Viimeisimmät julkaisut

Hyvinkään Ykköskortteli

Vanhaa ja uutta liikekeskuksessa

Hyvinkään Ykköskortteli muuntui vanhojen rakennusten saneerauksessa ja täydentävässä uudisrakentamisessa omintakeiseksi liikekeskukseksi. Hienovarainen uudisrakentaminen kunnioittaa vanhojen, suojeltujen rakennusten henkeä.

Sekin, joka on vain ohittanut Hyvinkään junalla, ei ole voinut olla huomaamatta vanhan funkistalon kaunista, kaarevaa päätyä juuri aseman kohdalla, kaupungin ydinkeskustan puolella. Hieno valokyltti kertoo, että rakennuksessa sijaitsee ravintola Hopealyhty – kuulemma legendaarinen ravintola.

Tämä Hyvinkään tuntomerkki sijaitsee Ykköskorttelissa, jota on puolentoista vuoden ajan peruskorjattu ja uudisrakennettu kortteliin sopivalla konseptilla liikekeskukseksi. Ykköskortteli on Hyvinkään vanhimpia keskustakortteleita, jota rajaavat pääkatu Hämeenkatu, Kauppalankatu, Ahjonkatu ja Sillankorvankatu. Ykköskorttelin koheneminen on osa mittavaa Hyvinkään keskustan kehittämisaaltoa – vuoden 2013 asuntomessukaupunki ottaa vieraat vastaan suuresti uudistuneena.

Funktionalistista tyylisuuntaa edustava Hopealyhdyn – ja muiden hotelli Cumuluksen ravintoloiden – talo osoitteessa Hämeenkatu 2 on vuodelta 1935. Suunnittelija oli arkkitehti Georg Jägerroos ja talo alun perin Osuusliike Ahjolle rakennettu. Ahjo oli tiettävästi Suomen ensimmäinen tavaratalo Helsingin ulkopuolella. Talo on suojeltu.

Vieressä Hämeenkatu 4:ssä on liikerakennus, jossa viimeksi ennen saneerausta toimi Euromarket. Sen julkisivu henki 1970-luvun marketmaista tyyliä.

Viimeisenä jonossa, Hämeenkatu 6:ssa on Maalaiskunnan talo, joka on valmistunut vuonna 1940. Sen suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio. Myös tämä talo on suojeltu.

Liikekeskus 20 toimijalle

Nämä kolme taloa korttelissa olivat saneerauksen ja uudisrakentamisen lähtökohta. Rakennuttajana toimi korttelin omistaja Bra Kiinteistöt Oy, ja projektinjohtourakoinnista vastasi Peab Oy.

Pääsuunnittelijana työskenteli arkkitehti Harri Koskinen Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy:stä. Rakennesuunittelusta vastasi DI, projektipäällikkö Juha Vainio Ramboll Finland Oy:stä. Rakennuttajakonsultteja oli kaksi: suunnitteluvaiheessa projektipäällikkö Kalevi Kälvälä Indepro Oy:stä ja rakennusvaiheessa rakennusinsinööri Harri Laitinen Kymppivalvonnasta.

Vuokrattavaa liiketilaa on 11 800 neliömetriä ja toimijoita 20. Suurimpiin toimijoihin kuuluu Cumulus-hotelli, joka sai uudisrakennukseen 66 hotellihuonetta lisää.

Muita suuria toimijoita ovat Terveystalo, liikunta- ja hyvinvointikeskus Lady-Atlas, Adecco, Tapiola, Sampo-pankki, If-vakuutusyhtiö ja Handelsbanken. Ykköskorttelia voi kutsua terveys- ja hyvinvointipalveluiden ja finanssialan keskittymäksi. Palvelutarjontaa täydentävät vielä hotelli ravintoloineen ja lukuisat pienemmät liikkeet.

Myös kerrostaloja

Bra Kiinteistöjen toimitusjohtajan Matti Rantalaisen mukaan 30 vuoden aikana on ollut ainakin kuusi erilaista suunnitelmaa Ykköskorttelin kehittämiseksi. Bra Kiinteistöjen tultua omistajaksi 2000-luvulla, suunnitelmissa oli aluksi kauppakeskus hotelli Cumuluksen laajennuksen lisäksi.

Kaavavalitukset ja talouden taantuma hidastivat projektia ja muokkasivat konseptia: kauppakeskuksesta luovuttiin, ja tilalle alettiin suunnitella pienimuotoisempaa liikekeskusta, joka itse asiassa lopulta sopii kortteliin erittäin hyvin. Kauppakeskuksen rakennuttaja olisi alun perin ollut toinen toimija, mutta lopulta Bra Kiinteistöt ryhtyi rakennuttajaksi itse.

Asemakaavan muutos sisältää Rantalaisen mukaan noin 7 000 neliötä enemmän rakennusoikeutta kuin nyt on käytetty.

Saneerausten ja uudisrakennuksen lisäksi korttelin keskiosiin rakennettiin kaksi pysäköintikantta; paikkoja on 258 autolle. Olennainen osa korttelia ovat myös Ahjonkadun puolelle nousevat kolme kahdeksankerroksista kerrostaloa, joihin tulee 130 asuntoa. Ne Peab rakentaa omana, erillisenä hankkeenaan, vaikka ne olivat korttelin suunnittelussa mukana. Ensimmäinen talo valmistuu joulukuussa 2012.

Rantalaisen mukaan korttelin sijainti on erinomainen liikekeskukselle.

– Tämä on aivan Hyvinkään rautatieaseman kupeessa. Niin kauan kuin rata pysyy paikallaan, Ykköskortteli on Hyvinkään keskeisimmällä paikalla, Rantalainen toteaa.

Kuin laivaa pulloon

Arkkitehti Harri Koskiselle kohde oli mielenkiintoinen ja haastava. Vanhat rakennukset ovat Hämeenkadun varressa, ja täydennysrakentaminen sijoittuu niiden taakse korttelin sisään. Aika pieni osa uudesta näkyy Hämeenkadun puolelle – niin hyvin se on häivytetty korttelin sisään.

– Kuin olisi rakentanut laivaa pulloon, Koskinen kuvailee.

Kolmesta vanhasta rakennuksesta keskimmäinen, entinen Euromarketin talo, koki ulospäin näkyvimmät muutokset: sen betonijulkisivun 1970-luvun henkistä kennomaisuutta häivytettiin alafriiseillä ja ikkunasäleiköillä.

– Kun kauppakeskusvaihtoehto oli vielä olemassa, suunnitelmissa oli purkaa koko julkisivu ja rakentaa siihen näyttävä kauppakeskuksen pääsisäänkäynti. Päädyttäessä liikekeskusvaihtoehtoon, jossa jokaisella toimijalla on oma sisäänkäyntinsä, havaittiin, että arkadi palvelee melko maltillisin korjauksin itse asiassa hyvin.

– Kun molemmin puolin on suojellut rakennukset, ei myöskään haluttu ”kirkuvaa” ratkaisua vaan sopeutua ympäristöön, Koskinen kertoo.

Taloon on rakennettu uusia sisäänkäyntejä ja puhkottu kaavan edellyttämä läpikulku korttelin sisäosiin. Alakertaan sijoittuvat liikunta- ja hyvnvointikeskus Lady-Atlas ja Terveystalo, jolla on tiloja myös uudisrakennuksessa.

– Alakertaan kiinteistön omistaja onnistui löytämään vuokralaiset, joita ”takapiha” ei haittaa. Kuntokeskukseen ja terveyspalveluihin asiakkaat eivät piipahda sattumoisin vaan tietävät hakeutua niihin.

Maalaiskunnan suojeltu talo, Hämeenkatu 6, jätettiin ulkonäöltään saneerauksessa melko ennalleen. Sen takaa purettiin vanha hammashoitola, jotta saatiin pysäköinnille tilaa.

Ahjon suojeltu funktionalismia edustava talo, Hämeenkatu 2, jäi sisätiloiltaan suureksi osaksi saneerauksen ulkopuolelle – lukuun ottamatta talotekniikkaa ja esimerkiksi hotellin aulan uusimista sekä välttämättömiä laajennusosaan liittyviä käytäviä ja poistumisjärjestelyjä.

Kolmikerroksinen uudisrakennus on erittäin linjakas ja funktionalismia noudatteleva pyöreätä kulmaansa myöten. Julkisivu on perinteistä vaaleata rapattua pintaa ja lasia.

Työmaan yllätyksiä

– Peruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhdistäminen on haastavaa. Tässä hankkeessa noin puolet oli peruskorjaamista varsin iäkkäissä rakennuksissa ja puolet uudisrakentamista, projektinjohtourakoinnista vastanneen Peab Oy:n rakennuspäällikkö Marko Rinkinen luonnehtii.

Ykköskorttelia päästiin rakentamaan viivästysten jälkeen lokakuussa 2010. Työ valmistui vaiheittain: Cumuluksen vanhan osan saneeraus valmistui elokuussa 2011, entisen Euromarketin talon tilat olivat valmiit joulukuussa 2011, ja uudisrakennus sekä parkkikansi kokonaisuudessaan valmistuivat maaliskuussa 2012.

Rinkisen mukaan hanke valmistui aikataulussa, vaikka heti maarakennuksen alkuvaiheessa työmaa tuotti yllätyksiä. Korttelista, etenkin uudisrakennuksen paikan alta, löytyi vanhojen rakennusten perustuksia. Lisäksi paljastui pilaantuneita maita, joiden pudistaminen hoidettiin ympäristölainsäädännön vaatimusten mukaan. Tällaisia asioita ei ollut osattu ottaa huomioon suunnittelussa eikä urakkatarjouksessa, Rinkinen sanoo.

Lisäksi hankaluuksia hänen mukaansa aiheuttivat vanhojen talojen puuttuvat tai puutteelliset rakennekuvat. Peruskorjattaessa etenkin vanhoja rakennuksia lisä- ja muutostöitä joudutaan tästäkin syystä yleensä aina tekemään paljon, mikä osaltaan hankaloittaa projektia.

Myös rakennesuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Juha Vainio Ramboll Finland Oy:stä mainitsee hankaluutena vanhojen rakennusten puutteelliset rakennekuvat.

– Rakenteita jouduttiin avaamaan ja vasta sen jälkeen suunnittelemaan. Muutenkin monimuotoinen saneerausta ja uudisrakentamista sisältävä hanke, jossa lisäksi pitää ottaa monien vuokralaisten erilaiset toiveet huomioon, on haastava, Vainio sanoo.

Yksityiskohtana Vainio mainitsee muun muassa suuritöisen pysäköintikannen. Muun muassa sen sisääntuloluiska piti suunnitella siten, että naapuritalon huoltoliikenne pääsee kulkemaan sen alta.

Vuokralaisten tarpeista voi mainita pankin erittäin raskaan kassaholvin. Vanhan talon rakenteita piti vahvistaa, jotta ne pystyisivät kestämään kuorman.

 

Tarkoituksenmukaista rakentamista

Suunnitteluvaiheessa rakennuttajakonsulttina toiminut projektipäällikkö Kalevi Kälvälä Indepro Oy:stä katsoo lopputulosta tyytyväisenä.

– Tämä on onnistuttu toteuttamaan ympäristöön erittäin sopivasti. Tämä edustaa hyvin tarkoituksenmukaista rakentamista, jossa hyödynnetään olemassa olevaa.

Toteutusvaiheessa rakennuttamista ja valvontaa hoiti Harri Laitinen Kymppivalvonnasta. Kälvälän mukaan vaihdos hyödytti tilaajaa, koska katsottiin tarpeelliseksi, että valvojalla on vahva edustus paikan päällä. Kälvälä ei olisi pystynyt olemaan muiden töiden takia päivittäin työmaalla niin kuin Laitinen.

Laitinen mainitsee tiukan aikataulun ja esimerkiksi pilaantuneiden maiden tuottaman yllätyksen, joka entisestään kiristi aikataulua. Hankkeen monimuotoisuus ja useiden käyttäjien tarpeiden huomioon ottaminen aiheuttivat sen, että suunnitelmat eivät aina pysyneet siinä vauhdissa, missä rakentaminen etenisi. Lisäksi lisä- ja muutostöitä tuli paljon.

– Pulmista huolimatta hanke valmistui ajallaan, ja laatu on hyvä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail