Ylläs-Halli

Ylläs-Hallin ajatus pohjautuu Vantaan Hakunilaan suunniteltuun hiihtoputkihankkeeseen, joka kuitenkin kaatui vuonna 2004.

– Eri tahoilta todettiin edelleen, että hiihtoputkea tarvittaisiin pääkaupunkiseudulla. Ryhdyimme tutkimaan asiaan ja löysimme Helsingin kaupungin kanssa tämän Kivikon liikuntapuiston, jossa oli yleiskaavassa olemassa paikka jalkapallohallille. Haimme ensin maan alle tehtävälle hiihtoputkelle asemakaavaa, mutta kaavoittaja ei antanut sille poikkeuslupaa. Yleiskaavassa oli olemassa paikka jalkapallohallille, ja aloimme miettiä, että tehtäisiinkin hiihdolle tällainen halliratkaisu. Rakennuksen käyttöä tukeva kaava vahvistui joulukuussa 2007 ja rakennuslupa myönnettiin kesäkuussa 2008, kertoo hankkeen puuhamies ja rakennuttaja Terho Kääriäinen Kiviconstruction Oy:stä.

Talvielämyshalli

– Tämä on Suomessa uusi konsepti, eikä tällaisesta hiihtohallista ollut täällä esikuvaa tai valmista ratkaisua, kertoo pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Else Kettunen Areena Arkkitehdit Oy:stä.

Englannista Manchesterista löytyi kuitenkin lasketteluhalli, josta saatiin ideoita hankkeeseen. Sikäläisellä hallilla on jopa vajaa 50 000 käyttäjää kuukaudessa.

Ylläs-Halliksi nimetyn talviurheilukeskuksen pohjaratkaisu toteutettiin niin, että halliin saadaan tarvittaessa esimerkiksi kolme täysimittaista jääkiekkokaukaloa. Siinäkin tapauksessa toisen kerroksen tasolla olevalle betonihyllylle jäisi vielä hiihtorata. Hallin sisällä luikertelee tällä hetkellä 1,2 kilometrin mittainen hiihtolatu.

– Hiihtolatua voidaan tarvittaessa tehdä myöhemmin lisää esimerkiksi maan alle tai hallin ulkopuolelle. Konseptia voidaan muuntaa ja kehittää eri tarkoituksiin sopivaksi, Kääriäinen kertoo.

Tällä hetkellä halli palvelee lähinnä maastohiihtoa, ampumahiihtoa ja yleisöluistelua. Suunnitelmissa on lisäksi muun muassa curlingia, seinäkiipeilyä ja pulkkamäkeä. Hallin lumivallirakennelmissa on käytetty hyväksi muun muassa kontteja, jotka on peitetty jäähallimurskalla ja tykkilumella.

Hallin pääaulassa aulassa on myös ravintola ja aulan ohessa Sportian myymälä. Hallin yhteydessä olevassa siipirakennuksessa on tasokas kuntosali toisen kerroksen tasolla ja muita sisäliikuntatiloja pukuhuoneineen. Siipirakennuksen kolmannen kerroksen sauna- ja kokoustilat on pyhitetty yritysten tarpeisiin ja ryhmien tilauskäyttöön. Sinne on tulossa myös hiihtostudioita.

Halli piti saada talvella pystyyn ja kylmäksi, jotta ulos varastoitu lumi saatiin sisälle ennen ilmojen lämpenemistä. Hallin iso lumimassa piti tehdä ulkona pakkasessa, sitä ei ole järkevää tuottaa hallin sisällä. Pienempiä täydennys- ja pintalumimääriä voidaan tehdä hallin sisälläkin.

– Olemme itse tehneet noin 5000 kuutiota tykkilunta ja tuoneet Paloheinästä noin 2000–3000 kuutiota lunta. Yhden yön aikana voidaan hallissa tehdä noin sata kuutiota tykkilunta, Hallin toiminnasta vastaavan Arctic Sport Center Oy:n markkinointijohtaja Jari Ikkelä kertoo.

Lunta ei kannata laittaa liikaa maahan, koska se toimii eristeenä ja eristäisi hallin alla olevan kylmätekniikan tuottaman kylmyyden. Optimaalinen lumipatja on noin 10–15 cm paksuinen.

Terästä ja betonia

Rakennustontti oli toiselta reunaltaan kalliota ja toiselta savea. Kalliota louhittiin pois vajaa 15 000 m³ ja reuna-alueille tehtiin osittain massanvaihtoja. Muuten maaperä on moreenimaata, jossa oli savikerros välissä. Savi kaivettiin pois ja sen tilalle tehtiin 1-5 metriä paksu louhetäyttö.

Itse halli on tehty maavaraisilla perustuksilla. Hiihtohalli on teräsrunkoinen ja toteutettu betonitäytteisillä putkipilareilla, WQ-palkeilla sekä primääri- ja sekundääriristikoilla katossa sekä kantavalla profiilipellillä ristikoitten päällä. Katossa ja seinissä olevat siteet sekä voimia siirtävät vaakapalkit toimivat jäykistävinä rakenteina.