Viimeisimmät julkaisut

Hyvinkään Sairaalanmäki

Sotea ennakoiva yhteissairaala Hyvinkäälle

Hyvinkään Sairaalanmäen maamerkiksi on noussut uusi ja linjakas sairaalarakennus Hyvinkään kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteisen kiinteistöosakeyhtiön yhteishankkeena. Rakennus tulee HUS:n erikoissairaanhoidon ja Hyvinkään kaupungin perusterveydenhuollon yhteiskäyttöön.

Hyvinkään Sairaalanmäki julkisivu

TEKSTI JARI PELTORANTA | KUVAT MIKAEL LINDÉN

Hyvinkään kaupunki ja HUS ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä, jotta Hyvinkäällä olisi sote-uudistuksen kaltainen järjestelmä toiminnassa jo ennakkoon ennen kuin hallitus tekee päätöksiä asiassa.

– Tämä on ihan ensimmäisiä hankkeita Suomessa, jossa oikeasti on yhdistetty erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa, mikä on ollut suunnitteilla olevan kansallisen sote-uudistuksen yhtenä isona tavoitteena. Meidän projektimme on ollut käynnissä jo yli kuusi vuotta, jos lasketaan tarveselvityksestä lähtien. Vieressä on jo ennestään HUS:n kanssa yhteinen Hyvinkään terveyskeskussairaala, ja tämä yhteishanke on tullut sitä kautta, Hyvinkään kaupungin kiinteistöjohtaja Mikko Silvast kertoo.

Sairaala palvelee Hyvinkään lisäksi kasvavia Keski-Uudenmaan kuntia ja niiden sairaalatarpeita. Sairaalanmäestä on suunniteltu usean yksikön kokonaisuus, josta potilas saa sujuvasti mahdollisimman suuren osan tarvitsemistaan sairaanhoitopalveluista.

– Sekä HUSilla että Hyvinkäällä oli tarvetta uusille sairaalatiloille Hyvinkäällä. Alun perin molemmat osapuolet olivat suunnittelemassa omaa rakennusta tontille, mutta sitten totesimme, että meidän kannattaa tehdä yhteinen rakennus. Sitä kautta saamme synergiaa ja merkittäviä kustannussäästöjä.

Potilaiden siirtäminen paikasta toiseen erikoissairaanhoidon puolelta perusterveydenhoitoon vähenee, ja saamme keskitettyä palveluita, HUS-Tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Eero Rahikka toteaa.

Osaksi isompaa kokonaisuutta

– Uusi X:n muotoinen rakennus sijoitettiin toiminnallisista syistä hyvin keskeiselle paikalle olemassa olevien sairaalarakennusten lähelle. Samalla rakennus nostaa koko sairaala-alueen profiilia. Rakennuksesta on kolme yhdystunnelia viereisiin rakennuksiin, kohteen arkkitehtisuunnittelijana toiminut arkkitehti Petri Kontukoski kertoo.

Uudessa sairaalassa on 165 potilashuonetta, mutta ei leikkaussalia. Leikkaukset tapahtuvat vanhan kantasairaalan leikkaussalissa, josta potilas siirretään tunnelin kautta uudissairaalan potilashuoneeseen.

Uudisrakennuksen toiminnallisena lähtökohtana on, että eri osastojen yhteistilat sijoitettiin rakennuksen keskiosaan ja siipimäisiin rakennusosiin sijoitettiin poliklinikkatoiminnot ja vuodeosastot. Rakennukseen tulevat muun muassa lasten vuodeosasto, keskoslasten tehohoitohuoneita ja lasten poliklinikkatoimintoja sekä päiväsairaala, aikuisten vuodeosastoja, päihdehuoltopalveluja ja psykiatrian osasto.

Yleisissä tiloissa ja huoneissakin on paljon erilaisia taideteoksia ja varsinkin lastenosastoilla on paljon suoraan seinään maalattua kuvitusta. Myös potilashissien katoissa on kuvitusta vuodepotilaiden mielenvirkistykseksi.

Vanhan ja uuden puolen yhteisen sisäänkäyntikatoksen katossa on etsattu pyöreä lasilevy, jossa on kuviointina kaunis puun lehvästö.

Suuret paikallavalutyöt

– Kohteessa on kantava pilarirunkorakenne, jossa on paikalla valetut betonivälipohjat. Paikallavalu tuo lisää muuntojoustavuutta myöhempiä uudelleenjärjestelyjä silmällä pitäen. Monesti sairaaloissa toiminnallinen elinkaari on noin kymmenen vuotta, eli sen jälkeen tehdään usein isojakin toiminnallisia muutoksia, Kontukoski sanoo.

Kosteudenhallintaan ja seurantaan kiinnitettiin paljon huomiota, koska valettujen lattiaholvien paksuus oli jopa 33 senttimetriä.

– Käytimme betonin kuivatuksessa hyväksi myös betonin lujuusluokan nostamista osassa holveista. Holvista tehtiin tavallaan vähän ylikova, mikä auttoi kosteudenhallinnassa. Muotti voitiin purkaa nopeammin, koska kovettuessaan betoni kehittää lämpöä ja käyttää massan omaa kosteutta, mikä taas helpottaa kosteudenhallintaa, hankkeen pääurakoitsijana toimineen Peab Oy:n työpäällikkö Heikki Korpela kertoo.

Runko nousi alhaalta ylöspäin ja sisävalmistus ylhäältä alaspäin.

– Rakennusaikana vieressä oli yötä päivää toimiva sairaala, joten häiriötä ei voinut aivan kokonaan välttää meluavien töiden osalta. Neuvottelimme käyttäjien kanssa aina aikataulutuksen, kun teimme tunneliyhteyttä kantasairaalaan tai muuta meluisampaa vaihetta. Se auttoi tosi paljon häiriöiden vähentämisessä. Ambulanssiliikenteen hälytysajojen osalta ei tullut yhtään häiriöilmoitusta, vaikka ajoreittejä piti muuttaa jatkuvasti yhdystunneleita rakennettaessa, Korpela kertoo.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Julkisivurakenne tehokkaammaksi

Alun perin tilaajan julkisivusuunnitelmissa oli ajatus tuulettuvasta levyrappausjärjestelmästä ja nauhamaisesta monikerroksisesta elementtirakenteesta ikkunalinjan alla. Peab esitti kuitenkin urakkavaiheessa yksinkertaisempaa ratkaisua, johon sitten päädyttiinkin.

Toteutetussa ratkaisussa on koko kerroksen korkuinen sisäkuoribetonielementtiseinä, jonka sauma on lattian korkeudella. Näin kokonaisuudesta ja liitoskohdasta saatiin käytännönläheisempi ja nopeampi toteuttaa. Huonetila ja kansi saatiin kerralla kiinni ja rakenne turvallisemmaksi kosteudenhallinnan suhteen.

– Betonielementin ulkopuolelle tuli 330 millimetriä EPS-levyä ja rappaus. Seinän Uarvo parani neljällä yksiköllä tämän ratkaisun ansiosta. Tiiveysmittauksessa ilmanvuotoluvun vaatimus oli alle kolmen ja mitattu arvo oli alle yhden, Korpela kertoo.

Alkuperäiset arkkitehtoniset tavoitteet nauhamaisesta kuviosta toteutettiin pääasiassa maalaamalla.

– Seinäkuviossa on yhdistetty perinteistä nauhaikkuna-ajattelua eräänlaiseen dna-rihmastoajatukseen, jota on sitten abstrahoitu toteutuksessa. Kuvio on tehty maalaamalla ja ikkunanauhaa pätkimällä, Kontukoski sanoo.

Julkisivuun luotiin kaarevia pintoja eristerappausjärjestelmällä.

– Eristeellä on helppo tehdä pyöreitä muotoja, vaikka runko eristeen alla on täysin suorakulmainen. Kaaresta saadaan näin oikeasti kaari, eikä mikään katkottu viiva. Rakennuksen nurkissa on käytetty esivalmistettuja pyöreitä eristekappaleita, Kontukoski kertoo.

Psykiatrian osastolle erikoisratkaisuja

Sairaalaan päätettiin lisätä huomattavasti psykiatrisia paikkoja alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, mikä tuotti lisää töitä suunnittelijoille. Psykiatrisella osastolla tehtiin joitakin kovempaa käyttöä kestäviä ja turvallisuutta lisääviä erikoisratkaisuja, kuten rakenteiden vahvistamista ja alakattoon upotettuja suihkuja psykiatrisissa turvahuoneissa.

– Talotekniikka tehtiin muuten aika lailla tutuilla ja varmoiksi havaituilla perusratkaisuilla, joiden tiedettiin toimivan luotettavasti. Rakennuttaja halusi varautua mahdollisiin vesivuotoihin. Jokaisen nousun alapäässä on valvomosta suljettavat moottoriventtiilit, jotta voidaan reagoida heti, jos jossakin havaitaan vuotoja, ryhmäpäällikkö Ville Alanen Granlund Oy:stä kertoo.

Sairaalakaasut olivat kohteessa sellainen järjestelmä, jota tavallisessa toimistorakentamisessa ei ole. Sairaalakaasujärjestelmä kuljettaa happea ja hengitysilmaa potilashuoneisiin sekä ilokaasua esimerkiksi vaativimpiin toimenpidehuoneisiin ja leikkaussaleihin, ja siksi kaasujen saatavuus on varmistettava useilla syöttölähteillä.

Uudisrakennukseen tehtiin oma kaasukeskus, jonka lisäksi kaikille kaasuille on oma varapullokeskus. Hapen ja hengitysilman osalta rakennus on liitetty samaan verkostoon vanhan sairaalan kanssa. Rengaslinja varmistaa, että kaasua on aina saatavilla, jos yksi putkisto-osuus katkeaa.

Akustiikkaan huomiota

Akustiikan rooli korostuu sairaalahankkeissa. Hyvien potilas-, ja työskentelyolosuhteiden lisäksi yksityisyyden turvaaminen riittävällä ääneneristyksellä on tärkeätä, kun potilaiden intiimejä asioita käsitellään hoitohenkilökunnan kanssa.

– Erityisesti ilmanvaihtokanavat ja erilaiset liitokset tilojen välillä ovat sellaisia, jotka siirtävät ääntä tilasta toiseen, joten niiden osalta täytyy tehdä detaljitason suunnittelua ja piirustuksia myös tästä näkökulmasta, kertoo akustiikkasuunnittelun yksikönjohtaja Mikko Kylliäinen A-Insinööreiltä.

Sairaalan varavoimakone on yksi erityiskohde, jossa on mallinnettu melun siirtymistä varavoimakoneesta itse sairaalarakennukseen. Varavoimakonehuone sijaitsee siipiosassa sairaalan kyljessä.

– Maailmalla on tutkittu myös akustiikan vaikutusta potilaiden toipumiseen ja hyvällä akustiikalla on todettu olevan tässäkin suhteessa merkitystä, Kylliäinen kertoo.

Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennus
Rakennuttaja: Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki (HUS ja Hyvinkään kaupunki)
Kustannukset: noin 64 miljoonaa euroa
Rakennusaika: 27 kk
Koko: pinta-ala 22 800 m², tilavuus 97 100 m³

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail