Elämää lehdellä on kuvataiteen tohtorin Jan-Erik Anderssonin ja arkkitehti Erkki Pitkärannan yhteistyön tulos. Rakennus on koti ja taideluomus vailla vertaansa. Sitä ei voi kategorisoida perinteisin arkkitehtuurikritiikin keinoin, koska se ei noudata aikalaiskäsityksiä. Tämä ei kuitenkaan vähennä rakennuksen painoarvoa suomalaisessa arkkitehtuuridiskussiossa.

Kortteli Kouvolan keskustassa meni melkein kokonaan uusiksi. Vanhasta muistuttaa liikekiinteistön suojeltu julkisivu ja kolme porraskäytävää.

Helsingin Arabianrantaan on valmistunut Sesam-projekti, kahden asunto-osakeyhtiön muodostama kokonaisuus, jossa on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, kahden ensimmäisen luokan korttelikoulu, päiväkoti, ruotsinkielisten näkövammaisten koulu ja ruotsinkielisten näkövammaisten järjestön FSS:n toimitilat.

Arabianrantaan päätyville asukkaille tarjoutuu pisimmillään viiden kilometrin pituudelta näköaloja maisemaan, joka rajautuu Herttoniemen ja Pihlajamäen kallioihin. Näköalojen lisäksi alueella on ainutlaatuinen ulkoilureittien verkosto. Asunto Oy Rörstrandinpihaan halukkaita tulijoita oli niin paljon, että asukkaat jouduttiin valitsemaan arpomalla.

 Kapeat kadut ja kujanteet samoin kuin puun käytön monimuotoisuus ovat onnistuneet ihan hyvin. Minun mielestäni rakentaminen voisi olla tiiviimpääkin, arvioi TkT, arkkitehti Markku Karjalainen nyt kokonaan valmista oululaista koerakentamiskohdetta, Puu-Linnanmaata.

Friisilän Aurinkorinne on yksi puusta rakennettu vastaus kysymykseen siitä, kuinka pientaloasumisen arvoja voidaan tuoda kaupunkialueille. Kaupunkilaisetkin pitävät pientaloasumisesta, mutta heille tarjotaan kerrostaloja. Syitä tähän on monia, yhtenä niistä toteutettujen esimerkkien puute.

Vuonna 1936 rakennettu, arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelema Fredriksonin lakkitehdas, on saanut uuden toimintamuodon, kun Skanska saneerasi kohteen arvokkaiksi, yksilöllisiksi asunnoiksi. Talo on teollisuushistoriallisesti merkittävä, klassismin tyylisuuntaa edustava tehdasrakennus. Fredankulma sijaitsee Harjukadun ja Yliopistonkadun kulmassa, keskeisellä paikalla Jyväskylän keskustassa.

"Auton jätämme Maalaisten talon autosuojaan, ja askeleemme johtavat sen jälkeen Hotelli Maakuntaan. Saatuamme asunnon, käymme me omassa talossamme asioitamme toimittelemassa. Kuljemme omien järjestöjemme kokouksesta kokoukseen, käymme liikkeissämme. Jos tarve vaatii, niin pistäydymme lääkärissä, nostamme "troppimme" apteekista jne. Ruokapuoli järjestyy joko Hotelli Maakunnassa tai Marttojen koululla. Juhla-ateriat syödään tietenkin Ravintola Itämeressä. Ilta menee hupaisasti ja hyödyllisesti omassa teatterissamme ja lopuksi rauhaisa yö Hotelli Maakunnassa. Siten me olemme toimittaneet kaupunkimatkamme liikkumalla vain omassa talossamme."

Näin kirjoitti Eemeli Rantakallio 77 vuotta sitten. Lounais-Suomen Maalaistentalo oli juuri valmistunut. Myös asukkaat olivat asettuneet huoneistoihinsa, heidän joukossaan talon suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto perheineen.
 

Suomessa tornitaloja on noussut maanmerkeiksi harvakseltaan. Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan As Oy Cirruksen rakentaminen on siis ymmärrettävästi puhuttanut paljon niin ammattilaisia kuin kadunkulkijoitakin.

Jakomäki on Helsingin kaupungin omistama, lähes 6000 asukkaan kerrostalolähiö, joka valmistui 1969. Alueen ulkonäköä on leimannut kovan elementtirakentamisen, pesubetonijulkisivujen harmaus ja vahva kantikkuus. Nyt on toisin. Jakomäki ja sen arkkitehtuuri kukoistavat julkisivu- ja sisätilaremonttien myötä.