Kokonaiskustannuksiltaan 302 miljoonan euron suuruinen uuden rata- ja tieyhteyden sisältävä Vuoli-hanke muodosti lähes puolet kaikista Vuosaaren sataman infrarakentamiseen liittyvistä kustannuksista. Ainutlaatuista oli Vuolin projektinjohtaja Pekka Kontialan mukaan rakentamisen monipuolisuus.
‑ Se, että samassa hankkeessa on sekä tie- ja rata- että meriväylätöitä ja vielä näin mittavasti tunnelinlouhintaa, on poikkeuksellista. Myös ohjausjärjestelmillä on kokonaisuudessa erittäin iso rooli, Pekka Kontiala kiteyttää.
Vuolin rakentaminen käynnistyi vuonna 2003. Käynnistymistä oli edeltänyt monivaiheinen lupakäsittely, sillä uusi tie ja rata on linjattu osin Natura-alueen halki. Lupa heltisi, kun rakennuttaja päätti toteuttaa sekä radan että tien tunneliratkaisuna. Yhteensä tunnelia louhittiin noin 17 kilometriä.
Kalliorakennusteknisesti vaativimpiin osuuksiin kuului Myraksen ruhje Vantaalla; se sisältyi Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n louhintaurakkaan.
‑ Ruhjeen takia meidän oli tehtävä paljon lujituksia sekä porapulttien että paisuntakierrepulttien avulla, kertoo Kalliorakennus-Yhtiöiden työpäällikkö Markku Halonen.
Myraksen ruhjeen kohdalla oli louhittava erittäin varovasti, jotta kalliorakojen paksut savilinssit eivät aiheuttaisi sortumia. Erityisesti tässä kohdin oli suureksi avuksi rakennuttajakonsulttina Ramboll Finlandin Jari Heikkilän muun muassa Kampin keskuksen louhinnoissa hyväksi havaittu asiantuntemus.
Lopulliseksi lujitukseksi ruhjeeseen 200 metrin matkalle valettiin metrin paksuinen betoniverhous: betonitunneli kalliotunnelin sisään. Rakenteeseen käytettiin miljoona kiloa betoniterästä ja 10 000 kuutiota betonia.
Kalliorakennuksen lisäksi suurin piirtein yhtä laajoja kokonaisuuksia urakoivat hankkeen aikana Kesälahden Maansiirto, YIT Rakennus, Skanska ja Lemcon.
‑ Jälkeenpäin on todettava tunnelin sijaintitoleranssin äärimmäinen tiukkuus. Keskeltä mentiin sisään pimeään kallioon niin, että kilometrien päässä piti osua kohdalleen 10 sentin tarkkuudella vastakkaiselta puolelta aloitetun louhinnan suhteen. Pääsimme noin viiteen senttiin, kertoo työpäällikkönä Lemconin urakassa toiminut Vesa Vaaranta.
Lemcon oli vahvasti mukana myös louhittujen tilojen niin sanotuissa sisustusurakoissa; niitä toteutti myös esimerkiksi E. M. Pekkinen Oy.
Kesälahden Maansiirron urakoiden painopiste oli Vuoli-radan ja -tien maanpäällisissä osuuksissa, joskin yhtiö teki myös suurehkoja louhintoja. Louhinnat kohdistuivat Itäväylän ja Porvoon moottoritien väliseen osuuteen.
‑ Irrotimme noin 300 000 kiintokuutiota paikassa, johon urakkamme jälkeen valmistui Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:n valama betonitunneli, kertoo Kesälahden Maansiirron työmaapäällikkönä Vuolissa toiminut Veikko Sahlman.
Louhinnoissa oli epätavallista se, että ylimmät poraukset oli tehtävä manuaalisesti, koska työskentelykohdan yläpuolella kulki kaksi 110 kV:n kantaverkkojohtoa.
‑ Harvoin on osunut kohdalle työmaita, joilla poravaunu ei mahdu työskentelemään, Sahlman toteaa.