Viimeisimmät julkaisut

Hyvinvoinnin rakentajat asettuvat Myllypuroon

Helsingin Myllypuroon valmistuu kampus Metropolia Ammattikorkeakoululle. Neljästä rakennusosasta koostuvan suuren kampuksen ensimmäinen vaihe on otettu käyttöön. Kampus kokoaa yhteen Metropolian ihmiskeskeisen osaamisen, jossa hyvinvointia, terveellistä tulevaisuutta ja rakennettua ympäristöä kehitetään yhteisvoimin.

Sisäänkäyntikerroksessa on suuri ja avoin ravintolatila, johon liittyy myös arkkitehtonisesti näyttävä vaaleapintainen ja avoin keskiaula. Kerroksista näkee ristikkäin toisiin kerroksiin. Kolmannen ja neljännen kerroksen välillä aulassa on myös sisäporras, joka helpottaa liikkumista näissä tiloissa olevien avoimien työtilojen välillä.

Koko Metropolia Ammattikorkeakoulun toimintaa koskeva kampusuudistus on käynnissä. Toiminnat keskitetään vuoteen 2020 mennessä neljälle kampukselle: Myyrmäki, Leppävaara, Arabianranta ja Myllypuro.

– Myllypuron kampusta kutsutaan hyvinvoinnin rakentajien kampukseksi. Täällä on sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan koulutusta. Näiden kesken nähdään tiettyä synergiaa, kuten Terve talo -tavoitteet ja vanhenevan väestön asumisen ongelmat sekä muut vastaavat asiat, kampushankkeen projektijohtaja Simo Hoikkala Metropolia Ammattikorkeakoulusta kertoo.

Myllypuron kampukselle tulee myös koulutustoimintaan tarvittavia liikunta-, terapia- ja laboratoriotiloja. Modernit kirjasto-, terveys- ja hyvinvointipalvelut tulevat opiskelijoiden lisäksi myös asukkaiden käyttöön.

Kampuskokonaisuus on huomattavan suuri: kohteen bruttopinta-ala on noin 56 000 neliötä ja valmistuvan kokonaisuuden tilavuus noin 241 000 kuutiota.

Kampuksen ensimmäinen vaihe eli A-talo otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Toisen vaiheen B-, C- ja D-talot valmistuvat suunnitelman mukaan syksyllä 2019.

Ensimmäinen vaihe käytössä

Kampuksen ensimmäinen vaihe eli A-talo otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Kampukselle muutti noin 3000 opiskelijaa ja 250 työntekijää. Toisen vaiheen B-, C- ja D-talojen julkisivutyöt etenevät, talotekniikkaa asennetaan ja niiden sisätiloja valmistetaan.

Metrokannen alueen pintarakenteet valmistuvat kesällä 2019. Toinen vaihe valmistuu suunnitelman mukaan syksyllä 2019.

Kesken Myllypuron A-talon käyttöönoton Metropolian Leppävaaran kampuksella todettiin yllättäviä rakennevaurioita ja kampus määrättiin pikaisesti käyttökieltoon.

– Leppävaaran kampuksen äkkisulkeminen vaikuttaa tähänkin taloon siten, että tänne on jo nyt tullut sieltä opiskelijoita, joiden piti tulla vasta seuraavassa rakennusvaiheessa.

Täällä on jouduttu tiivistämään toimintaa, mutta ihan hyvin olemme ainakin väistön alkuvaiheessa tänne mahtuneet, Hoikkala kertoo.

Käyttäjät ovat olleet mukana alusta alkaen hankkeen suunnittelussa.

– Käyttäjäryhmä pyrittiin saamaan hyvin kattavaksi, ja käyttäjäyhteistyötä on ollut hyvin paljon tässä rakennushankkeessa. Nyt kun A-rakennus on saatu käyttöön, tämä on minusta hyvin lähellä sitä, mitä olemme tavoitelleet, Hoikkala toteaa.

Julkisivussa pohja on kaareva jo elementeiltään, mutta pystysuuntaiset julkisivulamellit ovat suoria ja kaari muodostuu murtoviivasta niiden osalta.

Viuhkamainen pyöreys

Kampuksen arkkitehtisuunnitelmasta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n ja Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n työyhteenliittymä. Kohteen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Rainer Mahlamäki.

– Kohteen esisuunnitelma oli jo tehty siinä vaiheessa, kun toimistomme tuli mukaan. Tilaohjelma oli siinä vaiheessa jo kertaalleen koottu. Esisuunnitelmassa oli jo tavallaan neljä rakennusta ja tämä lähtökohta pidettiin edelleen, mutta sitä selkeytettiin edelleen. Lehto, Peltonen ja Valkama oli arkkitehtitoimistona esisuunnitelmassa ja muodostimme heidän kanssaan työyhteenliittymän ja jatkoimme yhdessä fyysisen muodon suunnittelua siitä eteenpäin, Mahlamäki kertoo.

Uuden kampusrakennuksen voisi Mahlamäen mukaan luokitella käyttörakennusten luokkaan.

– Mutta käyttörakennuksissakin pitää olla laatua. Käyttörakennuksissa tulee usein aika nopeastikin paineita sisäisiin muutoksiin. Emme tiedä, kuka täällä on kymmenen vuoden kuluttua. Muuntojoustavuus on pitänyt ottaa huomioon.

Tavoitteena on ollut materiaalien läsnäolo ja sisätilojen valoisuus. Esimerkiksi lattiat ovat hiottua ja värjättyä betonia ja talo tekniikka on jätetty näkyviin alakatoissa. Alakattojen mustat metallilamellivyöhykkeet helpottavat talotekniikan tuomista, mutta jättävät samalla avoimuutta ja kerros korkeutta tiloihin.

– Opetustiloissa on sama systematiikka, näin saadaan lisää muuntojoustavuutta. Seinien paikkoja voidaan siirtää tietyllä modulijaolla, Mahlamäki sanoo.

Neljän rakennuksen kokonaisuus muodostuu viuhkoista, joilla on pyöreät ulkoreunat. Samaa pyöreyttä on käytetty sisätiloissakin. Kapeneva viuhkamuoto ja lasiseinäiset käytävät rakennusosien välillä helpottavat suunnistamista rakennuksessa.

– Kokouksissa sain aika monta kertaa kuulla sanan ”kaarevuushaitat” pyöristettyjen seinien vuoksi. Kyllä tällä on kuitenkin saatu hyötyäkin viihtyvyyden ja paremman ulkonäön muodossa, Mahlamäki toteaa.

Tilat saatiin hyvin rytmiteltyä toiminnallisesti kaarevaan muotoon. Kaarevat seinäosat tehtiin osin valmiiksi elementeillä ja sisäpuolisissa tiloissa kaareva seinä koottiin osin pienistä paloista.

– Keskiosan aukotuksissa oli ylimääräistä työtä pyöreiden muotojen vuoksi. Julkisivupuolella pohja on kaareva jo elementeiltään, mutta pystysuuntaiset julkisivulamellit ovat suoria ja kaari muodostuu murtoviivasta niiden osalta, rakentamisen projektinjohtourakoitsijana toimineen YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Harry Mäkinen toteaa.

Hankkeelle asetettiin tiukat energiatavoitteet, ja rakennusosia yhdistävät lasiset nivelosat söivät lasipintaa neljältä rakennus osalta, koska kokonaisuuden ikkunapinta-ala on optimoitu energiatavoitteiden pohjalta.
Säästeliästä lasinkäyttöä on kompensoitu siten, että kapeat ikkuna-aukotukset ulottuvatlattiasta kattoon saakka.

Ravintola-aulassa on avoimia oppimistiloja ja ryhmätyötiloja, joita voi käyttää vapaasti lounasajan jälkeen, myös vapaaseen olemiseen. Ravintolassa on esiintymislava tilaisuuksia varten. Lavan vieressä on viihtyisyyttä lisäävä viherseinä. Lattiat ovat hiottua ja värjättyä betonia.

– Valon heijastuspinnat tulevat sekä katon että lattian kautta, mikä on sisätilan valoisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Lämpökuormat eivät tule kohtuuttomiksi tässä ratkaisussa. Harkituissa paikoissa on vähän isompaa lasipintaa julkisivussa ylemmissä kerroksissa, Mahlamäki sanoo.

– Kehä I:n puolella on kovat desibelivaatimukset liikennemelun vuoksi. Ulkoseinärakenteet on mietitty tosi tarkasti melun suhteen. Termorankaseinässä on kertopuurankaa vaativammilla kaarevilla osilla ja muualla on käytetty peltirankaa. Nämä asiat on käyty akustisena suunnittelijana toimineen Akukon Oy:n kanssa hyvin tarkkaan läpi. Varavoimakoneiden ja vastaavien äänet eivät myöskään saa kuulua ulospäin tästä rakennuksesta, kohteen projektiarkkitehtina toiminut Katri Rönkä Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:stä kertoo.

Akukon teki myös pääauditoriosta kolmiulotteiset laskentamallit, joista tiedetään, mitkä osat ovat vaimentavia ja mitkä ääntä heijastavia. Salin seinäverhous on optimoitu sen mukaan.

Säästeliästä lasinkäyttöä on kompensoitu siten, että kapeat ikkuna-aukotukset ulottuvat lattiasta kattoon saakka. Harkituissa paikoissa on vähän isompaa lasipintaa julkisivussa ylemmissä kerroksissa.

Alakattojen mustat metallilamellivyöhykkeet helpottavat talotekniikan tuomista, mutta jättävät samalla avoimuutta ja kerroskorkeutta tiloihin.

Tilat ja talotekniikka joustavat

Sisäänkäyntikerroksessa on suuri ja avoin ravintolatila, johon liittyy myös arkkitehtonisesti näyttävä vaaleapintainen ja avoin keskiaula. Keskiaulan suunnittelukin on lähtenyt toiminnallisuudesta siten, että kerroksista näkee ristikkäin toisiin kerroksiin, mikä tavallaan lisää yhteyttä kerrosten välillä. Kolmannen ja neljännen kerroksen välillä aulassa on myös sisä porras, joka helpottaa liikkumista näissä tiloissa olevien avoimien työtilojen välillä.

Ravintola-aula on suunniteltu joustavaan käyttöön, eli siellä on avoimia oppimistiloja ja ryhmätyötiloja, joita voi käyttää vapaasti lounasajan jälkeen, myös vapaaseen olemiseenkin. Ravintolassa on esiintymislava tilaisuuksia varten. Lavan vieressä on viihtyisyyttä lisäävä viherseinä.

Kiinteistö on suunniteltu muuntojoustavaksi myös talotekniikan osalta. Taloon kehitettiin Swecon projektiryhmässä uudenlainen rengas kanavointiratkaisu ilmanvaihtotekniikalle.

– Perinteisesti ilmanvaihto toteutetaan ilmanvaihtokuilujen kautta, joista kerrokseen vedetään ilmastointikanavat eri suuntiin. Tällöin kanavan koko pienenee, mitä kauemmaksi kuilusta mennään. Tässä kohteessa kerroksiin on tehty rengaskanavat sekä tuloettä poistoilmalle. Rengaskanava on yhtä suuri läpi koko rengaslinjan, minkä ansiosta voidaan siirtää riittävästi ilmaa minne vain halutaan, LVI-tekniikasta vastaava suunnittelija Jussi Ainamo Sweco Talotekniikka Oy:stä kertoo.

Rengaskanava mahdollistaa opiskelutilojen sijoittelun ja siirtämisen vapaasti.

– Tällaista ei tietääkseni ole tehty Suomessa monessakaan kohteessa. Ilmanvaihto säätyy tarpeenmukaisesti käyttäjämäärien mukaisesti lämmönmittauksen ja hiilidioksidimittauksen perusteella. Tehostus tapahtuu Helsingin kaupungin rakennusviraston ohjeilla on/o -pelleillä. Ilmanjakelu tiloissa on tehty aktiivisella syrjäytyksellä Activent- kanavilla, jotka eivät kärsi esimerkiksi heitto pituuden muuttumisesta, Ainamo sanoo.

Tietokonesalien ja säteilijäverkoston kierrätettävä lämpö hyödynnetään kiinteistön lämmityksessä lämpöpumppujen avulla.

Säästeliästä lasinkäyttöä on kompensoitu siten, että kapeat ikkuna-aukotukset ulottuvat lattiasta kattoon saakka. Harkituissa paikoissa on vähän isompaa lasipintaa julkisivussa ylemmissä kerroksissa.

Talotekniikka opetuskäytössä

Ilmanvaihtokuilut ovat paikoin lasiovien takana näkyvillä, jotta opiskelijat voivat tutustua niiden toteutukseen lähemmin. Samoin ilmanvaihdon konehuoneesta ja lämmönjakohuoneesta on tehty väljät opetustilat.

Lisäksi LVI-opetukseen on omat laboratoriot, joissa voidaan tehdä erilaisia testauksia ja mittauksia.

Rakennuksessa on yksi yli 200 metrin syvyinen maalämpökaivo, joka ottaa osaa kiinteistönlämmitykseen, vaikka maalämpö järjestelmä onkin tehty varsinaisesti opetustarkoituksiin. Opetustarkoituksia varten on tehty rakennusautomatiikan anturointeja muun muassa kosteusmittauksiin. Näin mittatietoja voidaan ottaa suoraan omasta kiinteistöstä opetukseen.

Rakennusten katolle on tulossa myös aurinkopaneeleita. Opetustarkoituksessa on hankittu myös muutama aurinkokeräin. Rakennuksessa on myös betonilaboratorio, olosuhdelaboratorio ja muita talonrakentamiseen liittyviä laboratorioita. Sosiaali- ja terveysalalla on käytössä opetushoitotiloja. Vetokaappeja tulee kymmenittäin eri tiloihin.

Talotekniikka rakennetaan kampushankkeessa omana suurena projektinjohtourakkanaan, josta vastaa Quattroservices Oy.

Tavoitteena oli vuorovaikutuksen tehostaminen tilaajan kanssa ja joustavan kokonaistoimituksen varmistaminen.

– Quattroservices on hyödyntänyt mallintamista alusta loppuun saakka, mikä on ollut fiksu ratkaisu. Viikottaisissa palavereissa olemme käyneet ongelmia läpi, ja talotekniikka on pystytty viemään läpi tiukassa aika taulussa tällä menettelyllä, Ainamo toteaa.

Arkkitehuurin tavoitteena on ollut materiaalien läsnäolo ja sisätilojen valoisuus.

Vaativat maarakennus- ja perustustyöt

– Hanke on vaativa, ja kampuskompleksi rakentuu aivan Kehä I:n ja Myllypuron metroaseman viereen, osittain metroradan päälle, mikä oli otettava huomioon myös turvallisuusnäkökulmasta, kohteen rakennuttajakonsulttina toimineen Ramboll CM Oy:n projektipäällikkö Timo Lihavainen sanoo.

Kohteessa oli erillinen louhintaurakka ja erillinen maarakennusurakka. Louhintatyöt aloitettiin tontilla helmikuussa 2016.

– Louhintaurakkavaiheessa tontilta louhittiin kalliota noin 30 000 kuutiota aivan metroradan välittömässä läheisyydessä. Siellä turvallisuus- ja työtekniset asiat olivat jonkinmoinen haaste. Metrosta aiheutui monenlaisia aikataulu- ja työjärjestelyjä. Maanrakennusvaiheessa tehtiin alitus viemärilinjoille Kehä I:n ali poraamalla, Lihavainen kertoo.

Myös metroradan päälle rakennettu kansi oli vaativa. Metro kulkee D-talon alta ja metroradan päälle tehtiin kansi siltä osin. Metron päällä oleva kansi asennettiin yökatkojen aikaan pitkillä JK-liittopalkeilla, joiden varaan ladottiin kuorilaatasto. Valut tehtiin ilman alapuolisia tuentoja, joten metrolinja ei häiriintynyt siltä osin.

– Töitä voitiin tehdä vain neljän tunnin aikaikkunassa yöllä kello 24–4, jolloin tavarat piti viedä paikalle, tehdä työt ja putsata lopuksi rata-alue ennen aamun ensimmäistä metrojunaa. Muuten logistinen tavaravirta oli yksi suurimpia haasteita, kun ahdas rakennustontti on aivan vilkkaan Kehä I:n kyljessä. Rakennus nousi tavallaan logistiikan tielle, eli tontilla ei ollut varastointitilaa paljonkaan. Tavaroiden purku tuotti jonkin verran katkoja Kehätien liikenteelle, Mäkinen kertoo.

Rakennuksen kantava runko koostuu liittopilareista ja WQ-palkeista. Välipohjien ontelolaatastot ovat 320 ja 400 millimetriä korkeita. Jäykistys hoidettiin pääasiassa hissi- ja porrastorneilla. Jäykistävät kuilut ovat paikallavalua, ja ne valettiin etukäteen kiipeävällä muottikalustolla.

– Metron päällä olevat laatastot ovat jopa 500 millimetriä korkeita ontelolaattoja. Kaarevien osien ulokkeet tehtiin kuorilaatoilla. Rungon kaareva muoto toi lisähaastetta rakenteiden suunnitteluun, kuitenkin liitosdetaljiikassa pystyttiin käyttämään pääosin niin sanottuja vakioliitoksia teräsrungon takia, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Sami Lampinen WSP Finland Oy:stä kertoo.

Ulko seinärakenteet on mietitty tarkasti melun suhteen; oppilaitos on metroradan päällä ja Kehä I:n vieressä. Termorankaseinässä on kertopuurankaa vaativammilla kaarevilla osilla ja muualla on käytetty peltirankaa.

Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail