Viimeisimmät julkaisut

Impivaaran uimahalli Turussa

Luonnonvalon ja automaation hallintaa

Valmistuessaan se edusti pohjoismaiden huippua. 35 vuodessa uimahalli oli tullut käyttöikänsä päähän. Sisäpuolelta purettiin kaikki muu paitsi betonirunko. Rakennus laajeni kahdeksan altaan ja kolmen kuntosalin Suomen suurimmaksi uimahalliksi. Se hehkuu luonnonvaloa ja vedenkäsittelyn huippuautomatiikkaa.

IMPIVAARA__24x40_DSC5120 2Teksti: Aku Aittokallio Kuvat: Jouni Saaristo ja Vesa Aaltonen

Vastaanotto on kiehtova. Turkulaisen kuvataiteilija Ann Sundholmin teos Taivaan Vuohet on taltioitu sisääntulon julkisivun lasiin. Teos on tuotettu yhteistyössä Turun Museokeskuksen kanssa.

Aluksi Impivaaran uimahallin kunnostamiseksi esillä oli kaksi vaihtoehtoa.

– Joko pelkkä peruskorjaus tai sitten tämä kaupunginhallituksen ja -valtuuston lopulliseksi päätökseksi tullut peruskorjaus ja laajennus, rakennuttajainsinööri Esko Eisanen Turun kaupungin tilaliikelaitoksesta sanoo.

Kustannusarvio pelkälle peruskorjaukselle olisi ollut noin 14, peruskorjaukselle ja laajennukselle 22 miljoonaa euroa.

19501-26Impivaaran uimahalli edusti valmistuessaan vuonna 1975 pohjoismaista huippua, mutta oli käynyt nyt jo vanhanaikaiseksi.

Ihmisten liikuntaharrastuksissa on tapahtunut viime vuosikymmenien mittaan suuria muutoksia. Kaupungistuminen ja elintason nousu muuttaa muitten elämäntapojen ohella liikuntaharrastuksiakin. Urheilukentät ovat tyhjentyneet omatoimiliikkujista, lisääntyneen uintiharrastuksen ohella kuntosalien tarve on kasvanut monikymmenkertaiseksi.

Impivaaran vanhan hallin kuntosalitilat olivat käyneet viimeistään 2000-luvulla aivan liian pieniksi.

– Niihin haluttiin käyttäjien taholta huomattavaa lisäystä. Lapsiperheillekään vanhalla hallilla ei ollut paljon tarjottavaa, vain yksi pieni lastenallas.

Uimahallille oli alun perin jätetty laajennusvaraa hyppyaltaan taakse.

– Siren Arkkitehtien suunnitelmassa laajennus sopi kuitenkin paremmin ison, 50 metrin altaan jatkeeksi hallin päätyyn.

Uusien suunnitelmien mukaista laajennusta varten rakennuttajan piti hakea kaavamuutosta. Kaavaprosessi ei haitannut hanketta, muutos meni nopeasti läpi ilman valituksia.

– Vanha uimahalli oli tullut teknisen käyttöikänsä päähän lähes kaikilta osin, niin talotekniikan, rakennuksen vesikaton kuin julkisivujen osalta, Eisanen sanoo.

Uudessa hallissa on panostettu myös esteettömyyteen, mikä oli vanhassa hallissa huonoa 1970-luvun tasoa.

– Hallissa on kolmetoista esteetöntä wc-tilaa, esteetön saunaosasto ja hissi on huomattavasti aikaisempaa tilavampi.

Arkkitehtoninen näköala19501-04

Vanhasta rakennuksesta purettiin vanha lastenallas ja opetusallas. Sisäpuolelta purettiin kaikki muu paitsi betonirunko. Jopa vanhan 50 metrin uima-altaan betoniosat jouduttiin purkamaan. Ulkopuolelta vanha julkisivu purettiin kokonaan ja korvattiin uudella.

– Talotekniikan sijoittaminen vanhaan rakennukseen on aina haasteellista. Varsinkin kellarin ahtaat tilat vaativat paljon työtä, arkkitehti Jukka Siren arkkitehtisuunnittelusta vastanneesta Siren Arkkitehdit Oy:stä sanoo.

Varsinainen arkkitehtoninen konsepti perustuu siihen, että vanhaa katsomolinjaa jatkettiin uudella katsomolla ja sillalla. Suuret kilpa- ja kuntouintialtaat sijoittuivat katsomolinjan varrelle, samoin monitoimiallas.

Katsomolinjan taakse sijoittuivat vesiliukumäki- ja muut lasten altaat.

Katsomoparvelta avautuvat väljät näkymät kaikkiin allastiloihin. Arkkitehtisuunnittelu nivoutti muut tilat perusratkaisun ympärille.

– Tilajako on mahdollisimman avoin orientoituvuuden parantamiseksi. Vaikka uimahalli on todella suuri, toiminnallisen perusratkaisun voi havaita muutamalla silmäyksellä.

19501-14Julkisivu koki täydellisen muutoksen. Vanha pesubetonielementti purettiin ja se korvattiin suurikokoisella keraamisella laatalla.

– Tumma julkisivu sopeuttaa suuren rakennuksen paremmin ympäröivän metsämaiseman tummaan silhuettiin.

– Toimistomme on edistänyt muun muassa Salohallin ja Vantaan Energia Areenan rakentamisen myötä liikuntatilojen luonnonvalon hallintaa ja käyttöä. Impivaaran uimahallissakin sisätilojen luonnonvalo-olosuhteisiin on kiinnitetty erityisesti huomiota.

Toisin kuin liikuntahalleissa, uimahalleissa luonnonvaloa on yleensä riittävästi. Uitaessa näkökentän häikäisyä pitäisi välttää. Impivaaran allashallin yläosien ikkunoihin on silkkipainotekniikalla asennettu mattakalvo.

Tämä vähentää suoraa häikäisyä sekä hajottaa valon tasaisesti erisuuntiin, jolloin allashalliin syntyy miellyttävä pehmeä lunnonvalaistus, Jukka Siren sanoo.

Kantavat rakenteet, joita ei ollutkaan

Uusi Impivaara on monipuolinen uinti- ja liikuntakeskus. Sen kahdeksan altaan yhteenlaskettu vesipinta-ala 2 250 neliömetriä tekee siitä Suomen suurimman uimahallin.

Käytettävissä on lämpimän veden matalia altaita lapsiperheille, erityisryhmille ja opetuskäyttöön, uimaratoja kuntouimareille ja vesijuoksijoille, hyppyihin ja sukellukseen sopivia altaita sekä kylmäallas. Uimaradat ovat 50 ja 25 metriä pitkiä.

250 neliön pääkuntosali näyttää olevan tavallisena maanantai-iltapäivänä ahkerassa käytössä. Sen ohessa on 70-neliöinen aerobinen lämmittelysali. Tilaussali esteettömämpine laitteineen palvelee erityisryhmiä. Yläkerrasta löytyy vielä 160 neliömetrin matala jumppasali.

Impivaarassa oli tehty 1990-luvulla kattorakenteiden ja putkistojen peruskorjausta.19500-11

– Nyt kun koko rakennus peruskorjattiin ja laajennettiin, yllätyksiäkin tuli eteen, uimahallin johtaja Oskari Nummi sanoo.

– Kantavien rakenteiden pilareita ei ollutkaan viety kallioon asti, vaan suunnitelmat oli korvattu erilaisin tassuin.

– Samoin pesuhuoneiden ja suihkutilojen lattia ei ollutkaan kantava rakenne.

1970-luvun rakennusvaiheessa tapahtuneet poikkeamat silloisista suunnitelmista viivästyttivät Skanskan urakoimaa peruskorjausta ja laajennusta.

Kantavia rakenteita jouduttiin joiltakin yksityiskohdiltaan tarkastelemaan muutenkin käytännön toimintojen vuoksi.

– Yläkerran liikuntasalin toiminnallisuuden parantamiseksi sieltä purettiin kaksi kantavaa pilaria. Ne korvattiin vahvistamalla kattorakenteita alkuperäistä järeämmillä palkeilla.

Mistä saisi lisää rakennusaikaa

19500-28Impivaaran uudisosan runko noudattaa alkuperäistä teräsbetoniseinä-, pilari- ja jännebetonipalkkirakennetta. Jännebetonipalkkien päällä ovat yläpohjassa ontelolaatat. Niitten päällä ovat eriste ja bitumikermikate.

– Alkuperäisen rakennuksen kantaviin rakenteisiin ei tehty kovinkaan paljon muutoksia. Lähinnä suuria aukkoja tekniikalle, rakennesuunnittelija Jukka Maja Vahanen Oy:stä sanoo.

Myös uusi hissi vaati rakenteiden leikkauksia ja kannatuksia.

Sekä uimahallien vesien että allashallien lämpötilat ovat nousseet viimeisen 30 vuoden aikana. Lämpötilojen nousut luovat ulkovaipan tiiviydelle ja liittymille erityisiä vaatimuksia.

– Allastilojen yläpohjan ja alakaton välisessä tilassa on oma ilmanvaihtonsa ja alakatossa tietenkin höyryn sulku.

Uuden vedenkäsittelytekniikan vaatimukset rakennesuunnitteluun ilmenivät lähinnä tilan ja reittien järjestelyssä isoille vesiputkille ja suodatinsäiliöille.

– Uusia materiaaliratkaisuja on tietenkin jonkin verran. Onhan tämän hallin alkuperäisestä rakentamisesta sentään kymmeniä vuosia. Sellaisia ovat muun muassa laattojen saumauksessa käytetty epoksimassa ja eräät uudenaikaiset vedeneristykset.

Majan mielestä uimahalliprojekteissa aikataulu on yleensä suunnittelun kannalta liian tiukka, varsinkin näin mittavassa projektissa, jossa on paljon vanhaa korjattavaa.

– Osapuolten olisikin yhdessä pystyttävä saamaan lisää rakennusaikaa, jotta suunnitellun laadun voi saavuttaa.

Vedenkäsittelyn sisäinen laimennus

Altaiden erilaiset lämpötilat edellyttivät oman puhdistusjärjestelmän tekemistä lämpöisille allasvesille.

– Tästä seuraa helposti epätasapaino kuormituksen suhteen. Lämpimien altaiden kokonaistilavuus on pääaltaisiin verrattuna pieni ja vesikuutiota kohden laskettu u19501-10imarikuorma vastaavasti suuri, vedenkäsittelyjärjestelmien suunnittelusta vastannut suunnittelija Pertti Keskitalo Ramboll Finland Oy:stä sanoo.

– Päädyimme Impivaarassa niin sanotun sisäisen laimennuksen käyttöön. Pääaltaista johdetaan koko ajan hallittu virtaama lämpimien allasvesien kiertoon.

Impivaarassa vedenkäsittelyn automatiikka on monesta uimahallista poiketen toteutettu teollisuusprosessien automaatioperiaatteiden mukaisesti. Vastaavanlaista tekniikkaa on pitkään käytetty vesilaitoksilla ja jätevedenpuhdistamoilla.

Kiinteistön käyttäjän kannalta erillinen automaatio mahdollistaa täydellisen kaukokäytön.

– Päivystävä huoltomies voi ohjata kotoa raja-arvoja kämmentietokoneellaan, uimahallin johtaja Oskari Nummi kuvaa.

Testausaikana viriteltiin laitteita ja haettiin oikeita säätöarvoja. Nummi ja Keskitalo huomauttavat, että testausaika jäi niukaksi.

Nummen mukaan ruuhkahuippuina veden kloorimäärien ja ph-pitoisuuksien raja-arvoja on alussa jouduttu hieman säätämään.

– Merkittäviä muutostarpeita testeissä ei ilmaantunut, joten laitos voitiin ottaa vedenkäsittelynkin puolesta normaalisti käyttöön, Keskitalo sanoo.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail