Oy Gustav Paulig Ab:n Ainutlaatuiset tuotantotilat

Pauligin perheyritys aloitti 1876 myymällä muun muassa raakakahvia, ja vuonna 1904 aloitettiin kahvin paahtaminen Katajanokalla sijaitsevissa tuotantotiloissa. Vuosaareen paahtimo siirtyi 1960-luvulla. Uusi rakennus tarjoaa tilat myös Santa Maria Finland Oy:lle, Paulig Oy:lle ja Paulig Pro Oy:lle; sijainti sataman yritysalueella on tarkan harkinnan tulosta.

Vastavalmistuneen tehtaan tuotanto-osaan sijoittuvat raakakahvin vastaanotto ja varastointi, kahvin tuotantoprosessi, pakkaus ja lavoitus sekä lähettämö. Tuotekehitys- ja toimistotilat, koulutus- ja kokoontumistilat sekä valvomo ja tekniset tilat sijoittuvat tiiviisti tuotannon kylkeen, mutta erottuvat paahtimosta arkkitehtuuriltaan ja julkisivumateriaaliltaan.

Maailman viiden suurimman kahvipaahtimon joukkoon sijoittuvan Pauligin uuden paahtimon pääsuunnittelijana toimi Arkkitehdit Tommila Oy. Toimitilojen sisustuksen suunnitteli Studio Bergroth Oy & ABBD yhteistyössä pääsuunnittelijan kanssa. Tehdassuunnittelun suoritti Pöyry Engineering Oy ja rakentamisesta vastasi Lemcon Oy.

Harkittuja investointeja

Paahtimohanke oli vireillä yli kymmenen vuotta. Kesällä 2004 Oy Gustav Paulig Ab ja Helsingin kaupunki solmivat esisopimuksen tonttikaupasta Vuosaaren sataman tulevalta yritysalueelta. Kaksi vuotta myöhemmin Pauligin hallitus päätti toteuttaa paahtimohankkeen, ja aloitti historiansa suurimman teollisen investoinnin.

Pauligilla hanketta veti suunnitteluvaiheesta lähtien projektinjohtaja Minna Forsström, joka näkee uuden paahtimon rakentamisen tarpeellisuuden.

‑ Vanhan paahtimon remontoiminen olisi tullut kalliiksi, eikä tontilla ollut laajentamismahdollisuutta. Myös ympäristökysymykset, kuten liikenne, haju ja melu puolsivat paahtimon siirtymistä Vuosaaren satama-alueelle: raakakahvi tulee Pauligille merikuljetuksina.

Uusi paahtimo on entistä energiatehokkaampi, ja alittaa selkeästi EU:n parhaalle käyttökelpoiselle tekniikalle määrittelemät tunnusluvut. Tuotantokapasiteetti on sata miljoonaa kahvipakettia vuodessa, mitä voidaan yhä kasvattaa siirtymällä kahdesta työvuorosta kolmeen sekä laajentamalla tiloja.

Hankkeesta tehtiin esisuunnitteluvaiheessa riskianalyysi, jossa merkittävimmiksi haasteiksi arvioitiin tavanomaisten rakentamisen riskien ohella muun muassa tiedonkulku, eli prosessin lähtötiedot tai muutokset eivät saavuta ajoissa rakentamisprosessia.

Riskianalyysin mukaan toisen haasteen hankkeelle muodostivat vaativat suunnitelma- ja toteutusratkaisut: esimerkiksi prosessi- ja varastotilojen lattioiden tasaisuus ja halkeilemattomuus. Kuumentuneen markkinatilanteen aikaiset ylikorkeat tarjoushinnat, sekä vajaus hankkeen vaativuuden edellyttämissä resursseissa, olivat muita ennakkoon arvioituja lisäriskejä.

‑ Haimme rakentajalta osaamista vaativista prosessiteollisuushankkeista, ja 3D-mallinnuksen käytöstä. Kun prosessitekniikkaa tulee paljon, etenkin törmäystarkastelujen merkitys korostuu entisestään, toteaa Pauligin kiinteistöjohtaja Ari Partanen.

Paahtimon vaatiman erikoistekniikan osalta jouduttiin varautumaan pitkiin toimitusaikoihin, ja rakentamisen aikataulut piti synkronoida tiukasti prosessiasennusten kanssa.

Brändätty rakennus

Uusi rakennus on vahvasti osa Pauligin brändiä. Pauligin raakakahvisiilot kohoavat 40 metriin merenpinnan yläpuolelle, ja rakennus muodostaa selkeän maamerkin liikenteelle.

Rakennuksen funktionaalinen ja rationaalinen arkkitehtuuri pohjautuu prosessin tarpeisiin. Rakennuksen aseman tontilla määräsi tehtaan logistiikka ja toimintojen asettuminen rakennusmassaan: raakakahvi kuljetetaan suoraan satamakalustolla Pauligille.

Materiaalivalinnoilla haluttiin viestiä aitoja asioita, joihin myös kahvi suomalaisten elämäntapana kuuluu. Julkisivut sisäänkäyntiaukion suuntaan ovat lasia, joka paljastaa sekä paahtimon kone-estetiikan että toimisto-osan kerrokset portaikkoineen.

Lasin lisäksi toinen hallitseva julkisivumateriaali on ruostutettu Corten-teräs, joka jo väriltään on mainio valinta kahvialan yrityksen toimitaloon. Pinta-alaa Suomen suurimmassa Corten-julkisivussa on 16 tuhatta neliömetriä. Teräslevyjen tiililadontamalli on kunnianosoitus vanhalle tehdasrakentamisen perinteelle.

‑ Suunnittelun eräänä tärkeänä lähtökohtana oli, että tilaratkaisut edistävät henkilökunnan keskinäistä samanarvoisuutta, kanssakäymistä ja kommunikointia. Tilat ovat mahdollisimman avoimia, ja niin johtajat, työntekijät kuin vierailijatkin käyttävät samaa sisäänkäyntiä, kertovat pääsuunnittelija, arkkitehti Mauri Tommila ja projektiarkkitehti Marcel Ulmer Arkkitehdit Tommila Oy:stä.

Rakennuksen sisäinen liikenne on pyritty pitämään mahdollisimman lyhyenä kaikkiin suuntiin. Aulasta voidaan kulkea tuotannon puolelle, yläkerrosten toimistotiloihin, kellarikerroksen museoon tai sisääntulokerroksen ravintolaan.

Maantasokerroksessa olevassa laboratoriossa analysoidaan muun muassa raakakahvin kosteus ja papujen kokojakauma. Ammattimaistajat varmistavat kahvinlaadun lisäksi aistinvaraisesti. Keskusvalvomo huolehtii siitä, että tuotantoprosessi sujuu niin kuin pitääkin.