Viimeisimmät julkaisut

Folkhälsanin toimitalon peruskorjaus

Vuosikymmenet kohtaavat

Helsingin Töölössä sijaitseva Folkhälsanin toimitalo on edustava 1930-luvun rakennus, jota on laajennettu pariin otteeseen. Nyt valmistuneessa peruskorjauksessa nykyaikaistettiin paitsi talotekniikka, myös rakennuksen sisätilat.

« 1 / 2 »

Teksti: Kaisu Ravantti Kuvat: Mikael Lindén

Folkhälsan on vuonna 1921 perustettu yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka pyrkii edistämään terveyttä ja elämänlaatua. Folkhälsanin palveluksessa on noin 1 500 henkilöä: lisäksi organisaatioon kuuluu suuri määrä vapaaehtoisia.

Helsingissä, Topeliuksenkatu 20:ssä sijaitseva Folkhälsanin toimitalo on rakennettu kolmessa vaiheessa. Alkuperäinen osa on 1930-luvulta, myöhemmät osat on rakennettu 1950- ja 1980-luvuilla. Kiinteistössä toimii koko organisaation ydin: varainhallinnasta vastaava Samfundet Folkhälsan sekä Folkhälsans Förbund, joka huolehtii noin sadasta paikallisyhdistyksestä. Saman katon alle mahtuvat lisäksi lasten ja nuorten vastaanotot, geneettinen neuvola sekä tutkimuskeskus:

-Yhteensä talossa työskentelee lähes 130 henkilöä, kertoo toimitusjohtaja Stefan Mutanen

FolkhälsanPeruskorjauksen yllätykset

Rakennuttajakonsulttina toiminut Haahtela-rakennuttaminen Oy vastasi Folkhälsanin toimitalon peruskorjauksessa projektinjohtotehtävistä sisältäen suunnittelun ohjauksen ja päätoteuttajan tehtävät. Rakennuttajakonsultin työ alkoi kuitenkin jo hankkeen aikaisessa vaiheessa tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen tehtävillä. DI Kari Tikkanen avaa hankkeen toteutuksen haasteita:

-Folkhälsanin talon saneerauksen erityispiirteitä olivat muun muassa se, että peruskorjattava kiinteistö oli rakennettu kolmessa vaiheessa. 1930-, 50- ja 80-luvulla tehdyt aikakausilleen tyypilliset ratkaisut tuli huomioida osana samaa hanketta. Tämä tarkoitti, että suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden ammattiosaamista hyödynnettiin eri tavoin eri osissa kiinteistön. Esimerkiksi julkisivun ja vesikaton rakenteet sekä niiden kunto vaihteli merkittävästi rakennuksen eri osissa.

Toimitalossa oli kolmelle eri aikakaudelle tyypillisiä teknisiä ratkaisuja, huonekorkeuksia ja muita ominaisuuksia, jotka asettivat erityisesti talotekniikan uusimiselle omat haasteensa. Rakennuttajakonsultin näkökulmasta kohteen suurimmat haasteet olivat peruskorjaukseen liittyneet ennakoimattomat tilanteet:

-1930-luvulla rakennetut alapohjarakenteet jouduttiin uusimaan niiden painumisen vuoksi. Toinen haaste oli vilkkaasti liikennöidyn Topeliuksenkadun vierellä sijaitsevien salaojaputkien korjaaminen. Molemmat ennakoimattomat työt vaativat valvojiltamme ja urakoitsijoilta joustavuutta työvaiheiden sommittelussa, kertoo Tikkanen.

Huolimatta monesta matkan varrella tulleesta yllätyksestä hanke luovutettiin ajallaan, ja hankkeen laajuutta pystyttiin kasvattamaan kustannussäästöjen avulla:

-Esiin tulleiden yllätysten ratkomisessa pääsuunnittelijan aktiivisuus oli esimerkillistä, kiittää rakennuttajakonsulttina toiminut Kari Tikkanen Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä.

FolkhälsanUudistamisen ”punainen lanka”

Folkhälsan on toiminut talossa sen valmistumisesta saakka, eli noin 80 vuotta, mikä on melko harvinaista nykyään. Järjestön johto teki periaatepäätöksen pysyä vanhassa toimitalossaan, vaikka tarpeet olivatkin muuttuneet vuosien saatossa.

Folkhälsan on perinteinen mutta ikinuori organisaatio, joka tähtää eri-ikäisten ihmisten terveyden ja elämänlaadun kohentamiseen monin tavoin. Pääsuunnittelija ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti SAFA Kasper Järnefelt löysi uudistusten punaisen langan järjestön ominaispiirteistä:

-Peruskorjauksessa ja muutostöissä halusin painottaa Folkhälsanin humaaneja ja leikillisiä, ja samanaikaisesti turvallisia ja pitkäjänteisiä ominaisuuksia. Pyrin välttämään trendikkyyttä, ja sen sijaan kuvaamaan Folkhälsanin toiminnan vakaata selkärankaa, joka muuntuu aikojen ja tarpeiden myötä.

Toinen luonteva lähtökohta oli olemassa olevan arkkitehtuurin kunnioittaminen:

-Alkuperäisillä arkkitehdeilla on ollut omaan aikaansa sidottu visio, joka aiemmissa peruskorjauksissa on helposti jäänyt vähälle huomiolle. Pyrin myös Folkhälsanin kohdalla tavoittamaan alkuperäisen vision, ja kunnioittaa alkuperäistä ideaa valintoja tehdessäni, hahmottelee Kasper Järnefelt.

-Kolmas tärkeä lähtökohta oli pitkän tähtäimen ekologisuus. Vanhat ikkunat peruskorjattiin, auditorion tuolit verhoiltiin uudelleen, ja akustiikkasäleiköt uusiokäytettiin, esimerkkejä mainitakseni.

folhalsan_5Toiminnallisuus ja estetiikka

Folkhälsanin toimitalo kuuluu Taka-Töölön rakennettu kulttuuriympäristö -alueeseen, jossa kaupunkikuvallisena tavoitteena on värimaailman säilyttäminen sellaisena että funkkisajan henki säilyy. Ennen peruskorjausta 1930-luvun ja 1950-luvun osat oli maalattu samaan hyvin vaaleaan, kellertävään sävyyn.

Folkhälsanin toimitaloa oli laajennettu ja muutettu sisältä niin useassa vaiheessa, ja niin monella eri tavalla, että sisätiloissa ei ollut jäljellä alkuperäistä arkkitehtuuria, arvioi arkkitehti Kasper Järnefelt:

-Vanhaa oli jäljellä vain huonetilojen muodoissa, ikkunoissa ja lämpöpattereissa, jotka kaikki säilytettiin mahdollisuuksien mukaan.

Sisätiloissa noin neljäsosa toimistotilasta muutettiin avotoimistoksi. Orientoitumisen helpottamiseksi käytettiin kerros- ja porraskohtaisia sävy- ja materiaalieroja seinissä, lattioissa, wc-tiloissa ja kiintokalusteissa. Irtokalusteilla ja verhoilla tuotiin modernia ja raikasta, paikoitellen leikittelevääkin ilmettä tiloihin.

-Suurimmat haasteet arkkitehdin näkökulmasta liittyivät siihen, että Folkhälsan organisaationa koostuu 7-8 eri osasta, joilla on erilaiset tarpeensa ja toiveensa. Hallinto, vapaaehtoistoiminnan koordinointi, erilaiset hoitoyksiköt, nuorisopoliklinikka, useat tutkimusyksiköt, konferenssi- ja ravintolapuoli; kaikki oli otettava huomioon, kertoo pääsuunnittelija Kasper Järnefelt.

Rakenteellisia muutoksia kohteessa olivat muun muassa pääoven sisäänkäyntikatos ja sen edustan ulkoasun muuttaminen. Vanhan pääportaan yhteyteen rakennettiin uusi hissi, jonka ansiosta talon sisäisen liikenteen logistiikka helpottui huomattavasti. Ullakkokerrokseen rakennettiin lisää nykyaikaista IV-konehuonetilaa ja vesikatto uusittiin.

folkhalsan_4Sisustuksesta

Värimaailman valikoitumisen lähtökohtana oli alkuperäisen kunnioittaminen. 1930-luvulla rakennetussa, alkuperäisessä osassa Folkhälsanin toimitaloa sisätilojen väritys on seinien ja lattioiden osalta funkkisvaikutteista.

1950-luvulla rakennetussa kiinteistön osaan sisällytettiin paljon viittauksia tuon ajan värimaailmaan ja materiaaleihin. Samojen aiheiden annettiin vaikuttaa 1980-luvulla rakennetun osan hillittyyn väritykseen.

Sisustuksen värimaailma vaihtelee myös eri tilojen ja niiden toiminnan luonteen mukaisesti. Toimistotilan tyyppisissä huoneissa ja avotiloissa sisustuksen värimaailma on runsaampi, ja kuntoutukseen varatuissa tiloissa värimaailma on rauhallinen.

-Muutamien tilojen suunnittelussa tuli huomioida erityistarpeita. Tällaisia olivat muun muassa autististen lapsien sekä teini-ikäisten nuorten tilat, joissa vältettiin voimakkaita kuoseja ja värikontrasteja, kertoo Folkhälsanin toimitalon sisustusarkkitehti Karri Monni Sisustusarkkitehdit Monni & Koskivaarasta.

Myös sisustusmateriaalien sekä kalusteiden inspiraation lähteeksi valittiin 1950-luvun tyyli niin, että valinnat sopivat kaikkiin eri vuosikymmeninä tehtyihin rakennuksen osiin.

-Suurin haaste olikin huomioida erityyppisten tilojen ja käyttäjien vaatimukset niin, että sisustuksen kokonaisuudesta saatiin toimiva, miellyttävä ja visuaalisesti ehjä kokonaisuus, hahmottelee sisustusarkkitehti Karri Monni.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail