YIT:n pääkonttorin laajennus

Arkkitehti Antti-Matti Siikala Arkkitehtitoimisto Sarcista kertoo, että laajennuksen rakentaminen tuli mahdolliseksi asemakaavan muutoksen myötä. Samassa kiinteistössä sijaitsevan päivittäistavarakaupan sisäänkäynti oli ennen ollut Panuntiellä, joka kulkee YIT:n vanhan pääkonttorirakennuksen keskeltä. Rakennuksen A- ja B-osia yhdistää kadun ylittävä kävelysilta.

‑ Kun kaupan sisäänkäynti voitiin siirtää toiselle seinustalle, saatiin yksi selkeä sisäänkäynti koko pääkonttorikokonaisuudelle, Siikala sanoo.

Nyt uuden C-osan sisäänkäynti palvelee koko kiinteistöä. YIT-konsernin toimitilapalveluista vastaava Pirjo Pernu huomauttaa, että näin rakennuksen elinkaarikustannukset pienenevät merkittävästi. Rakennuksen suunnittelutyöryhmässä aktiivisesti toiminut Pernu toteaa myös, että rakennuksen elinkaarikustannuksia helpottavat sen rakenteet, joissa ei ole ylimääräisiä neliöitä, joita tarvitsisi siivota, lämmittää tai korjata.

YIT päätti laajentaa pääkonttoriaan, sillä vanhat rakennukset olivat ääriään myöten täynnä. Pernu muistelee, että esimerkiksi viime kesänä ennen uudisosan valmistumista uusia työpisteitä oli osoittaa vain käytäviltä. Nyt koko kiinteistössä on tilat noin 1 100 työntekijälle, joista puolet on uudisrakennuksen puolella.

Uudisrakennuksen valmistumisen myötä YIT pystyi keskittämään pääkaupunkiseudun toimipisteensä kahteen paikkaan. Pääkonttorin lisäksi käytössä on Vantaan Vapaalan logistiikkakeskus. Elimäenkadulle ja Mäkitorpantielle rönsynneet toiminnot voitiin siirtää Käpylään.

Ravintola yhdistävänä tilana

‑ YIT:n talossa yhdistävänä tilana toimii iso ravintolatila, jota laajennettiin ja joka yhdistyy viereiseen auditorioon. Henkilöstöravintola sijaitsee rakennuksen keskellä, Siikala sanoo.

Talon julkisivumateriaalina on käytetty valkoista satunnaisesti rei’itettyä alumiinikasettia. Kasetti toimii samalla aurinkosuojana isojen ikkunoiden edessä. Talon ulkoseinistä sisäänvedetyt osat samoin kuin alakatot on päällystetty lehtikuusipaneelilla, joka on erittäin kestävä materiaali.

Siikala pitää rakennusrunkojen yhdistämistä onnistuneena. Hänen mukaansa lisäosia harvoin yhdistetään näin pitkiltä matkoilta. Yleensä väliin rakennetaan nivelosa. Täällä rakennukset on yhdistetty huoltopihalta alkaen ja päättyen pääsisäänkäyntiin Panuntiellä.

‑ Kaikki rakennukset suunnitellaan paikkaan ja tarpeeseen – niin myös tämä. Sanotaan, että uuteen osaan pitäisi olla löydettävissä vanhan rakennuksen parhaita piirteitä jalostetussa muodossa. Ruokosuon aikoinaan suunnittelema vanha talo on rautatien vieressä pitkä rakennus, joka ilmentää massiivista liikettä. Uudessa osassa sama liike ja dynamiikka on nostettu ilmaan, Siikala kuvailee.

Kaksi aikakautta yhdistyy rakennuksissa

Siikala näkee myös, että rakennuksissa yhdistyy eri aikakausien toimistorakentaminen hyvin läheisesti. Juuri uuden C-talon seinän takana on viime vuosikymmenellä rakennettu B-talo, jossa esimerkiksi huonekorkeus on ajan tavan mukaan matalampi. Uudessa osassa korkeammat tilat mahdollistavat viihtyvyyden lisäksi myös talotekniikan muuntojoustavuuden.

Sarc on vastannut myös rakennuksen sisustussuunnittelusta, jossa on käytetty vakiokalusteita. Esimerkistä käy ravintolan mustavalkoinen shakkiruudukon mieleen tuova kalustus. Myös toimistokerrosten taukotilojen tuoleissa noudatetaan mustavalkoista linjaa. Pernu kertoo, että avarien taukotilojen tavoite on ollut lisätä ihmisten kohtaamista ja ihmisten kohtaamista yli yksikkörajojen. Tiloissa voidaan järjestää myös epävirallisia tilaisuuksia kuten syntymäpäiviä.

Pernu toivoo, että nämä tilat samoin kuin rakennuksen kellaritiloihin rakennettu liikuntatila osaltaan auttavat hyvän työilmapiirin luomista. Peilein ja parkettilattialla varustetussa liikuntasalissa ovat jo aloittaneet toimintansa niin tanssikerho, aerobic- ja pilates-ryhmät kuin pöytätennis-sarjakin.

Suuri osa omaa työtä

Ennen suunnittelun aloittamista rakennuksen tontti oli eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistuksessa. YIT Rakennus Oy:n projektipäällikkö Erkki Kiira muistelee, että asemakaavan muutosta haettiin vuonna 2005. Kaava saatiin valmiiksi vuoden 2006 syksyllä ja rakennustyöt alkoivat seuraavan vuoden maaliskuussa.

Kaavamuutoksessa saatiin paitsi 12 800 neliötä tilaa pääkonttorin rakentamiseen myös 800 neliön laajennus kiinteistössä sijaitsevaan liiketilaan.

Töiden aloitusajankohta osui rakennusmarkkinoiden kuumimpaan vaiheeseen. Maaliskuulta heinäkuulle kestäneisiin maanrakennustöihin YIT käytti omaa organisaatiotaan, mutta sitä seuranneiden neljän ensimmäisen kerroksen paikallavalutöiden aikana YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Jarkko Pakkala huomasi, että vapaata kapasiteettia ei ollut paljon liikkeellä.

YIT käytti omaa organisaatiotaan maanrakennustöiden ja valutöiden muottitöiden lisäksi myös talotekniikassa. Parhaimmillaan omaa työväkeä työmaalla oli vajaat viisikymmentä henkeä.

Elokuussa 2007 alkaneella runkoasennuksella oli tiukka aikataulu, joka jatkui seuraavan vuoden helmikuulle asti. Työn tekivät haastavaksi liitokset viereiseen taloon monissa kohdin. Aula rakennettiin vasta kesällä 2008.

Erityismenettely ‑ työkalu rakentamisen riskien hallintaan