TYKSin T-sairaala

 Vuonna 2009 valmistuneessa D-osassa, ja vuonna 2010 valmistuneessa korotetussa B-osassa urakoitsijana toimi Lemminkäinen Talo Oy Keski- ja Lounais-Suomi (Palmerg Turku Oy). E-, F- ja G-osien rungon, julkisivun ja katon urakoinnin hoitaa YIT Rakennus Oy. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa SWECO Paatela Architects Oy ja sähkö- ja ilmanvaihtourakoinnista valmistuneissa D- ja B-osan korotuksissa vastasi Lemminkäinen Talotekniikka Oy. Projektissa on mukana yhteensä kymmeniä eri toimijoita.

Sairaalan kokonaispinta-ala on valmistuttuaan 108 000 neliötä. Kakkosvaiheen 83 000 neliön laajennus kattaa D-osan ja B-osan korotuksen lisäksi tutkimus- ja toimenpidekäyttöön suunnatut E-, F- ja G-rakennukset. Laajennuksiin varauduttiin jo suunnitteluvaiheessa. 

Uuden T-sairaala-kokonaisuuden rakentamiseen päädyttiin, kun tutkimuksin todettiin, että vanhat, vuonna 1968 rakennetut sairaalatilat eivät enää täytä nykypäiväisiä vaatimuksia eikä vanhojen tilojen korjaaminen ollut enää kannattavaa.

Vuosikymmenen mittainen urakka

Koko T-sairaala-kokonaisuuden rakentaminen kestää yli kymmenen vuotta. Ensimmäisen osan rakennustyöt aloitettiin 2000-luvun taitteessa, ja kakkosvaiheen työt vuonna 2006. 

Kakkosvaiheen ensimmäisessä osassa valmistuneen D-osan alimmaiset kerrokset suunnattiin poliklinikkakäyttöön, ja ylimmäiset kerrokset kolmannesta seitsemänteen kerrokseen vuodeosastoiksi. B-osan korotettuihin tiloihin tehtiin kolme vuodekerrososastoa lisää. Sairaalan E-, F- ja G-osista tulee valmistuessaan sairaalan teknisimmät osat. Sinne sijoitetaan muun muassa vaativa erikoissairaanhoito, kuten leikkausyksikkö, teho-osasto, sydänvalvonta, tehovalvonta, aivohalvausyksikkö, päivystys, laboratorio ja välinehuolto sekä helikopterikenttä katolle.

- Uusi T-sairaala tulee toimimaan täysin uuden toimintatavan mukaan, asiakas- ja toimintalähtöisistä lähtökohdista. Uuden toimintamallin avulla pystymme ohjaamaan potilaat oikeisiin paikkoihin heti hoitoprosessin alussa, ja välttymään näin päällekkäisiltä toiminnoilta. Näin pystymme vastaamaan potilasjonoihin ja lyhentämään odotusaikoja, kertoo projektijohtaja Timo Seppälä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ky:stä.

Kokonaisuus toteutetaan jaettuna urakkana monessa urakkavaiheessa. Projektia koordinoi sairaalan 17 hengen rakennuttamisryhmä.

- Päätimme kilpailuttaa heti projektin alussa urakat osa-alueittain perustuksesta talotekniikkaan ja kiinteistölaitejärjestelmien ja sairaalalaitteiden hankintaan. Pystymme näin seuraamaan ja puuttumaan laitevalintoihin, kustannustasoon ja aikatauluihin paremmin. Toisaalta laajan verkoston koordinointi ja tiedon välittäminen samanaikaisesti kaikille projektin osapuolille on osoittautunut välillä haasteelliseksi, mutta siinäkin on onnistuttu olosuhteet huomioiden kohtuullisen hyvin, Seppälä kuvailee.

Vanha teollisuustontti

T-sairaalan tontti toimi aikanaan Kupittaan Saven teollisuustonttina.

- Maapohja oli monin paikoin saastunutta, ja vaati täydellisen puhdistusprosessin ennen rakennustöiden aloittamista. Tontille rakentaminen vaati myös kaavamuutoksen hakemista, sekä lisätontin ostamista kaupungilta, Seppälä jatkaa.

Maaperä oli kohteessa erittäin vaihteleva. Rakennus perustettiin teräsporapaaluille tai louhitun kallion varaan.

- Rakennuksessa on käytetty melkein kaikkia mahdollisia perustamistapoja; porapaaluja, lyöntipaaluja, maanvaraisia anturoita ja kallioanturoita luonnontilaiselle ja louhitulle kalliolle, rakennesuunnittelusta vastannut Pentti Koponen Narmaplan Oy:sta kertoo.

Kohteen erilaiset vaatimukset sanelivat rakenteiden ja rungon valintaa. Runkona käytetään niin elementtejä kuin paikallavalurunkoja. Rakennuttajan vaatimus oli betonirakenteille sadan vuoden käyttöikä.

- Toiminnalliset vaatimukset yhdistettynä suuriin kuormiin ja runsaaseen aukotukseen johtivat siihen, että paikalla valettu runko oli ainoa järkevä ratkaisu toimenpiderakennuksessa (G-osa). Lisäksi raskaan hoidon toiminnot vaativat paljon kattoripustuksia erilaisille talo- ja sairaalateknisille laitteille, joita on helpompi kiinnittää paikallavalurunkoon, Koponen jatkaa.

Vuodeosasto- ja poliklinikkarakennuksissa (D-, E- ja F-osa) vaatimuksena taas oli mahdollisimman harva pilarijako, jotta erilaiset tilavaatimukset pystyttäisiin kerroksittain toteuttamaan mahdollisimman helposti.

- E- ja F-osien kantavina pystyrakenteina on teräsbetonipilari- ja seinäelementit. Tasot ovat 400 millimetrin paksua ontelolaattaa, jotka on kannatettu keskialueella Delta-palkeilla ja ulkoseinillä jännebetonipalkeilla. Korkealujuuksiset elementtipilarit mahdollistivat suuret pilarikuormat, Koponen kuvailee.

G-rakennuksen osalta edetään pian sisävalmistusurakkaan.

- Pitkittynyt talvi toi projektiin omat aikataululliset haasteensa, mutta aikataulussa on kokonaisuudessaan pysytty hyvin, toteaa E-, F- ja G-osien rungon, julkisivun ja vesikaton urakoinnista vastaavan YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Petri Mäkitalo.

Lämmön-, kosteuden- ja vedeneristysten kestävyys varmistettiin valitsemalla U-arvoiksi hieman paremmat arvot, kuin mitkä Rakentamismääräyskokoelman minimiarvovaatimukset ovat.

Inhimillisyyttä arkkitehtuurilla

Sairaalaympäristö toi omat reunaehtonsa kohteen suunnitteluun. Arkkitehtuurisesti sairaalan yhtenäistävin ja tunnelmallisesti merkittävin tekijä on sairaalan eri osat yhdistävät, lasikatteiset atrium-pihat, joiden avulla on pyritty pois perinteisestä sairaalamiljööstä. Koko T-sairaalakohteen arkkitehtuurista vastaa SWECO Paatela Architects Oy.

- Lähtökohtana suunnittelussa oli sairaalan toimintojen uudelleen järjestäminen. Tavoitteena oli toimintojen kokonaisoptimointi taloudellisesti ja toiminnaltaan tehokkaasti toimivaksi, kohteen pääarkkitehti Mikael Paatela SWECO Paatela Architecs Oy:sta kertoo.

Sairaalan suunnittelussa kiinnitettiin erityisesti huomiota myös inhimillisyyttä korostaviin seikkoihin.

- Sairaaloita pidetään usein steriileinä, masentavina paikkoina. Olemme pehmentäneet ympäristöä käyttämällä erilaisia materiaaleja, kuten puuta ja rikkomalla perinteistä sairaalanvalkoista värimaailmaa myös tummemmilla ja symbolisilla sävyillä. Lisäksi kasveilla ja taiteella tulee olemaan merkittävä rooli sairaalan viihtyvyyden osalta. Sairaalan projektinjohto on ollut poikkeuksellisen positiivisella asenteella mukana tässä asiassa, Paatela jatkaa.

Kohteeseen on palkattu taidekonsultti huolehtimaan koko sairaalaan hankittavasta taidekokonaisuudesta, joka on osa tilojen viihtyisyyttä.

- Sairaalasta halutaan tehdä sellainen ympäristö, että se tukee sairaalassa olijoiden sekä vaikeassa tilanteessa olevien omaisten henkistä jaksamista. Myös henkilökunnan kannalta tilojen viihtyisyys on tärkeää. Haluamme tuoda esille taiteen lisäksi myös tontin historiaa. Suunnitteilla on tuoda tiloihimme viitteitä teollisuuskäytössä olleen tontin vaiheista ja historiasta, Seppälä kommentoi.

Potilashuoneiden viihtyisyyttä on lisätty piilottamalla tekniikkaa näkyvistä. Tilojen pehmeyttä on lisätty erilaisilla valaistuksilla vastakohtana kirkkaille hoitovalaistuksille.

Yhtenäinen kokonaisuus

Koko sairaalan julkisivun suunnittelua määrittävät toiminnalliset ratkaisut, käyttäjälähtöisyys ja yhtenäinen ulkoasu sekä vanhemman sairaalaosan alkuperäiset julkisivuratkaisut. B- ja D-osan julkisivun elementteinä on käytetty pinnaltaan kevyesti pestyjä valkobetonisia Sandwich-elementtejä sekä rapattua pintaa.

- Osittain elementtien pintana on käytetty keraamisia laattoja ja graniittiverhousta. Kerroksissa olevien IV-konehuoneiden kohdalla ulkoseinänä on betonielementtikuoren ja lämmöneristyksen päällä poltettu savitiilimuuraus, jonka päällä on valkoinen kolmikerrosrappaus, rakennesuunnittelija kertoo.

- Vielä rakenteilla olevien E-, F- ja G-osien julkisivujen luonne tulee määräytymään sinne tulevien tilojen toiminnasta, Paatela toteaa.

Kattoratkaisuna kohteessa on käytetty tasakattoratkaisuja, jotka on toteutettu kaksikerros-kumikermikatteella. Eri osien yhtymäkohdissa (C-, D- ja B-osat) aulojen ja atriumin kattona on käytetty lasikatetta. Lasikaton kannattajina ovat palosuojamaalatut hitsatut I-profiilit.

- Vesikattona on pääosin kantavan laatan varaan tehty kevytsorakatto, lukuun ottamatta G-osan päälle tulevan helikopterikentän alueella olevaa käännettyä kattoa, Koponen kuvailee. 

Sairaalaympäristön erityisvaatimukset

Materiaalivalinnoissa on lähtökohtana ollut sairaalahygienia ja toimintaympäristö.

- Hygieniapainotteisia ratkaisuita on korostettu muun muassa helposti pyyhittävillä seinä- ja lattiapinnoilla, oviratkaisuilla, ja seinäkiinnitteisillä WC-istuimilla, vain muutamia mainitakseni. Lattiamateriaaleina on potilashuoneissa ja märkätiloissa käytetty helppohoitoista muovimattoa, henkilökunnan tiloissa laattaa ja laminaattia ja kellarikerroksessa epoksimassaa, Seppälä kertoo.

Sairaalakokonaisuuden erikoisuus on lasikatteiset atrium-pihat, joista on haluttu luoda tunnelmaltaan erityisen rauhoittava ympäristö.

- Päädyimme käyttämään sisäpihoilla terrakotta-laattaa, jolla halusimme luoda sairaalan keskelle yhteisen torimaisen olohuoneen kaikille sairaalassa aikaansa viettäville. Aulan ja julkisten tilojen materiaali- ja kalustevalinnoissa käytettiin oleskelu- ja odotustilojen tyyppistä kalustusta, joiden avulla haluttiin luoda tiloista levollisia rauhoittumispaikkoja, Paatela kuvailee.

Toimistokalusteet ja huonekalut tulevat kilpailutetun toimittajan kautta tilattuna, sairaalatekniset laitteet hankitaan rakennuttamisryhmän toimesta. Vanhan sairaalan laitteisto inventoidaan, ja toimintakelpoiset laitteet siirretään uusiin tiloihin. Valtaosa laitteista hankitaan uushankintana.

Keskellä toimivaa sairaalaympäristöä

Rakennustyöt tapahtuivat koko ajan toimivan sairaalan ympäristössä ja sen ehdoilla.

- Esimerkiksi verkostoihin tehtävät katkot on suunniteltava erityisen tarkkaan, ja käyttäjän kanssa hyvissä ajoin ennakkoon. Myös rakentamisesta aiheutuvat äänihaitat, vesivuodot, hajut ja käryt pyritään minimoimaan rakennusprojektin aikana, Seppälä vakuuttaa.

Kohde vaatii useita erikoisratkaisuita niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa.

- Työmaan logistiikka oli erittäin haastava, sillä sairaalassa on vain yksi pääsisäänkäynti, joka on koko ajan sairaalatoiminnan hallussa. Massiivinen sisävalmistuksen materiaalivirta toteutettiin käyttäen väliaikaisia kulkuteitä ja vastaanottotasoja, kertoo B- ja D-osien urakoinnista vastanneen Lemminkäinen Talo Oy LKS:n työpäällikkö Tapio Pauna.

Lisäksi sairaalan erikoistilat, kuten muun muassa yli- ja alipaineistetut eristyshuoneet, leikkaussalit, kuvantamislaitteiden tilat sekä muu sairaalatekniikan suunnittelu ja toteutus ovat tuoneet projektiin omat erityispiirteensä.

Uuden T-sairaalan mukanaan tuomat toiminnalliset muutokset ovat henkilöstölle tervetulleita.

- Meillä on suuret odotukset tälle kokonaisuudelle sen valmistuessa. Henkilökunta on erittäin motivoitunutta, ja heitä koulutetaan parhaillaan työskentelemään uusien toimintamallien mukaisesti, Seppälä kiittelee.