella rakennuksen historiaa on jätetty näkyville, vanha rakennus on tuotu tekniikkansa ja ratkaisujensa puolesta nykyaikaan.

Erityistä huomiota on kiinnitetty tilojen terveellisyyteen ja ilman laatuun. Rakenteisiin on esimerkiksi sijoitettu yli tuhat sensoria, joilla seurataan lämpöä, kosteutta ja happipitoisuutta.

Energiaviisaus on ollut toinen johtolanka niin NiemiCampuksen kuin koko Isku Centerin saneerauksessa. Rakennuksen hiilidioksidipäästöt ovat jopa 90 prosenttia pienemmät kuin vastaavissa rakennuksissa normaalisti.

– Kiinteistön lämmitys ja jäähdytys perustuu tehokkaaseen maalämpöpumppujärjestelmään, johon kuuluu tällä hetkellä 47 maalämpökaivoa. Rakennuksen katolla on puolestaan 550 aurinkopaneelia, jotka tuottavat täydellä teholla toimiessaan kolmasosan kiinteistössä käytetystä sähköstä, Dahlbom sanoo.

Näkyvä ja suunnistamista helpottava ratkaisu on kauppakeskuksista tuttu infonäyttö ja way finding -järjestelmä. Eri puolilla kampusta on tähän kuuluvia toteemeja, joissa käyttäjä voi helposti etsiä tien haluamaansa paikkaan.

Kulunvalvonta rakennuksessa toimii sähköisellä henkilökortilla, joka helpottaa tilojen ympärivuorokautista käyttöä. Kortti toimii tunnistautumisen välineenä kaikilla rakennuksessa työskentelevillä ja opiskelevilla.

– Näkyvä yksityiskohta on kampuksen lähes puolen kilometrin mittaisen pääkäytävän valokatto, joka lisää tilan monikäyttöisyyttä. Normaalisti valo on neutraalia ja vaaleaa, mutta tietokoneohjattu järjestelmä mahdollistaa myös eri värien käyttämisen, mikä tarjoaa todella mielenkiintoisia mahdollisuuksia, Seppo Markku kertoo.

Mielenkiintoisia tiloja kampuksella on useita. 600 hengen auditorio voidaan jakaa tarvittaessa kolmeksi erilliseksi tilaksi. Ensimmäisen kerroksen sisäpihalle muodostuu puolestaan iso vihreä kohtaamisalue, joka tarjoaa suojaisan ja monikäyttöisen ympäristön ympäri vuoden. Yksi katseenkiinnittäjä on pitkän käytävän varrelle asettuva korkeakoulukirjasto.

600 henkilölle mitoitettu auditorio on yksi merkki tilojen monikäyttöisyydestä. Se voidaan jakaa kolmeen osaan ja kuusi ensimmäistä istuinriviä on mahdollista siirtää syrjään tarvittaessa.

Joustavasti rakentaen

NiemiCampus-projekti käynnistyi varsinaisesti sen jälkeen, kun Isku Invest Oy voitti Lamkin tulevia tiloja koskevan tarjouskilpailun vuonna 2014. Purkutyöt vanhassa tehdaskiinteistössä alkoivat syksyllä 2015 ja rakentaminen vuoden 2017 alussa.

Rakennuttajana hankkeessa on Isku Invest Oy. Hanke vietiin lopulta lävitse projektinjohtopalveluna, jossa WSP Proko Oy toimi rakennuttajakonsulttina.

– Toteutusmuoto oli tähän hankkeeseen oikea. Se auttoi meitä reagoimaan nopeasti eteen tulleisiin muutostarpeisiin ja pysymään aikataulussa, Dahlbom sanoo.

Projektipäällikkö Kari Puttonen WSP Proko Oy:stä arvioi rakennustöiden sujuneen joustavasti. Projektin määritellyt tavoitteet täyttyivät, ja Lamk pääsi aloittamaan lukuvuoden uusissa tiloissa aikataulun mukaisesti.

– Yllätyksiä tuli eteen oikeastaan yllättävän vähän, vaikka kyse olikin uusien toimintojen saneeraamisesta vanhoihin tiloihin, jotka oli vielä rakennettu pitkän ajan kuluessa. Paljon etua oli siitä, että vanhat rakenteet oli purettu hyvissä ajoin, joten ongelmakohdat olivat tiedossa ja näkyvissä rakennusprojektia suunniteltaessa.

Puttosen mielestä projektinjohtopalvelu toi projektiin joustavuutta, koska samaa työvaihetta saattoi tarvittaessa olla tekemässä useampi kuin yksi urakoitsija.

– Olennaisinta oli kuitenkin eri osapuolten välinen hyvä yhteistyö suunnittelijoista urakoitsijoihin sekä rakennuttajan tuki projektin kaikissa vaiheissa. Siitä lämpimät kiitokset kaikille, hän toteaa.

Isku Centerin kehittäminen ja saneeraaminen jatkuu myös tulevaisuudessa. Tämän talven aikana valmistuvat liikuntatilat kuntosaleineen ja jooga-studioineen, ja yritysten vuokrattavaksi on valmistumassa 8000 neliömetriä saneerattua tilaa.

– Reservissä on vielä kehitettäviä tiloja noin 20 000 neliömetriä, kun koko kiinteistön pinta-ala on noin 76 000 neliömetriä. Siten tila ei lopu ihan heti, Dahlbom toteaa.

NiemiCampus ja koko IskuCenter lämmitetään ja jäähdytetään tehokkaalla maalämpöpumppujärjestelmällä. Siihen kuuluu 47 maalämpökaivoa, jotka ovat 320 metriä syviä. Vanha tehdaskiinteistön katolle on asennettu 550 aurinkopaneelia, jotka tuottavat parhaimmillaan kolmanneksen kiinteistössä käytetystä sähköstä.

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail