Vantaan oikeustalo

Vantaan käräjäoikeuden tilat olivat jääneet pieniksi ja oikeudella oli kova paine saada lisätiloja niin oikeudenkäynteihin kuin hallinnonkin puolelle. Kiinteistön tontti on ahdas ja sen rakennusoikeutta on käytetty paljon. Ratkaisu tilaongelmiin löytyi tontin Esikkotien puoleiselta laidalta.

Rakennuksen monimuotoiseen uudisosaan eli niin sanottuun K-osaan tehtiin kolmanteen kerrokseen kaksi isompaa käsittelysalia auloineen. Välikerrokseen tulivat lautamiesten tilat ja viisi niin sanottua sumppua, joissa vankeja säilytetään oikeuskäsittelyn aikana. Alimpaan kerrokseen tulivat väestösuojat, harjoitussali ja huoltotiloja.

Rakennukseen toiseen uudisosaan, niin sanottuun T-osaan rakennettiin käräjäoikeuden toimistotiloja. Käräjäoikeuden päätearkisto siirtyi uudelle puolelle, ja vanhalle puolelle saatiin samalla lisätilaa käsittelytoimintoja varten.

Uudisosien lisäksi käräjäoikeuden vanha rakennusosa kunnostettiin pintamateriaaleiltaan.

‑ Tässä oli tavallaan kolme erilaista hommaa: paikallavalurakenteinen K-osa, täysin eri luontoinen, elementtirakenteinen T-osa sekä kolmantena vielä peruskorjaus vanhalla puolella, toteaa rakennusurakoinnista vastanneen Seicon Oy:n Helsingin alueyksikön vastaava mestari Petteri Laapio.

Rakennuksella on oma, kiinnostava tarinansa myös pääsuunnittelijoiden osalta. Kolmannen vaiheen pääsuunnittelijan, arkkitehti Kari Leppäsen isä Kaarlo Leppänen on suunnitellut kohteen kaksi ensimmäistä vaihetta ja poika jatkoi nyt isänsä työtä. Projektiarkkitehtina toimi Jukka Lommi.

Rakennustöitä tehtiin paljon käyttäjän normaalin toiminnan keskellä.

‑ Käyttäjä oli kuitenkin kärsivällinen ja otimme huomioon käräjäoikeuden istuntojen tarpeet mahdollisimman hyvin. Välillä tuli töihin katkoksia, kun ei voinut meluavia töitä tehdä istunnon aikana, kertoo rakennuttajakonsulttina toiminut Asko Lipsanen Projektikonsultit Oy:stä.

Paljon kivipintoja

Varsinaisena käräjäoikeustilana toimivassa uudisrakennusosassa on käytetty runsaasti sekä suomalaista graniittia että italialaista travertinia.

Rakennuksen alaosan julkisivussa on käytetty sokkelissa sekä tukimuureissa suomalaista Korpilahden mustaa gabroa ristipäähakattuna noin 150 m^2. Ylemmässä kerroksessa on kevyempää italialaista, vaaleankeltaista Navona -kiveä yhteensä noin 365 m².

Yläosan julkisivuun haluttiin kuulakas vaalea pinta, koska rakennuksen kulma pääkäsittelysalien kohdalla on kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Tikkurilan keskustan suuntaan.

‑ Travertini-kivi on peräisin Italian Tivolista läheltä Roomaa. Käytetty kivilaji on nimeltään Navona. Sille on ominaista huokoisuus ja laatan huokoisempi pinta on vielä jätetty näkyviin ulospäin. Pinnassa näkyy saostumia ja vaakasuuntaista juovikkuutta. Pinnalle on haettu mattamaisuutta yhteistyössä Suomen Graniittikeskuksen kanssa. Pinnan kanssa tehtiin melko paljon työtä, jotta se saatiin hiottua sopivaan sävyyn, Kari Leppänen kertoo.

Travertini on Leppäsen mukaan huomattavasti kestävämpää kuin esimerkiksi Finlandia-talon carrara-marmori. Travertini ei lähde murenemaan huokoisuudestaan huolimatta.