Vuosaari Sponda

Kun Vuosaaren sataman infran rakentaminen oli edennyt tarpeeksi pitkälle, Helsingin Satama haki kumppanikseen kiinteistökehityksen hallitsevaa yritystä ja järjesti sellaisen löytämiseksi tarjouskilpailun.

- Spondan ydinosaaminen liittyy nimenomaan toimisto-, liike- ja logistiikkakiinteistöjen vuokraukseen, omistukseen ja kehittämiseen. Tästä syystä kiinnostuimme hankkeesta, perustelee kiinteistökehityspäällikkö Jarmo Wilander.

Sponda solmi Helsingin Sataman kanssa syksyllä 2006 sopimuksen, jonka mukaisesti tavoitteeksi tuli rakennuttaa elinkaareltaan pitkäikäisiä ja muuntojoustavia kiinteistöjä. Näiden logistiikkahallien itsestään selvä suunnittelulähtökohta oli lisäksi toiminnallisuus ja tehokkuus.

Logistiikkakeskuksen rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2007. Pääurakoitsijana toimi Spondan kokoamassa konsortiossa alusta asti mukana ollut Lujatalo Oy. Logistiikka-alueen ykkösvaihe, Porttikeskuksen Gatehouse, valmistui marraskuussa 2008. Iso massiivinen hanke tiukalla aikataululla on rakentajalle haaste, josta me selviydyimme hyvin, sillä hanke valmistui sopimuksen mukaisessa aikataulussa. Ajallista haastetta toi stabiloitujen täyttöjen läpi tehtävien esiporausreikien poraaminen sekä naapurityömaan louhintatöiden ja omien perustustöiden yhteensovittaminen, kertoo Lujatalon projektipäällikkö Timo Salo-Tuisku.

Lisää aikataulupaineita aiheutui Salo-Tuiskun mukaan siitä, kun stabiloitujen täyttöjen läpi tehdyt paalutukset eivät onnistuneetkaan lyöntipaalutuksena.

- Jokainen paalun kohta oli ensin esiporattava, Salo-Tuisku sanoo.

Sponda yhteistyökumppaneineen sai kokonaisalaltaan noin 70 000 bruttoneliömetrin logistiikkahallit valmiiksi lokakuussa 2008. Rakennetekniikaltaan kaikki neljä hallia ovat enimmäkseen perusrakentamista, mutta hallien suuri koko, töiden samanaikaisuus eri halleissa ja raskaat lattiakuormat aiheuttivat omat tiukat vaatimuksensa – kauttaaltaan tiukan aikataulun lisäksi.

Pitkiä jännevälejä ja suuria kokonaisuuksia

Suuren pituutensa takia hallien sisään oli rakennettava palomuureja; ne tehtiin siporexista. Osastoivia siporex-seiniä asennettiin noin sadan metrin välein; yleensä niitä tarvittiin hallia kohden kaksi kappaletta.

Kantava runko koostuu betonipalkeista- ja pilareista sekä yläpohjan kantavasta TEK-laatasta ja TT-laatasta. Elementtien toimituksesta vastasivat Lujabetoni ja Parma.

Lattiavaluista puolestaan vastasi Lujatalon aliurakoitsijana Megalattia Oy. Lattiat olivat suuren pinta-alan takia järkevää valaa lohkoissa, joiden pinta-ala vaihteli välillä 1200-1700 m².

- Osa lattioista tehtiin maanvaraisina, niihin käytettiin kuitubetonia; reuna-alueet vahvistettiin tankoraudoitteilla. Pehmeän maaperän alueet eli osa A- ja B-hallien lattioista paalutettiin, Timo Salo-Tuisku kertoo.

Kiinteistökehityspäällikkö Jarmo Wilander korostaa hallien suunnittelun ja rakentamisen tavoitteena olleen tuottaa selkeitä ja suuria massoja logistiikkatoiminnan tarpeisiin.

- Halusimme mahdollisimman laajalti vapaata tilaa, mistä seurasi teknisinä haasteina muun muassa pitkiä jännevälejä. Toinen toiminnallisen lähtökohdan seuraus oli päätyminen säteilylämmitykseen, joka mahdollistaa vapaan hyllyköinnin varastossa, hän perustelee.

Kuten lattiatyöt, myös vesikattourakat olivat laajoja aliurakkakokonaisuuksia. Kaikissa neljässä Spondan rakennuttamassa hallissa vesikattorakenne oli sama: PVC-päällysteinen yksikerroskate; urakoista vastasi Protan Kattopalvelut Oy. Vesikatteiden asennus oli myös olosuhteiltaan vaativa suoritus, sillä ajoittain tuulennopeus yltyi lähes 30 metriin sekunnissa. Tuulinen sijainti vaikutti myös tapaan, jolla vesikatteet kiinnitettiin alustaansa.