Uomarinteen koulun perusparannus

– Peruskorjauksella saatu tilojen avoimuus ja sen tuoma avaruus ovat erittäin positiivinen asia meidän kannaltamme. Täällä on nyt valoisampaakin, Uomarinteen koulun rehtori Inkeri Malmqvist toteaa.

Uomarinteen koulun peruskorjausta on suunniteltu jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja projekti on ehtinyt vaihtaa muotoaan jo useaan kertaan ennen toteutustaan. Uudistusprosessi on vieläkin kesken sikäli, että rakennuksen nyt korjattuun B-osaan tehdään vielä noin 1500 neliön laajuinen lisälaajennus, jonka suunnittelu käynnistyy elo-syyskuussa 2010.

Samalla tontilla sijaitsevasta pienemmästä A-rakennuksesta luovutaan kokonaan, jolloin kaikki koulutilat saadaan saman katon alle. Vapautuva osa tontista voidaan hyödyntää muulla tavoin, mistä kaupungilla on mahdollisuus saada myös tuloja.

Lisää pienryhmätiloja

Koulu oli jo varsin kulunut yli 40 vuoden käytön jälkeen eikä talotekniikka ollut enää nykyvaatimusten tasolla. Koululla on myös tavallista suurempi tarve pienille ryhmätiloille, koska koulussa on monimuotoista opetusta. On ryhmiä, joissa suomi on toisena kielenä, maahanmuuttajalasten oman kielen ja eri uskontojen opetusta sekä erityisluokkia, joissa on pienemmät luokkakoot ja tilatarpeet.

– Koulu edustaa 1970-luvun ajattelua, jonka mukaan luokat ovat rakennuksen ulkokehällä ja keskellä on suuri ja avara aula. Rakennuksessa on minimimäärä ikkunapinta-alaa ulkoseinillä, mikä merkitsee vähäistä luonnonvaloa. Luonnosvaiheessa projektiarkkitehtina toiminut Marja-Riitta Elomaa tutki vaihtoehtoja ikkunoiden suurentamiseksi, mutta kun tämä ei ollut mahdollista, pyrimme tuomaan valoa sisään luokkiin rakennetuilla valkoisilla kipsilevypintaisilla alakatoilla ja lasipintaisilla käytäväseinillä. Näillä keinoilla saatiin valon lisäksi sisätiloihin avarampaa tunnelmaa, kertoo hankkeen työvaiheessa projektiarkkitehtina toiminut Anna Saijonmaa Siren Arkkitehdit Oy:stä.

– Aikaisemmin täällä oli paljon tavallaan turhaa käytävätilaa. Nyt suureen ala-aulaan voitiin sijoittaa kattoon asti avoin kirjasto. Rakennus saatiin valoisammiksi ja entisiä hukkatiloja saadaan nyt käytettyä aiempaa paljon järkevämmin, ja saimme samalla tarpeellisia erikokoisia opetustiloja, rehtori Malmqvist toteaa tyytyväisenä.

Purku paljaaseen runkoon saakka

– Täydentävät rakennusosat eli väliseinät, ikkunat, ovet ja vastaavat sekä talotekniikka uudistettiin kokonaisuudessaan, kuten kaikki sisäpinnatkin. Korjausaste oli noin 70 prosentin luokkaa, mikä tarkoittaa käytännössä täydellistä peruskorjausta, Vantaan kaupungin Tilakeskuksen rakennuttajainsinööri Tapani Torppa kertoo.

Sisätiloissa ensimmäisessä kerroksessa oli alun perin tarkoitus tehdä lattiarakennekorjaustyöt osalla alueella vähän kevyemmällä otteella, mutta töiden edetessä ilmeni, ettei maavaraisille lattioille suunniteltuja korjaustöitä voitu toteuttaa suunnitellulla tavalla, joten näiltä osin päädyttiin koko lattiarakenteen purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen.

– Käytännössähän alkuperäisestä rakennuksesta ei jäänyt kuin runko, kun väliseinät ja muut täydentävät rakennusosat purettiin. Samalla rakennuksen sisäpuolista salaojitusta ja pohjakerroksen alapohjarakennetta korjattiin ja parannettiin lisäämällä muun muassa pumppukaivoja, jotta vesi ei pääse nousemaan sitä kautta rakenteisiin, pääurakoitsijana toimineen Lujatalo Oy:n työpäällikkö Jouko Könönen kertoo.

Nyt toteutetussa B-rakennuksen peruskorjauksessa ja muutoksissa varauduttiin myös tulevaan, myöhemmin toteutettavaan laajennukseen. Eteläpäätyyn tehtiin melko suuret tilat vammaisille oppilaille. Heitä on kuitenkin tulossa arvioitua enemmän, mikä asia tullaan huomioimaan tulevassa laajennuksessa.

Peruskorjauksen yhteydessä aulatilojen käyttöä tehostettiin. Atk-luokalle ja lasiseinäiselle kirjastolle saatiin tilaa kaventamalla leveätä ala-aulaa.

Mittavat vesikattotyöt

– Säänsuojien alla tehtävät vesikattotyöt olivat mittavat, kun vesikaton kaikki kermieristykset uusittiin ja katolle tehtiin vielä kolme uutta ilmastointikonehuonetta. Myös julkisivumuurauksia uusittiin jonkin verran sekä kaikki julkisivupellitykset. Kalusteurakkakin oli suuri, kun kaikki kalusteet ja varusteet uusittiin, Könönen kertoo.

Peruskorjaustyön kannalta oli onnekasta, että lakkautetusta Myllymäen koulusta saatiin Uomarinteen koululle hyvä väistötila, jonne B-rakennuksen oppilaat saattoivat siirtyä töiden ajaksi.

– Kohde valmistui hyvin aikataulussa, jopa vähän etuajassa, ja koululaiset pääsivät aloittamaan kevätlukukauden normaaliaikataulun mukaan vuodenvaihteen jälkeen, rakennuttajainsinööri Torppa kertoo.

– On ollut hyvä, että me koulun käyttäjät olemme voineet olla mukana suunnittelussa, kuten jatkorakentamisessakin tulee tapahtumaan. Näin tilojen käytön pedagogiset vaatimukset saadaan hyvin esiin, rehtori Malmqvist toteaa.