Kaitaan koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus

Kaitaan koulu
Kirjoittaja(t): Kaisu Ravantti | Kuvaaja(t): Mikael Lindén | 1/2011

Arkkitehti Osmo Siparin suunnittelema Kaitaan kuvataidepainotteinen koulurakennus Espoossa oli tullut peruskorjausikään. Vuonna 1970 valmistuneeseen rakennukseen saatiin myös alkuperäisen hengen mukainen laajennussiipi.

Jakomäen uimahalli

Jakomäen uimahalli
Kirjoittaja(t): Matti A. Kallio | Kuvaaja(t): Matti A. Kallio | 6/2010

Jakomäen yläasteen koulurakennus ja uimahalli ovat saaneet uudet kuosit. Koulurakennus on verhoiltu laadukkaalla ja sitä varten suunnitellulla keraamisella tiililankulla. Uimahalli on saanut oman lasisen paraatijulkisivun sisäänkäynteineen ja sen sisätilat ovat käyneet lävitse lähes kokonaisvaltaisen uudistuksen.  

Lopen koulukeskus

Lopen Koulukeskus
Kirjoittaja(t): Jari Peltoranta | Kuvaaja(t): Kari Erkkilä | 4/2010

Lopen koulukeskuksen peruskorjauksen ja laajentamisen viimeinen vaihe on valmistunut ja otettu käyttöön. Koulukeskuksessa sijaitsevien lukion ja yläasteen käytössä ollut huonokuntoinen rakennus purettiin suurelta osin ja sen tilalle tehtiin uusi koulurakennus, joka liitettiin yhdyskäytävällä jäljelle jätettyyn aiemmin peruskorjattuun rakennusosaan. Hanketta leimasi käyttäjien eli henkilökunnan ja oppilaiden tavallista tiiviimpi osallistuminen suunnitteluun. 

Eurooppalaisen koulun perusparannus

Eurooppalainen koulu
Kirjoittaja(t): Antti Lagus | Kuvaaja(t): Voitto Niemelä | 2/2010

Bulevardin varrella sijaitseva eurooppalainen koulu on saanut arvokkaat puitteet 1880-luvulla rakennetusta vanhasta ruotsinkielisestä tyttökoulusta, joka toimi 1970-luvulle asti. Sen jälkeen tilat olivat Helsingin yliopiston ja avoimen yliopiston käytössä.

Tervaväylän koulu

Tervaväylän koulu
Kirjoittaja(t): Päivi Mäkinen | Kuvaaja(t): Pekka Agarth | 6/2009

Tervaväylän koulun Lohipadon yksikkö sai lokakuussa uudet tilat Oulun keskustan tuntumasta. Lennokkaan näköinen uudisrakennus istuu ympäristöönsä kuin se olisi aina ollut siellä.

Sipoonlahden koulu

Sipoonlahden Koulu
Kirjoittaja(t): Vesa Tompuri | Kuvaaja(t): Kari Erkkilä | 6/2009

Viime kesäkuussa Söderkullaan valmistunut Sipoonlahden koulu on muun muassa sisäilman laatutasoltaan ja AV-tekniikaltaan selvästi minimitasoa parempi. Myös arkkitehtonisesti ja rakenteiden monimuotoisuuden suhteen koulu erottuu valtavirrasta edukseen.

Laajasalon yläaste ja lukio

laajasalo1.jpg
Kirjoittaja(t): Jari Peltoranta | Kuvaaja(t): Pia Paalasvuo | 4/2007

Helsingin kaupunki on arvottanut Laajasalon yläasteen ja lukion kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennuksen tekninen ja toiminnallinen kunto alkoi kuitenkin olla sitä luokkaa, että se vaati perusteellista peruskorjausta. Nyt rakennus on käynyt läpi laajan peruskorjausohjelman, jolla koulu on kahdessa urakkavaiheessa nostettu tämän päivän vaatimusten tasolle.

Oulun Kansainvälinen koulu

OKv_01.jpg
Kirjoittaja(t): Markku Seppänen | Kuvaaja(t): Pekka Agarth | 3/2007

Täydellisesti rungoksi asti riisuttu rakennus antaa paljon vapauksia peruskorjaukselle. Huolimatta teknisesti perinpohjaisesta ja raskaasta korjauksesta voi lopputulos olla kuitenkin rakennuksen alkuperäistä suunnitelmaa ja henkeä kunnioittava. Tämän osoittaa vuodenvaihteessa valmistunut Oulun kansainvälisen koulun saneeraus ja sen yhteydessä toteutettu lisärakennus.

Lagstads Skola

VG6Q5313.jpg
Kirjoittaja(t): Kaisu Ravantti | Kuvaaja(t): Mikael Lindén | 6/2006

Espoon keskukseen puiston ja virastotalojen rajapintaan saatiin ruotsinkielinen yläaste tyydyttämään kasvavia oppilasmääriä. Ala-asteen yhteyteen rakennetut uudet tilat sulautuvat hienostuneesti niin hallintorakennusten naapuriksi kuin 1950-luvun koulurakennuksen kumppaniksi. Espoonjokilaakson vanha kulttuurimaisema kivikirkkoineen ja puistoineen avautuu oppilaille vastavalmistuneen yläasteen ikkunoista.

Kartanokosken yhtenäiskoulu ja päiväkoti

VG6Q9760.jpg
Kirjoittaja(t): Jouko Kunnas | Kuvaaja(t): Mikael Lindén | 2/2006

Kartanonkosken arkkitehtuuria on haettu rakentamisen perinteestä, osin Ruotsin kautta. Lopputuloksessa on piirteitä suomalaisesta 1950-luvusta, Käpylänkin piirteitä siitä voi tunnistaa. Asemakaava on ohjannut tiukasti rakentamista, ja sen tuloksena harjakatot ja tiilimuurit ovat myös kaupunginosan uuden koulun olennainen osa.

Yhdistele sisältöä