Vuosaari aluetyöt

Satama rakennettiin täysin neitseelliseen paikkaan, ja kaikki oli rakennettava alusta lähtien. 

Jotta ajo- ja tietoliikenne valmiissa satamassa toimisi ja jotta satamaoperaattorit ja muut valmiissa satamassa työskentelevät saisivat sähköä, lämpöä ja vettä, tarvittiin tietysti suuri määrä kunnallisteknistä ja muita näitä tavoitteita palvelevaa rakentamista.

Neljästä alueurakasta vastasivat Niska & Nyyssönen Oy ja Kesälahden Maansiirto Oy, kumpikin kahdesta urakasta. Suurimmat urakoista olivat ALU 2 ja ALUE 3. Ensin mainitun, runsaan 17 miljoonan euron urakan, toteutti Niska & Nyyssönen. Loppusummaltaan 16 miljoonan euron ’Alue kolmosen’ hoiti Kesälahden Maansiirto. Yhteensä aluetöiden loppusumma nousi yli 50 miljoonaan euroon.

Edellytys aluetöiden sujuvalle etenemiselle oli massojen riittävyys. Tämä on ymmärrettävää, kun kyseessä on laajuudeltaan 140 hehtaarin satama-alue, joka pääosin piti rakentaa mereen. Massansiirtoja alueella ja alueen täyttöihin tehtiin yhteensä 12 miljoonaa kuutiometriä, mistä sataman läheisiltä vesialueilta ruopattujen savi- ja silttimassojen osuus oli noin viisi miljoonaa kuutiota.

Louhemassoja sataman täyttöihin saatiin sekä Vuolin tunnelityömaalta että niin sanotusta Miljoonamäestä. Vuolin työmaalta kertyi sataman aluetöiden käyttöön kaksi miljoonaa kuutiota ja Miljoonamäestä nimensä mukaiset miljoona kuutiota.

- Loput saimme urakoihimme pääkaupunkiseudun isoilta työmailta kuten Musiikkitalon montusta, kertoo rakennuspäällikkö Eero Eriksson Niska & Nyyssöseltä.

Merkittävä seikka kaikkien alueurakoiden massatalouden kannalta oli se, että ruopattuja TBT-pitoisia sedimenttejä voitiin massastabiloinnin ansiosta käyttää täyttötöihin. Aluesuunnittelusta vastannut Ramboll teki tarvittavat stabilointikokeet sen selville saamiseksi, millä edellytyksillä mitäkin massoja saattoi käyttää rakenteisiin.

- Lopullinen pilaantuneiden, stabiloimalla käyttökelpoisiksi saatujen massojen määrä oli 450 000 kuutiota, kertoo Vuosaaren satamaprojektin projektinjohtototeuttajan työmaapäällikkönä toiminut Paavo Lyytinen Ahma insinöörit Oy:stä.

Erikoisrakenteita ja valtavia asfalttikenttiä

Sekä Niska & Nyyssösen että Kesälahden Maansiirron urakoissa valtaosa töistä koostuu suuresta määrästä kunnallisteknisiä putkituksia. Pelkästään kaapelien suojaputkia asennettiin sataman alueelle yhteensä noin Suomen pituinen kilometrimäärä.

Jokaisessa urakassa oli lisäksi omat erityispiirteensä. Viimeisessä, sataman valmistumisen aikoihin luovutetussa urakassa oli runsaasti operaattoreiden muuttuneista tarpeista johtuvia lisä- ja muutostöitä. Niska & Nyyssösen Eero Erikssonin mukaan haastetta aikaisempiin alueurakoihin nähden tuli erityisesti siitä, että nyt oli ympärillä meneillään paljon isoja talonrakennustyömaita.

Niska & Nyyssönen rakensi myös teräsrakenteisen, teknisesti vaativan ramppisillan, jota pitkin jalankulkijat pääsevät satama-alueen yli luonnonsuojelualueelle.

Kesälahden Maansiirron urakoissa riitti erityispiirteitä niin ikään. Alueurakoiden 1 ja 3 työpäällikkönä toiminut Martti Tiikkaja pitää niiden tärkeimpinä teknisinä haasteina salaojituksia stabiloituihin TBT-pitoisiin rakennekerroksiin, laivapostien rakenteita ja halkaisijaltaan 1800-millisten lauhdevesiputkien rakentamista.