Erityisesti kirkkoarkkitehtina tunnetun akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema Hyvän Paimenen kirkko Pakilassa vihittiin käyttöön vuoden 2002 ensimmäisenä adventtina. Kirkon sisäpihaa luontevasti rajaava, 19-metrinen kellotapuli toimii kaupunkikuvassa kiintopisteenä.
Kirkon alttarin ja siihen lankeavan valon suunta on hyvin tarkkaan mietitty. Akateemikko itse on kuvannut alttariseinän olemusta seuraavasti: ”Valon saarna, suomalainen mäntymetsä, jossa valo siivilöityy puiden lomitse”.

Lintulaakson koulu Espoossa on toteutettu hyväksi havaitulla luokkasolumallilla, jossa koulun tilat on jaettu pienempiin luokkasoluyksikköihin ikäryhmien mukaan. Enintään neljästä luokasta koostuvat solut muodostavat keskusauloineen pienen ja turvallisen oppimisympäristön ala-asteen noin 600 oppilaalle. Solut liittyvät suurempaan kokonaisuuteen keskustilojen ja ruokasalien kautta.

Auran Panimon jyhkeä tiilikolossi Aurajoen länsirannalla oli rappiolle päässeenä murheellinen näky vielä pari vuotta sitten. Pieteetillä kunnostettuna se on nyt vanhan tehdasarkkitehtuurin uljas edustaja. Koko kulttuurihistoriallisesti arvokas kortteli nostettiin pitkään jatkuneesta alennustilastaan. Panimon kyljessä oleva, päärakennuksen tapaan julkisivuiltaan suojeltu varastorakennus myös saneerattiin ja korttelin toiseen laitaan rakennettiin kaksi punatiilistä, kolmikerroksista toimistorakennusta.

Espoon Leppävaaran aluekeskuksen, ytimeksi on valmistunut liike-, palvelu- ja vapaa-ajankeskuksen Cellon ensimmäinen vaihe. Se on uusin lisä pääkaupunkiseudun suurten kasvukeskusten yhteyteen rakennettujen aluekeskusten joukossa.

Viikin biokampuksella otettiin huhtikuun alussa 2003 käyttöön uusi moderni yrityshautomo Cultivator II, jossa yhä on tilavaraus EU:n elintarvikevirastolle tai -laboratoriolle. Helsinki Business and Science Parkin toimitusjohtaja Saara Lampelo sanoo, että Viikissä on nyt kiistatta Euroopan paras elintarvikealan osaamiskeskittymä: Food Center, eläinlääketieteellinen ja maataloustieteellinen tiedekunta, yliopiston biokeskukset sekä paljon elintarviketeollisuutta lähellä olevia yrityksiä.

Viihteen, vapaa-ajan ja toimistojen Fennia-kortteli sijoittuu hyvin Helsingin kaupunkikuvaan. Yhtäällä vuokralaisasiakkaat saavat paljon tunnettuutta paikan historiasta ja arkkitehtonisesta annista, toisaalta paikka on sijoitukseltaan lähes ideaali joukkoliikennettä ajatellen.

Keravan kaupunki sai uuden kirjastotalon aivan keskustan tuntumaan. Suunnittelussa keskeinen kriteeri oli kaupunkirakenteen huomioiminen. Rakennus sulautuukin hyvin ympäristöönsä. Ympäristö on muutenkin otettu huomioon rakennuksen suunnittelussa ja rakennusmateriaaleja valittaessa. Kirjaston toinen puoli on tiiltä ja toinen paneloitu puulla. Uusi kaupunginkirjasto on ensimmäinen Keravan kaupungin lähivuosien kolmesta suuresta talonrakennusinvestoinnista.

Kortelan liikennemyymälä koreilee 8-tietä ohiajavan silmiin värikkyydellään. ABC:lle tyypilliset värit, oranssi, vihreä ja keltainen, houkuttelevat Turun suunnasta tulijaa poikkeamaan Raumanporttiin. Samalla uudisrakennus kertoo, että tästä eteenpäin ollaan Rauman merikaupungissa. ”Kyl Raum o sendä ai Raum”.

Pysäköintitoiminta on Helsingin Messukeskuksessa ollut jo pitemmän aikaa palvelukapeikko. Näyttelyiden aikana on tärkeää, että myös paikoitus toimii ja asiakas saa autopaikan läheltä. Paikoitustalo on suunniteltu siten, että sitä voidaan laajentaa rakentamalla vielä kaksi lisäkerrosta. Tavoitteena on ollut tehdä toimiva laitos. Kaikki turhat erikoisuudet on jätetty pois.

A-lehdet Oy:n toimitalon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 1998. Toimitalon tuli heijastaa A-lehtien toiminnalle ominaisia piirteitä: innovatiivisuutta, dynaamisuutta, lämpöä, läheisyyttä, kodikkuutta, valoisuutta ja elämänmyönteisyyttä.
Kilpailun voitti nimimerkillä ”A” Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen, jonka suunnitelmassa oli ilmeeltään lämmin, puinen sydän metallisen kuoren sisällä. Tavoitteena pidettiin myös hyvää sisäilmaa, missä onnistuttiin hyvin.