Ulkomaanterminaalin Laajennus, Helsinki-Vantaa

Lentoaseman ulkomaanterminaali koostuu vuonna 1969 rakennetusta ja 1980- ja 1990-luvuilla laajennetusta osasta sekä uudesta kaukoliikenteen 6000 neliömetrin porttialueesta. Rajatarkastuksen saapuvan liikenteen palvelupisteiden määrä nousi elokuussa kymmeneen ja marraskuussa tulee lisää. Rajatarkastuspisteitä on kaikkiaan käytössä 30 tammikuussa 2005. Ne nopeuttavat transfer-matkustajien sujuvia koneenvaihtoja.

Laajennusosassa palvelee uusi ostoskeskus, business lounget ja väljät oleskelutilat matkustajille. Syksyllä laajennetun alueen käyttöönoton jälkeen rakennustyöt jatkuvat kaukoliikenteen porttialueella ja ne valmistuvat tammikuussa 2005. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalien kokonaispinta-ala on 122 275 neliömetriä ja kapasiteetti nousee nykyisestä 12 miljoonasta 15 miljoonaan matkustajaan vuodessa.

Aasialaiset matkustajat huomioitu suunnittelussa

Uusien tilojen ja palveluiden suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti aasialaiset matkustajat. Ilmailulaitos on muun muassa hankkinut kiinan- ja japaninkielistä henkilöstöä.

Laajennusosassa kaukoliikenteen matkustajia palvelee uusi Avenueksi ristitty ostoskeskus, jossa sijaitsee suuri, 500 neliön Helsinki Airport Duty Free -myymälä, neljä erikoismyymälää, kahvila-ravintola, valuutanvaihto sekä kaksi uutta business lounge -tilaa. Monipuolisesta tarjonnasta huolehtivat pokkareita myyvä Suomalaisen Kirjakaupan Reader´s, Stockmannin asustemyymälä, Aseman Kello ja Capin viihde-elektroniikan myymälä.

‑ Halusimme saada kaupalliselle alueelle omaa ilmettä. Duty Free ja pienmyymälät eivät ole väliseinillä eristettyjä osia, vaan kaikki on yhtä suurta ja laajaa kokonaisuutta. Myymälät pystyvät kuitenkin toimimaan itsenäisesti. Tilat ovat kolminkertaistuneet, summaa tyytyväisenä Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalisuunnittelupäällikkö Merja Haapanen.

Arkkitehtitoimiston tavoitteena oli saada visuaalista avaruutta kahteen uuteen Airline-loungen 614 neliömetrin tilaan. Finnairilla ja Gourmet Nova Finland Oy:llä on yhteinen vastaanotto ja saniteettitilat. Sisustuksessa on käytetty paljon vanhoja kalusteita, joita on täydennetty uushankinnoilla. Lattiamateriaalina on käytetty tummaa Ristijärven harmaata graniittia sekä vaaleampaa kiinalaista graniittia. Puupinnat ovat vaahteraa ja koivua.

‑ Kaikkien kaupallisten tilojen suunnittelussa on huomioitu mahdollinen jatkorakentaminen terminaalialueella. Tilat on tehty sellaisiksi, että joillain järkevillä ratkaisuilla alue on muunneltavissa yleisötiloiksi, kertoo arkkitehti Arttu Suomalainen Arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Oy:stä, joka on uudisosan lisäksi suunnitellut myös 1990-luvulla toteutetut laajennukset.

Monta mutkaa matkalla

Rakennustyöt ulkomaanterminaalin laajennusosassa piti tehdä vaiheittain, jotta matkustajaliikenne toimisi samaan aikaan. Suunnittelu oli aloitettu toukokuussa 2002.

‑ Projektin kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa. Varsinainen rakennuslupa saatiin 1.4.2003. Kaikkiaan jouduimme hakemaan viittä rakennuslupaa, kun turvamääräykset muuttuivat matkan varrella ja projekti kasvoi. Heinäkuussa 2003 tulivat viimeisimmät määräykset EU:n ulkopuolelta tuleville matkustajille, kertoo projektipäällikkö Mikko Kettunen Ilmailulaitoksesta.