Ylivieskan seurakunnalle uusi toimitalo Pietari

Kalajoki kulkee läpi Ylivieskan keskustan. Se tuo viihtyisyyttä, mutta samalla saa aikaan sen, että pohjavesi on aika korkealla. Kun joen lähistöllä maapohja on pääosin savea, joka ei läpäise pintavettä, suunnittelijoiden on otettava tämä huomioon. Matala perustus ja edellä mainitut syyt olivat osatekijöitä seurakunnan entisen toimitalon kosteusongelmiin. Nämä totesi seurakunta käyttämä asiantuntija Vesa Östberg Alavieskasta. Hän suositti entisen rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista.

Tontti hyvällä paikalla

Seurakunnalla on entisen Heikkilän pappilan tontti Kalajoen rannassa, Ouluun menevän valtatien varressa. Pappila oli purettu jo vuosikymmeniä sitten. Tontilla oli suuri sementtitiilinen navetta ja hirsiaitta. Museovirasto piti navettaa arvokkaana, mutta ei vaatinut sen suojelua. Pääsuunnittelijaksi valittu arkkitehti Jorma Paloranta ei pitänyt mahdollisena hyödyntää navettaa johtuen sijainnista ja perustustavasta, vaan se purettiin.

Työntekijöillä keskeinen rooli hankesuunnittelussa

Ylivieskan seurakunta perusti rakennustoimikunnan, joka kuuli hankesuunnittelussa omia työntekijöitä. Tämä toimikunta ja viranhaltioita vieraili mm. Raahessa ja Oulunsalossa tutustumassa toimitiloihin. Toimivimmaksi ratkaisuksi koettiin ikään kuin jono omalla sisäänkäynnillä olevia toimitiloja. Näillä tiloilla on kuitenkin käytävällä yhteys toisiinsa, mutta sähköisillä lukoilla varustetuista ovista pääsee naapuritiloihin ainoastaan henkilökunta, kertoi talouspäällikkö Paavo Heinola, joka oli myös rakennustoimikunnassa jäsenenä.

Pohjaratkaisuna kaareva jono

Arkkitehti Jorma Paloranta päätyi J-kirjaimen muotoiseen pohjaratkaisuun. Ulkokehällä on suurista ikkunapinnoista hyvät näkymät Kalajoelle. Kuhunkin kuuteen työalaan on omat sisäänkäynnit rakennusrungon sisäkehältä.

Päiväsaikaan seurakuntalaisia palvelevat kirkkoherran virasto, taloustoimisto, tiedotus, hautaustoimi, perheasiain neuvottelukeskus, lapsityö ja iltapäiväkerhot. Iltaisin taloa käyttävät nuoriso- ja diakoniatyö sekä viikonloppuisin palveleva puhelin.

Kosteus hallintaan

Kohteen rakennesuunnittelijana toimi Rauno Kaustinen. Hän tuntee jokilaakson ongelmat. Paalutuksella, pintavesien ohjaamiselle rakennuksesta ulospäin, korkealla sokkelilla ja korkealla, koneellisesti tuuletetulla alapohjalla estetään edellisen toimintakeskuksen ongelmia.

Kantavana rakenteena Rauno Kaustinen käytti rinnan puuta, betonia ja terästä. Kullakin oli eri rakenteissa omat etunsa. Ala- ja välipohjina ovat ontelolaatat, joiden väliin pyöreissä rakennusosissa on käytetty paikallavalua. Eristys on toteutettu kantavan rakenteen päällä, jossa se oli helpompi toteuttaa.

Turvallisuus huomioitu sähkösuunnittelussa

Sähkösuunnittelun suoritti Jarmo Hintsala Sähköinsinööritoimisto Hintsala Oy:stä. Kulunvalvonta ja palohälytysjärjestelmät ovat normaaleja, mutta henkilökunnan turvallisuutta on tehostettu erillisellä hälytysjärjestelmällä.

Ulkovalaistus on suunniteltu yhdessä arkkitehdin kanssa. Siinä on käytetty osin led-valaisimia, mutta Hintsalan mukaan led-tekniikka on vasta tulossa. Kaikilta osin se ei vielä ole kilpailukykyistä valaistusteholtaan ja hinnaltaan.

Monimuotoisia rakenteita

Pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Kaarron Rakennus Oy ja vastaavana työnjohtajana Mikko Kaarto. Hän koki suurimpina haasteina rakennushankkeen ajoittumisen ja rakenteiden monimuotoisuuden. Kohde alkoi kesällä. Syksy on runkovaiheessa märkä ja talvella kovia pakkasia. Sään aiheuttamat lisäkustannukset olivat normaalia suuremmat.

Katoissa ja alapohjassa on useita tasoja ja ulkoseinissä monimuotoisuutta. Ne parantavat rakennuksen ulkonäköä, mutta lisäävät työtä. Mikko Kaarron mukaan tämä on julkisessa rakentamisessa perusteltua.

Ylivieska on saanut nykyaikaisen ja toimivan seurakunnan toimitalon. Nyt kaikki toiminnot ovat samassa paikassa ja tilat ovat reilusti entistä suuremmat. Ne vaativat käyttötalousmenoista noin 20 % ja kirkollisverotuloista noin 15 %. Toiminnalle on hyvät edellytykset.