Artikkelit

Vantaan vankila

Kahden valtaväylän välissä Vantaalla

Vantaan vankilaprojekti vauhditti alkuun markoissa mitaten miljardiluokkaan nousevan vankilakiinteistöjen investointiohjelman. 27 miljoonaa euroa maksanutta vankilaa alettiin rakentaa toukokuussa 2000. Maaliskuussa tilat siirtyivät rikosseuraamusvirastolle. Vankilakiinteistöt ajanmukaistetaan vuoteen 2010 mennessä nykylainsäädäntöä ja toiminnallisia vaatimuksia vastaavalle tasolle.

 

Vankiloissa on tarkka nokkimisjärjestys, vankilanjohtaja Raimo Valtonen selvittää. Ovat vasikat. Ovat samassa jutussa mukana olevat tutkintavangit. Ovat erilahjaiset. Ovat erirotuiset. Ovat muuten vain kiristettävät, kuten lomakelpoiset vangit. Sekalaisessa vankijoukossa jotkut aina leimautuvat.

 

Poliisin vasikaksi leimautuminen käy helposti. Riittää, että isoon huumejuttuun sekaantumisesta epäilty tulee kuulustelusta tuotaessa nähdyksi, kun jo uskotaan tämän "laulaneen", ja sana kiertää. Lähiviikkoina uhrin peukalo ruhjoutuu oven välissä tai sattuu käymään jokin muu vastaava vahinko.

 

Vankila on vastuussa siitä, että omavaltaisuuksilta vältytään. Se pyrkii ehkäisemään keskinäiset välienselvittelyt ja painostusyritykset ja huolehtii myös siitä, ettei samaan tutkintajuttuun osallisten onnistu esitutkinnan aikana sopia keskenään, mitä kuulusteluissa kerrotaan.

 

Arkkitehti Heikki Hoppanian tavoin projektinjohtaja Markku Arimo on koulutukseltaan arkkitehti, jolla on kokemusta vankilasuunnittelusta. Rakennushallitusta vuoden 1993 lopulla toteutuneessa Hämeen lääninvankilaprojektissa edustanut Arimo ja samana vuonna 1993 suunnitteluvastuun Vantaan lääninvankilan osalta saanut joensuulaisarkkitehti Hoppania ovat sisäistäneet kohteen pitkässä suunnitteluprosessissa mm. Katajanokan kokemuksista esille tuotuja ajatuksia. Niiden pohjalta on suunniteltu mm. tiettyjen vankiryhmien toisistaan eristämiseen tähtäävä osastointi ja kulunvalvonta.

 

Arkkitehti Heikki Hoppania kuvailee, miten pitkällisten kokeilujen kautta päädyttiin vankilasiipien sakaramuotoon. Muoto on tekniset tilat tiiviisti keskittävänä taloudellinen, ja tilaohjelma sallii muutokset osastojakoon.

 

 

"Vankilan tarkoitus on pysyäkin vankilana"

 Projektinjohtaja Markku Arimo kiteyttää projektin suunnitteluideat neljäksi teesiksi:

  • "liikeideana" on, että vankilaksi suunniteltu kiinteistö myös pysyy sellaisena

  • vankila täyttää vankeinhoidon muuttuvat, vastaiset vaatimukset

  • tilajako mukautuu vankeinhoidon kulloisiinkin tarpeisiin

  • vankilan imagolle keskeistä on aina näyttääkin vankilalta

 

‑ Vapauden menetys on vankilaan joutuneelle se rangaistus, jota hän kärsii, Arimo pelkistää.

Kuvagalleria

s104-liuska.jpg
s104-liuska.jpg
s104portti.jpg
s105kuva.jpg
s106julkisivu.jpg
s106portti.jpg
s106sisatilaa.jpg
s107eiasiaa.jpg
s107portaat.jpg
s108kuva.jpg
s109liuska.jpg
s109portaat.jpg
s110halli.jpg
s110kaytava.jpg
s112hallintotila.jpg
s112liikuntahalli.jpg
s112taloustilat.jpg