Wisa 800 REC

‑ Rakentamaan ryhdyttiin, koska tehdas oli vanha ja rakennettu useassa vaiheessa. Sen kilpailukykyä on ylläpidetty tekemällä pienimuotoisia parannuksia. 1990-luvulla tehtiin päätös siitä, että vanhoja talteenottolaitoksia ei enää korjata, vaan aikanaan tehdään kerralla ja kunnolla uusi investointi. Vuoden 2002 toukokuussa yhtiö myönsi luvan yksilinjaisen talteenottolaitoksen rakentamiseen. Projektiaika oli 22 kuukautta ja aikataulussa pysyttiin, kertoo tekninen johtaja Heikki Öhman UPM-Kymmenestä.

Uusi linja

Uuteen talteenottolinjaan kuuluu myös voimalaitoksen laitteistot, lisäveden valmistus, väkevien ja laimeiden hajukaasujen keräily sekä polttoon tarvittava soodakattila ja ne on mitoitettu palvelemaan 800 000 ADt/a valkaistun havu- ja lehtipuusellun tuotantoa.

Laitteita varten on rakennettu paljon uutta tilaa, mm. haihduttamo, 87 metrin korkuinen soodakattila- ja sähkösuodinrakennus, turbiinilaitosrakennus, kaustistamo, meesauunilaitos ja huoltomoduuli. Savupiippu kohoaa 146,5 metrin korkeuteen ja lisäksi on rakennettu 4,4 kilometriä putkistoja ja 800 metriä putkisiltoja.

‑ Uutta tilaa on rakennettu kaiken kaikkiaan 400 000 m³. Tilavuuden ymmärtää paremmin, kun tietää jotakin laitteiden koosta. Esimerkiksi soodakattilan paineastian paino on 2800 tonnia ja korkeus 80 metriä. Kun se on käytössä, sisässä on vettä ja höyryä noin 500 tonnia ja pohjalle kerätään kemikaalisulaa 200 ‑ 300 tonnia. Laitehankinnat muodostavat suurimman osan hankkeen kustannuksista eli ovat 65 % investoinnin volyymistä, Heikki Öhman kertoo.

Pääsuunnittelija

Hankkeeseen on kuulunut myös kahden kuitulinjan ja kuivauslaitoksen modernisointi. Talteenottolaitoksen pääsuunnittelijana on ollut Jaakko Pöyry Oy. Suunnittelukonsultteina ovat lisäksi olleet rakennesuunnittelusta vastannut JP Kakko Oy ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastannut Planekar Oy, joka on toiminut JP Kakon alihankkijana.

‑ Meidän ensimmäinen tehtävämme oli tehdä projektin esisuunnittelu. Siihen on kuulunut teknisen konseptin määrittely, sen sijoittamien tehtaan layoutiin ja investointikustannusarvion ja alustavan toteutusaikataulun tekeminen. Pääsuunnittelijan tehtäviimme on kuulunut prosessi-, sähkö, automaatio- ja laitossuunnittelun lisäksi suunnittelun koordinointi. Olimme myös mukana laiteasennusten valvojana sekä laitteistojen koestuksissa ja käyntiinajossa, kertoo projektista vastannut Tuomo Kinnula Jaakko Pöyry Oy:stä.

UPM-Kymmenellä on ollut erillinen rakennuttajaorganisaatio. Projektinjohtopalvelusopimus tehtiin SRV Teräsbetoni Oy:n kanssa. Heidän tehtäviinsä on kuulunut mm. urakoinnin pilkkominen. Urakoinnin pilkkominen mahdollisti sen, että talousalueen pienetkin yritykset pystyivät tarjoamaan hankkeeseen osaamistaan. Koska kyseessä on suuri laitos, laitetoimitukset ovat olleet merkittäviä. Haihduttamon, soodakattilan rakennuksineen, kaustistamon ja meesauunin laitteet toimitti Andritz Oy.

Teollisuuslaitoksen prosessin tekniset vaatimukset vaikuttivat rakennuksen muotoon, joka on korttelimainen. Korttelin toisessa päässä on korkea soodakattila ja toimitilaa ja toisessa siivessä on 40 metriä pitkä, pyörivä meesauuni sekä kaustistamo ja haihduttamo. Korttelin sulkee vapaasti seisova yksittäinen rakennus, jossa on savukaasujen sähkösuodattimia.

‑ Suuret laitteet kuljetettiin pääasiassa valmiisiin rakennuksiin ns. haalausreittejä myöten, kertoo Tuomo Kinnula.