Viimeisimmät julkaisut

Hartwall Areenan laajennusosa

Laajennuksella ja Areenalla sama genetiikka

Nopeassa aikataulussa Helsingin Pasilassa sijaitsevan Hartwall Areenan kylkeen noussut lisärakennus tarjoaa erilaisiin kisa- ja konserttitapahtumiin lisää ravintolatilaa.

Esimerkiksi toukokuussa pidettyjen jääkiekon MM-kisojen aikaan Areenan pihalla oli vain yksi iso ravintolateltta. Aiemmissa MM-kisoissa telttoja on ollut koko kannen täydeltä. Sisällä olevat ravintolatilat ovat käytännöllisemmät myös talvipakkasilla.

Kisojen aikaan nelikerroksisen rakennuksen kaikissa kerroksissa oli ravintolatoimintaa. Tilasuunnitelman mukaan jatkossa Restel-ravintola toimii ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Kolmannen kerroksen toimistotilaan muuttaa Suomen Jääkiekkoliitto vuoden 2013 jääkiekon MM-kisojen jälkeen. Neljäs kerros on monitoimitilaa. Neljännessä kerroksessa on myös iv-konehuone.

– Muita korkeampi neljäs kerros sopii hyvin muun muassa erilaisten näyttelyiden pitopaikaksi. Tarkoitus on vuokrata tätä ja muita tiloja yrityksille esimerkiksi seminaarikäyttöön. Päivän ohjelmaan voidaan yhdistää illan päätteeksi jääkiekko-ottelu tai konsertti, Hartwall Areenan toimitusjohtaja Anders Backman sanoo.

Hallin lisärakennus syntyi ripeästi. Ideasuunnittelua tehtiin vuoden 2010 marraskuussa, suunnittelusopimukset tehtiin helmikuussa 2011 ja rakennustyöt alkoivat jo saman vuoden kesäkuussa. Valmista oli ennen jääkiekon MM-kilpailuja toukokuussa 2012.

 

Lieriöt luovat liikkeentuntua julkisivuun

Lisärakennus liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan Areenaan. Kun Areenan sivun lasiseinät on muuten päällystetty alumiiniritilällä, yhdistyy uusi tila suoraan Areenan lasiseinän oveen. Lisärakennuksen kahden kerroksen korkuisesta aulasta pääsee ensimmäisen kerroksen ravintolaan ja sieltä johtavat portaat toisen kerroksen ravintolaan.

– Rakennus on tehty mukautumaan erilaisiin tilanteisiin. Se antaa kehykset erilaisille toiminnoille ja elämälle, sanoo arkkitehti Pentti Kareoja ARK-house arkkitehdit Oy:stä.

Laajennusosalla ja Areenalla on Kareojan mukaan sama genetiikka, sillä molemmat ovat muodoltaan geometrisia peruskappaleita. Areena on ovaali ja laajennus kulmistaan pyöristetty suorakaide. Myös käytetyt materiaalit ovat samoja: kaksoisjulkisivun lasipinta kätkeytyy alumiinisen julkisivulevyn taakse. Areenassa on käytetty perforoituja alumiinilevyjä, kun taas laajennusosassa alumiiniosat ovat pystysuuntaisia lieriöitä.

Rei’itetyt julkisivulieriöt ovat tärkeä osa uudisrakennusta. Kun taloa katsotaan liikkuvasta autosta tai junasta, lieriöt näyttävät muodostavan kineettisen liikkeen.

– Minusta oli tärkeätä, että uusi osa ei leimaannu liiaksi omaksi rakennukseksi. Se pyrkii olemaan kohtelias isoveljeä kohtaan. Se on pikkuveli, jolla on oma elämänsä. Osat ovat kuitenkin liittyneet symbioottisesti yhteen, Kareoja sanoo.

 

Tiivistäkin tiiviimpi aikataulu

Projektinjohtajana toiminut Tillicon Oy:n Markku Tilli toimi rakennuttajakonsulttina yhdessä Pöyry CM Oy:n organisaation kanssa. Hän kertoo rakennustöiden taustasta, että Hjallis Harkimo tiedusteli häneltä syksyllä 2010, olisiko hän käytettävissä suunniteltuun lisärakennukseen. Tilli toimi projektinjohtajana myös Hartwall Areenan rakentamisessa viisitoista vuotta sitten.

– Lähdimme liikkeelle perinteisellä toteutettavuusselvityksellä. Tavoite oli saada rakennus valmiiksi vuoden 2012 jääkiekon MM-kisoihin. Alkuperäinen ajatus viidestä kerroksesta jalostui suunnittelun myötä neljäksi kerrokseksi, Tilli kertoo.

Rakennustyöt olivat vaativat, sillä rakennus piti perustaa kapeille kalliokannaksille alla sijaitsevan kallioravintolan molemmin puolin. Runkosuunnitelmaksi muotoutui rakennesuunnittelija Karegin kanssa eräänlainen siltarakenne.

Harkimon tehtyä investointipäätöksen alkuvuodesta 2011 rakennusluvat saatiin jo toukokuussa. Tillin mukaan hankkeeseen ei olisi ryhdytty, jos ei olisi saatu viranomaisneuvotteluissa varmuutta, että rakennus saadaan valmiiksi vuoden 2012 kisoihin.

Rakennustöiden toteutus jaettiin niin, että maanrakennus- ja perustusurakka oli oma pääurakka, teräsrunko erillisurakka ja sisävalmistusvaihe oma pääurakka. Sisävalmistustöihin valikoitui Hartwall Areenankin rakentamiseen osallistunut Skanska, jonka kanssa tehtiin projektinjohtopalvelusopimus.

– Vaikka kallioperää oli tutkittu laserkeilaamalla ja kallioluotauksin, ensimmäinen urakka venyi kaksi kuukautta alla olleen kallioravintolan rakenteiden ja kallioperän yllätysten johdosta. Meidän piti ottaa paikoin tukea kallioravintolan perustuksista asti, Tilli sanoo.

 

Valmiiksi päivää ennen MM-kisoja

Aikataulun kiinniottamista helpotti Tillin mukaan se, että suuri osa sisävalmistusvaiheen osaurakoista saatiin tehtyä hyvissä ajoin ennen teräsrunkourakan valmistumista. Sisävalmistusvaiheesta vastannut Skanska onnistui kuromaan aikataulua kiinni yhden kuukauden ja käyttöönottotarkastus saatiin pidettyä kisoja edeltävänä päivänä.

Skanska Talonrakennuksen johtaja Vesa Tähti oli aikoinaan Hartwall Areenan rakentamisesta vastanneen työyhtymän projektipäällikkö. Hänen mukaansa laajennusosan rakennusrunko on hyvinkin erikoinen tavallisiin rakennuksiin verrattuna. Normaalitoimistoissa käytetään putkipalkkeja, jotka betonoidaan. Tässä käytettiin avoprofiileja ja I-palkkeja, joiden käyttö juontaa tyhjän päälle rakentamiseen.

– Meidän työmme alkoivat marraskuussa. Myöhästymisen kiinni kuromisessa oli aikamoinen haaste. Onneksi lumi tuli vasta tammikuussa. Teimme töitä jokaisena viikonloppuna ja harjannostajaisetkin järjestettiin vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen, Tähti sanoo.

 

Rakennus ”tyhjän päällä”

Vuonna 1997 valmistuneen Areenan jälkeen rakennettu kallioravintola on toteutettu avolouhittuun tilaan siten, että seinät ovat kalliota, mutta katto on teräsbetoninen kaariholvi. Osalla rakennusaluetta kallioravintolan ja Hartwall Areenan välissä oleva kallio on ohuehkoa ja sitä oli vahvistettu jo kallioravintolan rakennustöiden yhteydessä.
Todelliset olosuhteet selvisivät vasta laajennuksen perustusten yhteydessä, kun kallioravintolan yläpuoliset maarakenteet, asvaltti, ’ylimääräinen’ mursketäyttö ja täyttöbetoni oli poistettu sekä kallion reunat oli paljastettu, rakennesuunnittelusta vastannut Kareg Oy:n Kari Avellan kertoo.

Varsinainen rakennus on sijoitettu siten, että sen suuntaus on sama kuin alapuolisen kallioravintolan.

– Laajennuksen ja kallioravintolan erottava kallioseinämä on ohuimmillaan vain 1,69 metrin paksuinen. Kallioravintolan kallioseinämän päälle tulevan anturan suurin kuormitus on noin 4 500 kN, Avellan sanoo.

Rakennuksen pilarit perustettiin kallioravintolaa ympäröivien kallioseinämien varaan siten, että molempien reunojen anturat yhdistettiin toisiinsa sidepalkeilla.

Hartwall Areenan ja kallioravintolan yhdyskäytävän kohdalle suunniteltiin aluksi yhdyskäytävän ylittävä iso, 12 metriä pitkä teräspalkki, josta luovuttiin todellisten olosuhteiden selvittyä. Teräspalkki korvattiin kahden anturan osalta; kumpaankin tuli neljä porapaalua, joista kaksi meni osittain kallioravintolan katon läpi. Porapaalut suojattiin betonirakenteella.

Rakennuksen runko koostuu teräspilareista ja -palkeista. Kerrosten ontelolaatasto siirtää kuorman lähellä päätyä oleviin ristikkorakenteisiin.

Kari Avellan Konsultointi Kareg Oy:stä toimi laajennuksen vastaavana rakenne-, kalliorakenne- sekä perustusten vahvistamissuunnittelijana. Lisäksi Kari Avellan toimi perustusten osalta rakennusvalvontaviraston määräämänä kallio-, rakenne- ja geoteknisten töiden vastuuvalvojana sekä suoritti asiantuntijavalvontaa.

Teräsrakenteiden alikonsultti Kaj Avellan Avestment Oy:stä vastasi teräsrakenteiden pääsuunnittelusta sekä suoritti teräsrakenteiden osalta asiantuntijavalvontaa.

Kalliorakenteiden, perustusrakenteiden sekä teräsrakenteiden suunnittelun osalta rakennusvalvontavirasto edellytti ulkopuolista tarkastusta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail