Vanttilan koulu

Väestönkasvu Espoossa on jatkuvasti maan suurimpia, mikä asettaa suuria paineita myös koulujen rakennuttamiselle. Vanttila on kaupungin asuinalueista uusimpia, ja alue sai heinäkuussa merkittävimmän julkisen rakennuksensa, kun yli 600 oppilaalle mitoitettu peruskoulu valmistui.

‑ Hanke suunniteltiin vuonna 2005 tehdyn tarveselvityksen mukaisesti 1‑9-luokkien kouluksi. Suunnittelijoiden valinnassa noudatimme hinta‑laatu-vertailumenettelyä, kertoo rakennuttaja-arkkitehti Arja Lukin Espoon kaupungin tilakeskuksesta.

Pääsuunnittelun sai hoitaakseen arkkitehti Olli-Pekka Jokela Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy:stä. Hänellä oli Lukinin mukaan merkittäviä referenssejä koulujen suunnittelijana. Tätä ennen hankesuunnittelussa oli lyöty lukkoon toiminnalliset kuten tilojen jäsentelyyn liittyvät tavoitteet. Yhtenä johtoajatuksena oli se, että tilat sopisivat joustavasti eri-ikäisille oppilaille.

‑ Uutena asuinalueena Vanttilassa on odotettavissa oppilaiden ikäjakautumassa muutoksia seuraavien vuosikymmenien aikana. Tämä oli otettava huomioon tilojen suunnittelussa: ei voinut lähteä siitä, että perusopetustilat olisi tarkoitettu vain tietylle ikäryhmälle, Arja Lukin kertoo.

Kaikissa tiloissa oli kuitenkin lähtökohtana läpinäkyvyyden periaate. Toisin sanoen lasia suosittiin väliseinissä. Tämä yleistynyt tapa on varsin pidetty käyttäjien keskuudessa ja perusteltua myös valaistuksen ja turvallisuuden näkökulmasta.

Kompakti rakennus

Vanttilan koulun suunnittelussa yhdistyvät käytännöllisyys, energiatehokkuus ja ympäristön ehdoilla valittu muoto. Rakennusta ei voi kutsua kokeiluhenkiseksi, vaan lopputulosta ovat ohjanneet nämä käytännölliset periaatteet. Suunnittelutyön lähtökohdan muodostaneet toiminnalliset tavoitteet ovat seurausta sekä käyttötarkoituksesta että Espoon kaupungin laatimista rakennuttamisperiaatteista. Espoon kaupunki allekirjoitti viime vuonna Kuntasektorin energiatehokkuussopimuksen. Sopimusosapuolet, tässä tapauksessa Työ- ja elinkeinoministeriö ja Espoon kaupunki, sitoutuvat toteuttamaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteita, jotka perustuvat Kioton pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasujen rajoittamisvelvoitteeseen.

Sopimus merkitsee sitä, että Espoon kaupunki sitoutuu 38,1 GWh:n laskennallisen energiamäärän vähentämiseen ajanjaksolla 2008‑2016. Tämä vähennys vastaa noin yhdeksää prosenttia vuoden 2005 toteutuneesta energiankulutuksesta. Vanttilan koulun suunnittelussa energiatehokkuus on otettu huomioon, vaikka suunnittelu aloitettiin ennen mainitun KETS-sopimuksen solmimista.

Tärkeimmät keinot säästää energiaa ovat lämmöneristävä, tiivis ja kompakti rakennusvaippa sekä energiatehokas ilmanvaihto. Lämmöneristys vastaa lähes uusia, vuoden 2010 alusta voimaan tulevia rakennusmääräyksiä.

‑ Vanttilan koulu on kompakti rakennus. Vaipan pinta-alan suhde bruttoneliöihin on 1.3, kun se vertailukouluissa on 1.8, Arja Lukin kertoo.

Kompaktiuteen vaikutti kolmikerroksisuus. Tämä toisaalta olisi lisännyt massiivisuuden vaikutelmaa, jos rakennusmassa olisi ollut suorakaiteen muotoinen. Tällainen vaikutelma olisi ollut senkin takia ilmeinen, että koulun lähiympäristö koostuu pientalovaltaisesta asuinkorttelistosta. Nyt massiivisuuden tuntu vältettiin siten, että kaartuvan Vanttilantien puoleinen julkisivu tehtiin kaarevaksi.

‑ Tiiliverhoukseen päädyttiin, koska muuraus on luonteva tapa toteuttaa kaareva julkisivu. Tämä ratkaisu myös viestii siitä, että rakennus on tehty paikalla. Suureen maisematilaan eli koulupihaan ja keskuspuistoon päin koulun julkisivu sitä vastoin on selkeä suora seinämä. Tältä puolen rakennus verhottiinkin vihertävällä kuitusementtilevyllä, Jokela lisää.

Paikallavalettu runko

Nykyisissä lämmöneristävyysvaatimuksissa rakenteen u-arvo ei ole enää ainoa vaikuttava tekijä. Käytännössä on tiedetty, että rakennuksen ilmatiiveydelläkin on suuri merkitys, mutta vasta nyt se on otettu huomioon viranomaisvaatimuksissa. Vanttilan koulun suunnittelun käynnistyessä ilmatiiveyttä ei olisi ollut vielä tarpeen noteerata edes ohjearvotasolla, mutta energiataloudellisuuden lähtökohdista se oli enemmän kuin järkevää.