Vantaan ammattiopisto Varia toimii useissa pisteissä eri puolilla kaupunkia. Tennistien toimipiste aloitti tänä syksynä uuden lukuvuoden uusituissa tiloissa. Jo viime keväänä otettiin käyttöön oppilaitoksen tilat yli kaksinkertaistava laajennusosa.
‑ Uudistusten myötä Varian toimipisteiden määrä laskee viime syksyn yhdestätoista nykyiseen seitsemään. Syksyllä 2008 toimipisteiden määrä vähenee edelleen kaikkiaan neljään varsinaiseen oppilastoimipisteeseen, kertoo Vantaan ammattiopisto Varian rehtori Maarit Kallio-Savela.
Variassa on yhteensä reilut 2000 opiskelijaa, joista Tennistien toimipisteessä opiskelee noin tuhat. Oppilaitoksen vanha osa on valmistunut vuonna 1963. Sen suunnitteli arkkitehtikilpailun tuloksena Eino Tuompo. Rakennus kuuluu Vantaan rakennustaiteellisesti merkittäviin kohteisiin.
Vanhan rakennuksen perusparannustöiden yhteydessä 1990-luvulla rakennuksen vesikatossa syttyi tulipalo. Tulipalo rajoittui kuitenkin vain peruskorjattavaan siipeen. Nyt peruskorjattiin myös rakennuksen päätyosa, johon aikaisemmin sijoittuivat hallinnon ja joidenkin luokkatilojen lisäksi myös oppilaitoksen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tilat.
Rakennustyöt oli porrastettu niin, että ennen kuin ryhdyttiin vanhan osan peruskorjaukseen, rakennettiin laajennusosa, johon tuli uudet tilat muun muassa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan käyttöön. Kun uudisrakennus oli käytössä, arkitoiminnoille välttämättömät asiat voitiin siirtää uudisrakennuksen puolelle ja vapauttaa vanha rakennus korjaustöille.
Vanhoissa opetuskeittiöissä oli 1960-luvulta peräisin oleva viemäröinti ja ilmastointi. Uudessa rakennuksessa keittiöt ovat kauttaaltaan ajanmukaista tekniikkaa. Vanhoihin tiloihin sijoitettiin tilat vaatetusalalle, joka saa runsaasti luonnonvaloa suurista ikkunoista.
Vantaan kaupunki järjesti koulurakennusten omistuksen niin, että vanhan koulurakennuksen omistaa edelleen Vantaan kaupunki, mutta uudisrakennuksen omistaa Vantaan kaupungin omistama Vantaan Teollisuuskiinteistöt Oy. Teollisuuskiinteistöt kytkeytyi mukaan hankkeeseen suunnitteluvaiheessa.
‑ Minua ei rakennushankkeissa suuruus pelota. Neliöt tai eurot ovat samoja, olivatpa ne suurempia tai pienempiä. Rakennusprojekteissa on aina samat vaiheet, mutta tässä työssä oli erityisen haastavaa se, että rakennuksessa on niin monta käyttöaluetta: yhdeksän isoa opetuskeittiötä, parturi-kampaamo, rakennuspuolen ja taiteilijoiden työsalit, Vantaan Teollisuuskiinteistöjen toimialajohtaja Markku Niemi sanoo.
Kun urakoita oli paljon, aikataulussa pysyminen toi Niemen mukaan projektiin haasteita. Hän on kuitenkin tyytyväinen yhteistyöhön eri urakoitsijoiden kanssa. Oppilaitos ja käyttäjät ottivat aktiivisesti osaa suunnitteluun ja heidän toiveitaan otettiin mahdollisimman paljon huomioon.
‑ Ammatillinen koulutus poikkeaa merkittävästi peruskoulukuvioista. Siinä ei ole olemassa valmiita kaavoja rakentamiseen ja mitoittamiseen. Toimintojen mitoittamisessa ja kehittämisessä kaupungin sivistys- ja tekninen toimiala käyttivät paljon aikaa, jotta löydettiin sellainen kokonaisuus, joka saadaan toteutetuksi taloudellisissa puitteissa, Vantaan kaupunginarkkitehti Arto Alanko sanoo.
Lopputulos on Alangon mielestä moderni ja tarjoaa hyvät työtilat. Esimerkiksi opetuskeittiöissä on aivan uusi varustelu. Alanko kertoo, että päällekkäisiä tilavarauksia ja erillistilojen tarvetta harkittiin tarkoin. Kaiken aikaa haettiin keinoja, joiden avulla tilojen käyttötehokkuus saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Mitoituksen tekee vaikeaksi erityisesti se, että työssäoppimisjaksot tuovat katkoja opiskeluun.
Oppilaitoksen uusi siipi päätettiin kaupunkikuvallisista syistä sijoittaa rinnakkaiseksi vanhan rakennuksen työsalisiiven kanssa. Näin se ei peitä vanhan suojellun rakennuksen julkisivua.