Vuosaari Nurminen

John Nurmiselle Vuosaari-hanke merkitsi ainutlaatuista tilaisuutta päästä rakentamaan todellista logistiikan tavarataloa paraatipaikalle Suomen nykyaikaisimman satamaan.
”Saimme hyvän alueen, mikä mahdollisti juuri yhtiön tarpeiden mukaisen rakennuksen suunnittelun ja toteuttamisen”, Tapani Raunio toteaa.
John Nurminen sai samalla hoitaakseen ABB:n nykyisen, naapuritontilla sijaitsevan potkuritehtaan logistiikan.

Yhteensä yli 37 000 bruttoneliömetrin halleissa on runsaasti monipuolista tilaa erilaisten tavaravirtojen tarpeisiin.

- Ylpeitä olemme esimerkiksi heavy-hallista, jossa siltanosturin avulla voidaan käsitellä suuria ja painavia kolleja, Raunio sanoo.

Konteissa kulkevien tavaroiden käsittely on John Nurmisella erityisen tehokasta, mikä on tarkkaan harkittujen suunnitteluratkaisujen ansiota. 72 metriä leveän kontinkäsittelyhallin lattiaa on kallistettu prosentin verran: niin, että sisäpihan puoleisen reunan lattiataso vastaa ulkoreunalla odottavien rekkojen lastaustasoa; sataman puolella lattian pinta on pihan tasossa, joten konteista saa tavarat trukeilla suoraan hallin sisään.

- Kontin läpimenoaika pyrittiin pienentämään tehdyillä ratkaisuilla, ja mielestämme onnistuimme siinä erittäin hyvin, Raunio toteaa.

Kontit voi tuoda tai viedä Nurmisen logistiikkakeskuksesta myös rautateitse. Toinen kiinteistön pitkistä halleista toimii rautatiehallina. Sen sisään on rakenettu 210 metriä pitkä junarata, mikä mahdollistaa rautateitse kuljetettavan tavaran lastauksen myös sisätiloissa.
Kiinteistön ulkopuolella raide yhtyy sataman rataverkostoon ja edelleen Keravalle suuntautuvaan VUOLI-rataan.

Runko ja julkisivut terästä

John Nurmisen logistiikkakeskus on suunniteltu hyvin monentyyppiselle rahdille. Esimerkkinä raskaan tavaran varaston lisäksi on laajat tilat tuoretavaralle ja kuivaelintarvikkeille.
- Rakennesuunnittelun kannalta kiinteistö jakautuu tavallaan neljään osaan. Raskaan tavaran ’heavy-halli’, puolilämmin terminaalihalli ja kylmä rautatiehalli ovat teräsrunkoisia, toimistorakennuksen runko taas betonia”, kertoo logistiikkakeskuksen rakennesuunnittelusta vastannut Matti Pitkänen KCC Kouvolan Konsulttikeskus Oy:stä.

Runkovalinta oli Pitkäsen mukaan selkeä lähes alusta asti. Teräsrungossa primääripalkkien Jänneväli on sijainnista riippuen joko 18 tai 24 metriä. Sekundääripalkkien keskiöväli on kuusi metriä. Seinälinjoilla myös primääripilarijako on tuulikuormien takia kuusi metriä.
Toiminnallisesti jako oli yhtä selkeä: toisella puolella rekka- ja toisella puolella konttiliikenne ja lisäksi rautatie hallin perille asti.

- Toiminnallisuus oli suunnittelun tärkein lähtökohta, mutta tärkeää oli tuoda esiin myös John Nurmisen yritysilmeen mukaiset sävyt. Siksi julkisivut eivät ole tyypilliset varastonharmaat vaan raikkaan punaiset, kertoo pääsuunnittelusta vastanneessa Erkki Helamaan ja Keijo Heiskasen arkkitehtitoimistossa työskentelevä arkkitehti Minna Puuska.

John Nurmisen hallien Ruukin kevytelementeistä ja teräskaseteista koostuvissa julkisivuissa on käytetty Ruukin PVDF-pinnoitettuja Panel 3Lock -elementtejä.

Kattorakenne puolestaan koostuu teräsristikoiden päälle asennetuista teräspoimulevyistä sekä luonnollisesti lämmöneristyksestä ja vesikatteesta. Vesikatteena käytettiin kaksinkertaista bitumikermitatetta.

Lujatalo KVR-urakoitsijana

John Nurminen päätyi hankkeessaan KVR-urakkamuotoon; ainoastaan arkkitehtisuunnittelun yhtiö halusi säilyttää täysin omassa kontrollissaan. Näin varmistui se, että toiminnalliset lähtökohdat tulivat ehdottoman varmasti otetuiksi huomioon.

Yhteistyösopimuskumppanina oli varhaisessa vaiheessa Kotkan Maansiirto Oy, jonka Lujatatalo Oy osti VUOSA-hankkeen alussa. Yhtiöstä oli Tapani Raunion mukaan hyviä kokemuksia logistiikkarakentajana erityisesti Kaakkois-Suomessa. Samat osaajat olivat työmaasta vastuussa hankkeen loppuun asti.

KVR-urakkasopimus allekirjoitettiin huhtikuussa 2007. Helsingin satama vastasi logistiikka-alueen infrarakentamisesta ja maaperän puhdistamisesta haitallisista aineista, joita sinne oli joutunut telakkatoiminnan aikana.

Työmaa käynnistyi heinäkuun alussa, kun rakennuslupa saatiin ja rakennuspohja oli rakentamiskelpoinen.

Teräsrungon esivalmistus aloitettiin jo toukokuussa 2007 ja rungon pystytys saman vuoden elokuussa. Loppukesästä alkoivat myös katto- ja seinä- sekä LVIS-työt.

”Työt sujuivat vauhdikkaasti ja hyvässä yhteistyössä alihankkijoiden, viranomaisten ja suunnittelijoiden kesken sekä tietysti rakennuttajan myötävaikutuksella. Vuoden 2008 kesä ja syksy olivat sateiset, mutta pysyimme tästä huolimatta aikataulussa. Hanke luovutettiin tilaajalle marraskuussa 2008 eli samoihin aikoihin kuin Vuosaaren satama valmistui”, kertoo Lujatalon työpäällikkö Hannu Rommi.

Teräsrungon valmisti ja asensi Kymenlaakson Hallipojat Oy, pitkäaikainen ja luotettava yhteistyökumppani ja Kotkan Maansiirron ajoilta. Rakenneterästä kohteessa käytettiin yhteensä 1,4 miljoonaa kiloa.

Betonirakenteitakin isossa kiinteistössä tarvittiin; toimiston rungon, sokkelielementit ja varastoparvien elementit toimitti Betonimestarit Oy ja asensi Asennuspojat LM Oy Kotkasta.
Hannu Rommi korostaa myös LVI- ja sähköurakoitsijan osaamisen hieman tavallista suurempaa merkitystä tässä hankkeessa. Haminan Vesijohtoliike Penttilä Oy vastasi LVI- ja jäähdytysurakkakokonaisuudesta, sähköurakasta puolestaan kotkalainen ITP-Sähkö Oy.

- Viileävarastossa eli niin sanotussa banaanivarastossa piti hoitaa energiatalous niin, että lisättiin villapaksuutta tavanomaisesta, Hannu Rommi toteaa.