Ylästön koulu

Länsi-Vantaalla sijaitseva Ylästö on vanhaa maanviljelysaluetta. Helsinki-Vantaan kentältä nousevat lentokoneet muistuttavat, että ollaan pääkaupunkiseudulla, samoin yhä lukuisammat asuintalot. Valtaosin asutus on pientaloja, jonkin verran on rakennettu myös pienkerrostaloja. Kasvun odotetaan jatkuvan; alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta lähes 30 000 kerrosneliömetriä.

Kaupunginosan kasvaessa koulun rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Hankesuunnitelma laadittiin jo vuonna 2003. Tuolloin koulu suunniteltiin toteutettavaksi projektinjohtourakkana viitesuunnitelman pohjalta, mutta kilpailutuksesta valitettiin ja markkinaoikeus hylkäsi kilpailutuksen. Kahden vuoden lisäaika hyödynnettiin viemällä suunnitelmia eteenpäin, kertoo toimialajohtaja Markku Niemi VTK Kiinteistöt Oy:stä.

Projektinjohtomallia sovellettiin tämänkin jälkeen, mutta arkkitehtisuunnitelmat olivat valmiina urakkakilpailua uudelleen käynnistettäessä.

Rakennuttajana toiminut VTK Kiinteistöt Oy, entiseltä nimeltään Vantaan Teollisuuskiinteistöt Oy, on kaupungin omistama rakennuttajaorganisaatio. Vantaan kaupunki rakennuttaa omia tilojaan osin itse, osin VTK:n kautta. Valmistuttuaan Ylästön koulu jää VTK:n omistukseen, kaupunki tulee vuokralaiseksi.

Tässä hankkeessa VTK ohjasi suunnittelua ja johti puhetta työmaakokouksissa. Rakennuttajakonsultti toimi kokousten sihteerinä ja työmaan valvojana.

– Pääurakoitsija kilpailutti talotekniset työt, lopullisen hankintapäätöksen teki kuitenkin tilaaja, joka samalla kantoi hintariskin. Automatiikkaurakka toteutettiin kaupungin puitesopimuksen kautta alistettuna sivu-urakkana.

Pääurakoitsija johti myös taloteknisiä töitä, siinä mielessä kyse oli projektinjohtomallista.

– Tilaajan kannalta on joustavampaa, kun neuvotellaan yhden urakoitsijaosapuolen kanssa.

– Suunnittelutyöryhmä oli hyvin laaja, pidimme käyttäjän osallistumista tärkeänä. Mukana oli sekä käytännön koulutyötä tuntevia koulun edustajia että kaupungin tilakeskuksen ammattilaisia, jotka hallitsevat rakentamisen. Työryhmän kautta saatiin hyvin suunnittelijalle tieto, mitä käyttäjä haluaa ja kaupunki edellyttää, kertoo Markku Niemi.

Alkuperäisen hankesuunnitelman kustannusarvio oli 10,5 miljoonaa euroa. Kilpailutuksessa hinta tarkentui 12 miljoonaan.

– Tämä vastasi suunnilleen rakennuskustannusten nousua kahden vuoden aikana. Lopullinen hinta asettui 12,2 miljoonaan, mitä pidämme kohtuullisena.

Luonto ja musiikki korostuvat opetuksessa

Uudelle koululle ei ole vielä ehtinyt syntyä omaa profiilia.

– Koulun toiminta-ajatus syntyy koulutyön päästessä käyntiin, kertoo rehtori Jane Majanen. – Tässä vaiheessa keskitymme antamaan hyvää perusopetusta Vantaankosken koulun opetussuunnitelman mukaan. Pedagoginen perusta ja varsinainen toiminta-ajatus vaativat aikaa ja koulun henkilökunnan yhteistä työstämistä, mihin ei ole vielä ollut mahdollisuutta.

Majanen pitää koulun sijaintia ja ympäristöä inspiroivana.

– Tulevassa opetussuunnitelmatyössä ja sitä kautta opetuksessa otetaan huomioon lähiympäristön hyvät ulkoilumahdollisuudet. Sijainti antaa mahdollisuuden esimerkiksi monipuoliseen ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen. Toinen painopistealue on musiikki.

Opettajakunnan pedagoginen osaaminen otettiin huomioon suunnittelun eri vaiheissa ja he saivat vaikuttaa esimerkiksi luokkatilasuunnitelmiin. Rakennusaikainen rehtori osallistui koko rakennusprojektin ajan työmaakokouksiin, joten tieto kulki hyvin opettajakunnan ja rakentamisen ammattilaisten välillä. Majanen toteaa, että toiveet otettiin hyvin huomioon.

– Esimerkiksi musiikkiluokkien suunnittelussa opettajat saivat äänensä kuuluviin.

H-kirjaimen muotoisen koulurakennuksen keskellä on kahden kerroksen korkuinen ruokala. H:n poikkiviivana olevan ruokalan on määrä toimia koulua kokoavana olohuoneena, jossa voi vaikka lukea läksyjä.

– Ruokalan suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota jakelun toimivuuteen. Vantaa edellyttää, että kaupungin kouluissa jakelu on suljettavassa tilassa. Iltakäyttöä ajatellen astianpalautuspisteen tuntumassa on erillinen varustus kahvinkeittoa varten, kertoo koulun pääsuunnittelija, arkkitehti Aarne von Boehm.

Opetustilat sijoittuvat neljään siipeen. Pohjoisen puolella siipien välin täyttää liikuntasali, joka voidaan siirtoseinällä yhdistää ruokalaan. Etelän puolella siipien välissä on välituntipiha.

– Suunnittelussa on varauduttu siihen, että kouluun voidaan vielä liittää laajennusosa yläkoulua varten, kertoo von Boehm.

– Pääsisäänkäynnille paras paikka oli tien taitteessa, jolloin kaikki tilat voitiin sijoittaa tarkoituksenmukaisiin suuntiin. Koulussa on terveydenhoitotilojen lisäksi hammashoitola, näihin pääsee sujuvasti pysäköintialueelta, samoin liikuntatilojen pukuhuoneisiin.