Viimeisimmät julkaisut

HUSLABista löytyy kaikki tunnettu talotekniikka

Muunneltava, energiatehokas, järkevä ja turvallinen keskuslaboratorio HUSLAB on tekijöilleen suuri ylpeydenaihe. Talotekniikan kymmenet järjestelmät yhdessä tuhansien laboratoriotyöhön kuuluvien erikoislaitteiden kanssa on vaikuttava kokonaisuus.

« 1 / 2 »

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen Kuvat: Kari Erkkilä

Helsingin Yliopistokiinteistöt on rakennuttanut Meilahteen yhden Euroopan suurimmista laboratorioista: kellon ympäri käytössä olevissa, 60 miljoonaa euroa maksaneissa tiloissa tutkitaan vuosittain 20 miljoonaa näytettä Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelta. Työntekijöitä on 500.

SRV:n projektinjohtomallilla urakoimassa 25 000 bruttoneliön uudisrakennuksessa on kaksi- ja seitsenkerroksiset osat. Kellarikerroksia on kolme. Uudisrakennus on liitetty vuonna 1996 rakennettuun ja jo aiemmin peruskorjattuun laboratoriorakennukseen.

HUSLAB 4143Hankkeen tavoitteita ovat olleet hyvä sisäilmasto, energiatehokkuus, tilojen muunneltavuus ja joustavuus sekä palo- ja henkilöturvallisuus. Niiden saavuttamiseksi tarvitaan huikea määrä talotekniikkaa.

Toimisto- ja neuvottelutilojen lisäksi kiinteistössä on 75 näytteenottopistettä, kylmä- ja pakkastiloja, näytearkisto, solupankki, yleis-, erikois- ja automaatiolaboratorioita, puhdastiloja, DNA-tutkimuksiin tarvittavaa PCR-tilaa sekä BSL-2- ja BSL-3 -tasoisia suljettuja turvalaboratorioita, joista ilma ei saa siirtyä rakennuksen muihin tiloihin, jotta ilmateitse tapahtuva mikrobien leviäminen estetään.

Once in a lifetime

– Tässä oli vaativuustaso omassa luokassaan, nämä ovat tiloja, joita suunnittelee kerran elämässään. Tämä on ollut mielenkiintoinen matka, joskus äärimmäisen haastava ja raskaskin, kun aikataulut ovat tiukkoja ja on tarvittu paljon vaativia järjestelmiä, joihin on pitänyt ennättää perehtyä, LVI-suunnittelun tehnyt Juha Åberg Projectus Teamista sanoo.

Projekti alkoi kolme vuotta sitten esi- ja yleissuunnitteluna. Sitten SRV valittiin projektinjohtourakoitsijaksi ja Halmesvaara talotekniikan projektinjohtourakoitsijaksi SRV:n rinnalle talotekniikan suuren määrän vuoksi.

– Tässä on ollut hyvä tiimi. Tällainen urakkamuoto on suunnittelijan kannalta hyvä, työrauha säilyy, Åberg sanoo ja kiittää toiminnan avoimuutta.

– On haettu yhteisesti hyvää lopputulosta. Urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistyö on ollut hyvin tiivistä. Talotekniikan työmaapalavereita on pidetty säännöllisesti, ja kokouksissa tietomalli on ollut aina esillä. Tietomallin kautta on löydetty ratkaisut tilakysymyksiin; SRV on hyvin edellä tietomallin hyödyntämisessä ja tietomallia on hyödynnetty asennuksessa saakka.

Muutoksiin on varauduttu

HUSLAB 4131HUSLAB-suunnittelun ja urakoinnin haasteena on ollut ahdas tontti vilkkaiden katujen keskellä.

– Viemäröintiä ja ilmanvaihdon tulo- ja poistoilman kohtia on mietitty paljon. Koska ilmanvaihdon jäteilma tulee laboratorioista, täytyy poiston etäisyys tuloilma-aukkoihin olla riittävä. Raittiin ilman otoille löytyi paikka katolta pihan sisäpuolelta, ja poistot puhalletaan liikenteen joukkoon, Juha Åberg kertoo.

Talotekniikan suunnittelussa on varauduttu tuleviin muutoksiin tilojen käytössä.

– Päänousukuiluja on ryhmitelty systemaattisella jaolla ja niissä on tilaa muutoksille ja tekniikkalisäyksille. Ilmanvaihdon jakokanavisto ja putkistot on mitoitettu väljästi, ja ilmanjakolaitteet on toteutettu moduulijaolla, joten väliseinämuutokset ovat jatkossa mahdollisia ilman isoa talotekniikkaremonttia. Lisäksi kaikki laboratoriokerrokset on varustettu jäähdytyksen, vesijohtojen ja paineilman verkostoilla. Tiloissa on valmiina työpöytiä, joissa on paljon tekniikkaa odottamassa tulevia tarpeita.

– Yleislaboratorioissa ilmanvaihto ja viemäröinti toteutettu moduuleittain. Muutaman vuoden päästä tiloihin tarvitaan kuitenkin uusia laitteita, tilanteet muuttuvat. Vetokaappien määrän ja esimerkiksi jäähdytystehon lisäämiseen on varauduttu.

Erikoislaboratorioiden koviin vaatimuksiin on vastattu täsmäsuunnittelulla: tilat on suunniteltu haluttuun käyttötarkoitukseen kapasiteetin tulevat laajennustarpeet mielessä. BSL-2- ja BSL-3 -turvalaboratoriot ovat samaa puhtausluokkaa leikkaussalien kanssa. BSL-tiloissa on High Efficiency Particulate Air-filter eli Hepa-suodatus sekä tulo- että poistoilmassa.

– Erityisen tarkkaa suodatusta. Täällä on suodattimia, joihin virus tarttuu. Suodatus on varmuuden maksimointia; se on viimeinen lukko, kun rakennuksen ympäristökin on suojattava laboratoriolta, Åberg toteaa.

Ilma vaihtuu tarpeen mukaan

HUSLAB 4091Kun tuloilmalla on normaalia korkeampi suodatustaso ja lämmöntalteenotto on toteutettu kontaminaatioriskien poistamiseksi glykolijärjestelmällä, ei niillä päästä parhaaseen vuosihyötysuhteeseen. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta onkin haettu tarpeenmukaisuudella.

– Ilmanvaihto säätyy hiilidioksidimäärän, lämpötilan ja läsnäolon mukaan. Ylimääräistä ilmaa ei vaihdeta, Juha Åberg toteaa.

HUSLABin seitsenkerroksisessa torniosassa on kerroskohtaiset konehuoneet, joten jatkossa yhden kerroksen remontti ei häiritse muiden kerrosten toimintaa. Ilmanvaihtokoneita on kaikkiaan 30, suurin palvelee parkkihallia. Koneiden puhallinmoottorit ovat EC-teknologiaa, joten energiatehokkuutta parantava osatehoilla toimiminen on mahdollista.

Puhdastilat on suunniteltu ylipaineisiksi, virustilat alipaineisiksi.

Laboratorioiden vetokaapeissa on kohdepoisto syövyttävien aineiden varalta sekä Haltonin toimittama ratkaisu, jossa luukun asento vaikuttaa ilmanvaihdon tehoon.

– Säätöjärjestelmä on erittäin korkeatasoinen. Se tuo energiatehokkuutta ja työturvallisuutta. Uusi ratkaisu vaikuttaa myös käyttökulttuuriin: jatkossa vetokaapin luukku on laitettava kiinni, jos kaappia ei tarvita.

Tilat on suojattu palolta sprinklaamalla, mutta kalliissa laitetiloissa siihen on lisätty vesivahingon estojärjestelmä. Palon alun savuvaiheessa vesi siirtyy sprinklausputkeen, mutta sprinklaus käynnistyy vasta, kun lämpötila tiloissa nousee.

Savunpoistojärjestelmää Åberg kuvailee raskaaksi ja paljon tilaa vieväksi, koska savuosastoja on valtava määrä.

Kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä

HUSLAB 4082HUSLAB on liitetty kaukolämpöön. Lämpöä jaetaan pääasiassa patterilämmityksellä, vain keskusaulassa ja pukuhuoneissa on lattialämmitys.

Puhdastilat ovat Juha Åbergin mukaan kuin talo talossa. Niitä ei tarvitse erikseen lämmittää, joten niissä ei ole mikrobeja pinnoilleen kerääviä pattereita. Puhdastilojen kiertoilma lisää tarvittaessa ilmaa hoitamaan lämpökuormaa pois.

Kaukojäähdytysverkkoon liitetyssä kiinteistössä on neljä jäähdytysverkostoa eri lämpötilatavoitteisiin: tila- ja palkkijäähdytysverkostojen lisäksi myös ilmanvaihtokoneet jäähdyttävät. Lisäksi käytetään prosessijäähdytysverkostoa ilman kuivaamiseen.

– Käytämme kaukokylmää niin kauan kuin sen teho riittää, sitten muita järjestelmiä. Prosessijäähdytystä tarvitaan erityisesti kesällä, Åberg sanoo.

Turvallinen käyttövesi

HUSLABin käyttövesijärjestelmä on vesitornipaineen varassa, jolloin voi syntyä alipainetilanteita. Siksi HUSLABissa otettiin käyttöön uusi SFS EN 1717 -standardi. Standardi koskee takaisinimusuojia, joita käyttämällä estetään takaisinvirtauksesta aiheutuva käyttöveden saastuminen.

Standardissa määritellään myös nesteluokat: sitä suurempi numero, mitä vaarallisempi neste voi olla yhteydessä käyttöveteen. Nelosluokan nesteissä on myrkyllisiä, radioaktiivisia, mutageenisiä tai karsinogeenisia aineita. Vitosluokan nesteet sisältävät mikrobiologisia tai virusperäisiä aineita.

– Laboratorioiden nesteluokka on neljä, joten sinne on asennettu käyttöveteen takaisinvirtauksen estävät erikoisventtiilit.  Viruslaboratorion nesteluokka on ylin eli viisi. Sinne tarvitaan ilmaväli viruslaboratorion oman ja yleisen käyttövesiverkoston välille. Ilmaväliratkaisu on uusi, ja olemme käyneet laitevalmistaja Honeywellin kanssa tarkkaan läpi ratkaisun toimintaperiaatteet.

Åberg toteaa, että jatkossa vastaaviin laboratoriokohteisiin voisi suunnitella oman käyttövesijärjestelmänsä. Silloin vältyttäisiin venttiileiden suurelta määrältä, mikä tarkoittaisi myös huollon tarpeen vähenemistä.

Innovatiivisuutta viemärissäkin

HUSLAB 4096Laboratorioiden jätevesien juoksutus Helsingin jätevesiverkkoon vaati useita neuvotteluja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa; jäte- ja sadevedet johdetaan maan alle sekavesitunneliin.

– Innovointia on saanut harrastaa. Kehitimme laboratorioviemäriin venttiilitekniikkaan perustuvan padotusautomatiikan, joilla estetään viemärin tulviminen padotuskorkeuden alapuolisiin laboratoriotiloihin. Uusi ratkaisu hyväksytettiin Helsingin rakennusvalvonnassa, ja nyt se on käytössä myös keskuslaboratorion naapurirakennuksessa, Juha Åberg sanoo.

Åberg on hyvin tyytyväinen HUSLABin korkeaan tekniseen tasoon.

– Huslab-toiminnasta ei ole säästetty. Jos säästöjä haettiin, koskivat ne toissijaisia tiloja.

HUSLABin osin innovatiivisetkin ratkaisut kiinnostanevat vastaavien tilojen rakentajia ympäri maailman. Åberg sanoo lähtevänsä mielellään esittelemään HUSLABin talotekniikkaa kansainvälisille vieraille.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Jaana Ahti-Virtanen
About Jaana Ahti-Virtanen (1 Articles)
Projektiuutisten ja RakennaOikein, Korjaa Oikein oppaan päätoimittaja.