Viimeisimmät julkaisut

Haminan Reserviupseerikoulu

Aikansa wau-arkkitehtuuria

Haminan RUK:n rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kiinteistö nykyaikaistettiin muuntojoustavaksi ja talotekniikaltaan tehokkaaksi. Hankkeen aikana tehdyt tarkat tutkimukset toivat esiin paljon tietoa rakennuksen historiasta.

Haminan Reserviupseerikoulun rakennus sijaitsee kaupungin keskustaa ympäröivän 1700-luvun linnoitusketjun vieressä. Vuonna 1898 valmistunut, Jacob Ahrenbergin suunnittelema, Keisarillisen Suomen Kadettikoulun päärakennus on ollut RUK:n käytössä vuodesta 1928. Nivelosan kautta päärakennukseen liittyy vuonna 1832 valmistunut Carl Ludvig Engelin suunnittelema Maneesi, ja 1960-luvulla rakennetut juhlatilat.

Vastavalmistuneen peruskorjauksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistui myös museovirasto hankesuunnitteluvaiheesta alkaen. Valmisteilla on esitys, jossa 1800-luvun rakennukset suojeltaisiin asemakaavamerkinnällä Sr1. Suojelu tulee koskemaan rakennusten ulkoasua, päärakennuksen aulatiloja ja pääportaikkoa.

Haminan RUKNäkyvät korjaukset 1960-luvulta

Päärakennus on yksi Reserviupseerikoulun kuudesta kasarmirakennuksesta. Kasarmien yhteenlaskettu majoituskapasiteetti on noin 1 300 henkeä, josta päärakennus muodostaa lähes neljänneksen, kertoo RUK:n huoltopäällikkö, majuri Jyrki Rikka.

Päärakennuksessa on kolme kerrosta, ullakko ja osittainen kellarikerros. Aiemmat suurimmat korjaus- ja muutostyöt rakennukseen oli tehty vuosina 1960-61. Tuolloin huonetilajako muutettiin nykyiselleen, rakennettiin uudet sivuportaat, sekä osa ullakkoa ja kellaritilat otettiin aiempaa tehokkaampaan käyttöön.

Entinen hevosmaneesi muutettiin 1960-luvun korjauksien yhteydessä RUK:n juhlatiloiksi. Maneesi ja päärakennus yhdistettiin toisiinsa välikäytävällä. Maneesin nousevan katsomon alle sijoitettiin aulatilat, sekä niiden alle osittainen kellarikerros.

Maneesi on avoinna ulkopuolisille toimijoille. Vuonna 1990 Maneesiin tehtiin poistumisteiden muutostöitä Arkkitehtitoimisto Suomalainen Ky:n suunnitelman mukaan.

Uuden peruskorjauksen suunnitteluvaiheessa Arkkitehtitoimisto ark-byroo teki kohteesta väritutkimuksen, ja Arkkitehtitoimisto Ulla Rahola ja Konservointi T. Sonninen Oy selvittivät kattavasti rakennusten rakennushistorian. Lisäksi kohteessa teetettiin konsulteilla muun muassa rakenneavauksia, rakennusmittaus, sekä kunto-, sisäilma ja kosteusteknisiä tutkimuksia.

Lisää muuntojoustavuutta ja toimivuutta

RUK:n päärakennuksen pintarakenteet, ikkunat ja julkisivupinnoitteet sekä tekniset järjestelmät olivat ymmärrettävästi tulleet elinkaarensa päähän. Lisäpontimena peruskorjaukseen ryhtymiseen toimi Pääesikunnan ja Senaatti-kiinteistöjen yhteinen tavoite kasarmien sisäilman laadun parantamisesta. Hankkeen toteutusaikataulua nopeutettiin osittain aluepoliittisista syistä.

Rakentaminen toteutettiin kiinteähintaisena jaettuna urakkana. Rakennusteknisten töiden pääurakoitsija toimi päätoteuttajana, jolle alistettiin talotekniset urakat. Tavoiteltu rakennusaika 15 kuukautta sisälsi myös erillisurakkana tehdyt purkutyöt.

Pääurakkamuoto sopii valtionhallinnolle, koska rakennuttamisorganisaatiolla on ammattitaito ja resurssit vaativien kohteiden suunnittelun ja rakentamisen ohjaamiseen. Jaettu urakka myös tukee kustannushallintaa ja lisää tilaajan vaikutusmahdollisuuksia.

Pääurakalle tyypillistä, muita urakkamuotoja pidempää hankeaikataulua nopeutettiin Haminassa teettämällä maanrakennus- ja purkutyöt erikseen suunnitteluvaiheen aikana.

Hankkeen suurimpina haasteina julkisen hankinnan ja kilpailuttamisen näkökulmasta oli hyvän yhteistyöverkoston rakentaminen sekä onnistuminen sisäilman laatuun vaikuttavissa korjauksissa:

– Sekä projektinjohdon että toteutuksen kannalta kohde oli vaativa, toteaa Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen alueen kiinteistöpäällikkö Juha Jormanainen.

Haminan RUKTilat kurssimuotoiseen toimintaan

Peruskorjauksen yhteydessä suunniteltiin kasarmirakennuksen kapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen, muuntojoustavat opetustilat, sekä kouluttajien työ- ja sosiaalitilat. Uusitut opetustilat ja niiden tekniset järjestelmät mahdollistavat tilojen monikäytön, varusmiesten opiskelun ja vapaa-ajanvieton kasarmissa.

Koska RUK:n toiminta on kurssimuotoista, osa tiloista täytyy voida sulkea, kun ne eivät ole käytössä. Ilmanvaihtoa ja valaistusta voidaan nyt säätää poissaolojaksojen mukaisesti alueittain.

Vanhojen talojen peruskorjauksissa materiaalit ja rakenteet yllättävät usein kokeneet konkaritkin:

– Erillisestä purku-urakasta ja mittavista rakenneavauksista huolimatta rakenteita jouduttiin purkamaan vielä rakennustyövaiheessakin. Välipohjista löytyi kreosootti-käsiteltyjä lattiapalkkeja, jotka jouduttiin poistamaan kokonaisuudessaan, ja korvaamaan uudella välipohjarakenteella, toteavat Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta suunnitteluvaiheen projektipäällikkö, arkkitehti Jyrki Rihu sekä rakennusvaiheen projektipäällikkö, DI Vesa Rakkola.

Pikkukaupungin arvorakennuksia

Keskeisen sisäilmaongelman ratkaisemiseksi Haminan RUK:n käyttäjän toiminta analysoitiin vaihe vaiheelta. Kasarmirakennusten sisäilmaongelmien erääksi aiheuttajaksi on tutkimuksissa todettu märkien varusteiden mukana maastosta kulkeutuva kosteus sekä mikrobit.

Näistä syistä kaluston varasto- ja huoltotilat päätettiin sijoittaa erilliseen piharakennukseen. Korkea teltankuivaustila ja varasto olisivat turmelleet historiallisen miljöön, joten yli kuusi metriä korkean teltankuivaustilan lattiaa pudotettiin kolmisen metriä maantason alapuolelle. Näin piharakennusten räystäslinja saatiin jäämään matalaksi.

Päärakennuksen kellarikerroksessa puretaan, säilytetään ja kuivataan maastovarusteet. Ensimmäinen kerros on toimisto- ja luokkakäytössä, ja toinen ja kolmas kerros on varattu varusmiesten tupakerroksiksi. Varusteiden sisältämä kosteus ja lika jäävät kellarikerrokseen, ja asuinkerrosten sisäilman laatu pysyy hyvänä.

Myös pintamateriaalien ja kalusteiden valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota kestävyyteen ja puhtaanapitoon. Puhtausluokan toteutumista valvoi puhtaudenhallintakonsultti TPA Andersson Oy.

Haminan RUKMaksimointia ja minimointia

Haminan RUK:n peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehti Lasse Kosunen Oy, jossa pääsuunnittelijana toimi Lasse Kosunen, ja projektiarkkitehtina toimi Marko Suutarla.

Suunnittelun tavoitteena oli säilyttää rakennuksen tilalliset perusominaisuudet ja tuoda esiin muun muassa alkuperäistä värimaailmaa. Tilojen käytön suunnittelussa haluttiin säilyttää keskeiset sisätilat ja näkymät eheinä. Samalla arkkitehdit halusivat minimoida arvokkaiden rakennusten muutostyöt, ja löytää mahdollisimman kulutusta kestäviä ratkaisuja.

Restauroinnin osalta arkkitehtien suurin haaste oli eri aikakausina syntyneiden kerrostumien harkittu säilyttäminen ja esiin ottaminen. 1800-luvun Maneesin 1960-luvulla tehdyt sisätilojen korjaukset edustavat pelkistettyä, hyvää aikansa arkkitehtuuria; uuden tekniikan tuominen tiloihin oli poikkeuksellisen haasteellista.

Alalla on paljon pohdittu vanhojen puisten välipohjien orgaanisissa täytteissä olevien mikrobikasvustojen merkitystä sisäilman laadulle. Koneellinen ilmanvaihto muuttaa rakennuksen painesuhteita, ja tällä tavoin riskit mikrobien kulkeutumiseen sisätiloihin ovat olemassa, toteaa pääsuunnittelija, arkkitehti Lasse Kosunen:

– Rakennussuojelullisesti ollaan vaikeassa tilanteessa, kun pyritään kunnioittamaan ja säilyttämään alkuperäistä rakennetta mahdollisimman paljon. Vaihtoehtoina ovat joko rakenteiden kapselointi, tai täytteiden vaihto.

– Koska kasarmeissa on kova kosteusrasituksen historia, RUK:ssa päädyttiin raskaaseen korjausmalliin. Kaikki vaurioituneet rakennusosat poistettiin mittavissa purkutöissä. Keskeisiä alkuperäisiä rakenteita pystyttiin kuitenkin säilyttämään, kuten Maneesissa olevat Engelin aikaiset hienot kattokonstruktiot.

Rakennuksen näyttävä julkisivu korjattiin samassa yhteydessä. Vaurioituneita koristeita korjattiin pieteetillä. Työn valvonnan suoritti Asiantuntijamestarit Oy:ssä Tarmo Sipola. rakenneavauksia

Maanalainen IV-huone

Haminan RUK:n päärakennuksen ja Maneesin pääasiallisina rakennusmateriaaleina ovat olleet tiili, laasti, kivi ja hirsirakenteet sekä valurauta. Raudoitettuja betonirakenteita oli tuotu rakenteisiin vasta 1960-luvun remontin yhteydessä.

Peruskorjauksen yhteydessä rakenne- ja geosuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Suunnitteluvaiheen alusta työmaavaiheeseen asti rakennesuunnittelusta huolehti DI Martti Leppälä, ja siitä eteenpäin RI Jari Paavilainen. Geosuunnittelijana toimi DI Sami Punkari.

Uuden talotekniikan sovittaminen vanhoihin rakenteisiin tarkoitti käytännössä, että rakennukseen tarvittiin neljä uutta konehuonetta. Kaksi näistä sijoittui vanhan päärakennuksen ullakolle, kolmas uudelleen rakennetun nivelosan päälle.

Neljäs IV-konehuone sijoitettiin Maneesin lattiarakenteen alle, josta raitisilmakanava ohjattiin vanhan, kivistä latomalla rakennetun perusmuurin läpi. Geoteknisesti haastavaksi lattiarakenteen alla syvälle kaivaminen oli haastavaa, koska Maneesin perusmuurin alapuolinen maalaji oli tasarakeista, hienoa hiekkaa.

Rakennesuunnittelun näkökulmasta

RUK:n peruskorjauksessa kantavissa rakenteissa hyödynnettiin hyväksi havaittuja korjausrakentamisen ratkaisuja.

Ullakkotilan ilmastointikonehuoneen lattiarakenteiden kantavat lattiapalkit ovat HEA-teräspalkkeja, jotka asennettiin massiivisten tiilirakenteisten kantavien väli- ja ulkoseinärakenteiden varaan. Tämän vuoksi alapuolisia vanhoja ovi- ja ikkuna-aukkoja vahvistettiin seinän sisäisin muototeräs- ja raudoitetuin betonipalkein.

Väli- ja yläpohjarakenteissa huonokuntoisia kivihiilitervakäsiteltyjä kantavia hirsipalkkeja vaihdettiin kertopuurakenteiksi. Välipohjien vanhat täytteet korvattiin palamattomalla, tiheällä puhallusvillalla.

Päärakennuksessa kaikki rakenteet tehtiin perinteisin tekniikoin ja materiaalein. Pihalle rakennetun huoltorakennuksen teltankuivaustilassa ei maantason kohdalla ollut normaalia holvirakennetta, joten rakenteen stabiliteetti päädyttiin ratkaisemaan perusmuurin ulkopuolisin, betonirakenteisin ripaseinin.

Haminan RUKNivel Maneesista päärakennukseen

Päärakennuksen ja Maneesin yhdistävä vanha nivelosa purettiin laajojen muutosten vuoksi. Nivelosaan tarvittiin toinen kerros IV-konehuonetta varten, ja tilan alle sijoitettiin talotekniikkaa.

– Nivelosaa purettaessa löytyi lattiapinnan alapuolelta usean kuution kokoinen siirtolohkare, joka räjäytettiin paikalla kappaleiksi, ja taas työt jatkuivat, kertoo A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n korjaussuunnittelun johtaja Jari Paavilainen.

– Nivelosan ala- ja välipohjaksi ontelolaatat; perustukset haluttiin samalle tasolle vanhojen perustustasojen kanssa, ja alapohja rakennettiin kantavaksi. Nivelosan kantavat pilarit sovitettiin mahdollisimman lähelle vanhoja seinärakenteita. Tätä puolsivat tilan sivumitat sekä toisen kerroksen tasolle tehdyt ilmanvaihdon talotekniikkarei’itykset.

Päärakennuksessa 1960-luvun remontissa rei’itettyjä rakenteita vahvistettiin, ja välipohjien mielikuvituksellisia tuentatapoja yksinkertaistettiin tekemällä työnaikaisia välituentoja. Tupahuoneiden välipohjien kantavien hirsirakenteiden kantosuunta saattoi yllättäen vaihtua tuvasta toiseen siirryttäessä, mikä aiheutti päänvaivaa sähkökaapeli-ryhmien tuonnille.

Rakentajan haasteita

Hankkeen pääurakoitsijan, Lujatalo Oy:n Kaakkois-Suomen aluejohtaja Jari Kontunen kertoo, että Haminan RUK:n peruskorjauksen aikataulun tiukkuus ja hankkeen vaativuus oli tunnistettu jo tarjousvaiheessa. Lisä- ja muutostyötarpeen ilmaannuttua työmaan aikatauluohjaus sekä hankintojen suorittamisen hallinta muodostui poikkeuksellisen haastavaksi:

– Kaksi asiaa nousi yli muiden valmistelun aikana: yli 50 000 m3:n kiinteistön perusteelliseen korjaamiseen oli aikaa vuosi, ja suoritettava työ oli pitkälti käsityövaltaista.

– Toteutuksen aikana tehtyjen muutossuunnitelmien laajuus yllätti hankkeeseen osallistujat, ja asetti toteuttamisen kriittiselle polulle. Kun ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen välipohja päätettiin osin purkaa pois, työvaihe vaikutti aikatauluun lähes koko työmaan ajan.

Työn edetessä myös rakenteita jouduttiin vahvistamaan useista kohdista, jotta ne kestäisivät nykytekniikan aiheuttamat rasitukset. Lujatalo Oy:n työpäällikkönä toiminut Timo Olli toteaa Haminan RUK:n työmaan vahvuuden nousseen viime kesänä yli 150 henkeen, jotta asetetut tavoitteet savutettaisiin.

Työmaan materiaalivirtojen ohjaus ja ajoitus ahtaaseen ympyräkaupungin ytimeen vaati tarkan ennakkosuunnitelman. Muut osat varuskuntaa toimi omaan tahtiinsa työmaan vieressä, ja päärakennuksen edessä olevaa paraatikenttää hyödynnettiin varuskunnan tarpeen mukaan.

Haminan RUK:n peruskorjausta voi kuvata ainutlaatuiseksi hankkeeksi niin rakentajille kuin suunnittelijoillekin.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail