Ylöjärven Leija-kirjasto

Uusi kirjasto sijaitsee Ylöjärven kuntakeskuksen sydämessä, avarassa maisemassa, Kuruntien ja Koivumäentien liittymässä. Sen suuresta lasiseinämästä näkyvät pellot.

‑ Aluksi tilasimme suunnitelmat neljältä arkkitehdilta ja niistä kaksi oli loppusuoralla, selvittää kunnan tilapäällikkö Matti Railio.

Voiton vei arkkitehti Tero Harjunniemen suunnitelma omaperäisyydellään. Rakennus valmistui viime lokakuun alussa.

‑ Halusin tehdä ylöjärveläisille arkkitehtuuriltaan omaleimaisen, tiloiltaan helposti ymmärrettävän kirjaston. Ympäristötekijät vaikuttivat olennaisesti rakennuksen pohjamuotoon, joka koostuu kahdesta kolmiosta, sanoo Tero Harjuniemi.

Tontin sijainnista johtuen tavoitteena oli yhdistää kirjasto keskusta-alueeseen suuntaamalla se kirkkoa kohti eli kääntämällä se vinoon asentoon Kuruntiehen nähden. Toisaalta merkittävää oli pääsisäänkäynnin saavutettavuus ja näkyvyys keskustasta tultaessa. Tämä linjaus johti noin 45°:n kulman syntymiseen. Ensimmäisen kolmion sijoitus tontille ja suuntaus myötäauttoivat toisen kolmion luonnollista syntyä. Kolmiot yhdistyvät sisäänkäyntitilan ”avenuella”. Näin Leija oli syntynyt. Tero Harjuniemi vielä kiteyttää suunnitteluidean: ”Leija symboloi ihmisen halua nousta tiedon kantaville siiville.”

Kirjastoautolla palvelut kylille

Uuden pääkirjaston toiminnallista merkitystä korostaa sekin, että kunnalla ei ole sivukirjastoja, vaan kirjastoauto käy eri kyläkunnissa. Uudisrakennuksessa toiminta on huomioitu mm. siten, että kirjastoauto on saanut läpiajettavan tallin. Leijaan kirjasto siirtyi 700 m²:n vanhoista tiloista, kun nyt tilaa on melkein nelinkertaisesti eli 2696 m². Rakennuttaja eli Ylöjärven kunta teki itse maansiirtotyöt. Rakennuspaikka sai alustakseen Veittijärven koulun pohjat eli sieltä louhitun kiviaineksen. Rakennusurakka kilpailutettiin ja voiton vei YIT muihin kilpailijoihin nähden edullisemmalla tarjouksellaan. Leijan rakentaminen ajoittui talvelle.

‑ Talvirakentamisessa jouduttiin käyttämään talvijuotosta, jolla seinäelementit saatiin yhteen. Elementtien sulattaminen vei aikansa. Hyväksi ratkaisuksi osoittautuivat SPU-kattoelementit, joissa yläpinta oli jo valmiina, joten kattohuopasaumauksen jälkeen siltä osin saatiin katto pään päälle, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Antti Ansami. – Se oli tilaajalta hyvä valinta. Muutoinkin rakentamisessa vallitsi hyvä yhteistyö; kunnan puolelta pystyttiin tekemään nopeita päätöksiä eikä kunnallinen päätöksenteko kangerrellut. Rakennuksen iso pohja-ala vaati kovaa lämmitystä ja kyllähän se jäätyi syvältä, mikä taas edellytti aikamoista sulattamista ennen kuin se saatiin valukuntoon. Rakennesuunnittelijalle kohde on ollut haasteellinen, aivan uniikki ratkaisu.

‑ Huomattava rakenteellinen asia on se, ettei mikään kummankaan osan kantavien rakenteiden yläreunoista ole vaakasuorassa. Teräsrakenteitakin saatiin kohteeseen, kun rakennusosia yhdistävän keskikäytävän vesikatto tuettiin muototeräskehillä, selvittää rakennesuunnittelusta vastannut suunnittelupäällikkö Kari Ylönen Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy:stä.

‑ Kantavana runkona toimisto-osastolla ovat teräsbetonirakenteet, joiden päällä on vinoon tasoon asennettu ontelolaatasto. Elementtien yksityiskohtaisessa suunnittelussa oli suurena apuna rakennuksen mallintaminen Concrete CAD -ohjelmalla. Kirjastosalin primäärirakenteet ovat liimapuuta. Reunapalkit ovat muodoltaan kiilamaisia ja keskipilareissa poikkileikkaus on risti. Sekundäärirakenteena on SPU-elementtilaatasto.

Rakenteellinen ja toiminnallinen kahtiajakautuminen

Rakennuksen jakaantuminen kahteen toistuu myös toiminnan puolella. Isommassa kolmiossa on varsinainen lainaussali ja pienemmässä henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat sekä varastotilaa.