Vakka-Suomen ammatti-instituutti

Rakennustekniikan koulutalo kuuluu osana ammatti-instituutin suureen rakennuskantaan. Sen vanhimmat osat ovat jo1960-luvulta, joten uuden, mäenharjalle sijoittuvan rakennuksen on sopeuduttava ympäristöön unohtamatta uusinta tekniikkaa ja uutta vuosituhatta. Arkkitehtisuunnittelusta vastaava Pia Helin Arkkitehtitoimisto Ark’Aboasta sanoo, että koulumäen rakennuskantaa on ajan saatossa täydennetty ja nyt tämän uusimmankin tulokkaan halusimme sopeuttaa joukkoon, kuitenkin siten, että arkkitehtuuri edustaa tätä vuosikymmentä. Rakennus jakaantuu kahteen osaan: teräksiseen työsalimassaan ja punatiiliseen aula- ja luokkatilat sisältävään massaan. Molemmat materiaalit esiintyvät jo nyt koulumäellä, joten valinta tuntui luonnolliselta.

Novidan rakennustekniikan osaston opetustilat sisältävät kaksi luokkaa, työsalin, oppilaiden puku- ja pesutilat, opetuksen aputiloja ja opettajien tilat. Rakennuksen kerrosala on 1257 m².
– Kun rakennusta lähdettiin miettimään, haluttiin, että työsalista näkyy ulos. Paljon ikkunapintaa sisältävän päädyn kautta on näköala ulos, samoin hallin seinämateriaalina on käytetty lasipalkkia. Nykyaikaisen hallin viihtyvyyttä lisää puulattia. Koska ollaan puuta työstämässä, soveltuu lattiamateriaaliksikin puu.
Kun painava esine putoaa lattialle, se ei tee puuhun sellaista jälkeä kuin syntyisi maalatulle betonilattialle. Koivusta tehdyn lattian iskunkestävyys on hyvä. Puun työstökoneet on kyllä kiinnitetty koivulattian alla olevaan betoniin.
Rakennushankkeen pääurakoitsijana on toiminut uusikaupunkilainen Taloässät Oy, vastuuhenkilöinä Jaakko Siuttila ja Matti-Pekka Mäkinen.

Rakennusala osana ammatti-instituuttia

Novida on syntynyt entisen ammattioppilaitoksen, kauppaoppilaitoksen ja Vehmaalla sijaitsevan maaseutuopiston yhdistymisestä 1.1.2001, selvittävät oppilaitoksen rehtori Kristiina Niemi, apulaisrehtori Heikki Vainio ja sähköalan lehtori, tietotiimin vetäjä Jaakko Suominen. Nyt Novidassa on oppilaita 570 ja henkilökuntaa 60. Ammatti-instituutin omistaa Uudenkaupungin kaupunki, joka panostaa voimakkaasti toisen asteen koulutuksen kehittämiseen ja se näkyy myös rakennuskannan uusimisena. Novida toimii fyysisesti entisissä, yhdistymistä edeltäneiden oppilaitosten tiloissa ja rakennusalan opetustakin annettiin ammattioppilaitoksen rakennustiloissa, kunnes talonrakentajat pääsivät viime lokakuussa aloittamaan uudessa rakennushallissa. Rakennusalan koulutuksessa on tällä hetkellä 50 opiskelijaa.

Kaupungin puolelta valvojana on toiminut rakennusmestari Eero Yli-Karro, joka esittelee rakennushallin ja opetustilat sekä kakkosvaiheen kemiantilojen kunnostamisen. Yli-Karron mukaan työ on sujunut rakentamispäätöksen jälkeen nopeasti. Mielenkiintoinen materiaalivalinta on aiemman nimikkeen mukainen toja-levy, joka nyt on uudelleen havaittu hyväksi materiaaliksi, nimittäin Paracem-sementtikuitulevy. Levyä on käytetty uudisrakennuksen opetustiloissa sen iskunkestävyyden ja hyvän akustiikan vuoksi. Opetustiloissa korostuu myös hyvä näkyvyys, mikä tarkoittaa sitä, että opettajien ”valvova silmä” seuraa oppilaiden puuhailua. Siksi luokkatilan kateederilta näkee pystyikkunan kautta ulos ja opettajien huoneesta sekä ala- että yläkerrasta on ikkunoiden kautta hyvä näkyvyys. Työsalin koneet vaativatkin käyttäjiltä erityistä tarkkuutta. Kuusi metriä vapaata korkeutta omaavan hallin toisessa päässä on nosturi, jolla päästään toimimaan edessä olevalle nosturipihalle asti. Näin puutavara saadaan autolla pihaan ja pihasta suoraan nosturilla sisälle.

Kun suunnittelijavalinnat ratkesivat viime vuoden ensimmäisellä viikolla, käynnistyi suunnittelu jo seuraavalla viikolla. Urakkalaskentapiirustukset olivat valmiit helmikuun lopulla ja rakentaminen käynnistyi 10. päivä huhtikuuta valtionosuuden ja rakennusluvan varmistuttua. Rakentaminen pysyi aikataulussaan ja rakennus luovutettiin käyttäjille 5. päivä lokakuuta 2001. Rakennusprojekti oli varsin vauhdikas ja aikaa rakentamiseen kului seitsemän kuukautta.

Kaupungin uudistuksiin kuuluu myös entisen rakennustilan kunnostaminen aivan uuteen koulutukseen, nimittäin kemian toimialalle. Aloitteen teki paikkakunnalla toimiva Kemira, jossa lähivuosina tulee avautumaan työpaikkoja pitkäaikaisten työtekijöiden jäädessä eläkkeelle. Kemira Agro Oy Uudenkaupungin tehtaalla työskentelee noin 350 työntekijää, joista kolmannes on aloittanut työnsä 60-luvulla ja samainen joukko on jäämässä lähivuosina eläkkeelle, joten uutta työvoimaa tarvitaan. Novidan kemian osaston opettaja Mari Laihonen kertoo koulutusohjelman kestävän 120 opintoviikkoa ja siitä 40 opintoviikkoa on työssä oppimista esimerkiksi juuri Kemiralla. Opinto-ohjelmakin on suunniteltu yhdessä Kemiran kanssa. Kunnostettavaan opiskelutilaan tulee mm. pieni lannoitetehdas. Kemian koulutusohjelma on jo käynnistetty ja opiskelijoita on sisällä talossa 25.
Uudistusohjelmaan ovat kuuluneet myös sähköosaston kunnostustyöt.

Eloa julkisivuun

Opetustilojen rakennuttaja Uusikaupunki valitsi tarjouskilpailuun kolme arkkitehtia. Kaikki olivat nuoria, mutta jo jollain tavalla taitonsa näyttäneitä. Ark’Aboan aikaisempaan meriittilistaan kuuluu uhrikirkostaan tunnetun Pyhämaan liikuntasali, joka kohoaa kalastajakylässä luodon korkeimmalla kohdalla. Myös Vakka-Suomen ammatti-instituutin rakennushalli sijaitsee mäen päällä. Länsisivu näkyy mäen alla olevalle jäähallille, kun taas etelään päin oleva pääsisäänkäynti muodostaa kauniin kadunpäätteen koulutielle Viikaistenkadulta katsottuna.
Koska rakennushalli sinänsä antaa suhteellisen vähän keinoja esteettisyydelle, ratkaisu löytyi päädyn ja julkisivun elävöittämisestä. Luokkahuone työntyy erkkerinä ulommaksi rakennuksesta, lisäksi siinä on sisääntulon ikkunarivistöön sopiva korkea pystyikkuna ja tolpan varassa lepäävä viisteinen ulkonurkka. Pimeän aikaan pääty on valaistu maassa olevalla valaisimella, jonka valo loihtii esiin varjoja ja seinästä irti oleva teksti piirtyy näkyviin. Kokonaisuudessaan rakennus tuli maksamaan 11,6 miljoonaa markkaa, joka kattaa myös rakennushallin uudet koneet. Niin rakennushallin kuin myös kemianalan toimitilan kunnostamishankkeeseen on saatu avustusta opetusministeriöltä 25 % kustannusarviosta.