Helsingin valtatietä Turkuun matkaaville on noussut viime vuosien aikana ihailtavaksi uusi rakennuskohde, Turun Biolaakso, viralliselta nimeltään Turku Science Park. Helsingin Valtatien ja Lemminkäisenkadun välisen alueen uusin tulokas on Biolaakson tuore naapuri, noin vuosi sitten valmistunut Turun YIT Keskus.
BioTurku on toinen Turku Science Parkin kahdesta painopistealueesta ja Turun seudun bioalan yritysten sekä oppilaitosten ja tutkimusyhteisöjen muodostama tiivis kokonaisuus. Turun Biolaakso Oy vastaa BioTurun kehittämisestä: työsarkaa on alueellisesti paljon, sillä valtaosa alan kotimaisesta tutkimuksesta on keskittynyt seudulle.
Turun YIT Keskus osoitteessa Lemminkäisenkatu 59 on toimisto- ja varastokokonaisuuksien jaettu uudisrakennus, jonka kokonaisala on 7586 m2.
Arkkitehtisuunnittelusta vastasi turkulainen Arkkitehtitoimisto Erkki Salmi Oy, arkkitehdit Erkki Salmi ja Sakari Himanen. Rakennesuunnittelu hankittiin Narmaplanista Heikki Koivistolta.
Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 30 miljoonaa euroa. Eikö olisi oletettavaa, että tämän kokoisessa projektissa ilmenisi joko aikataulu- tai budjettiongelmia tai jopa molempia, projektipäällikkö Pekka Rannikko YIT:ltä?
‑ Budjetissa pysytään, kun suunnittelun ohjauksessa on mukana toteuttajan kustannustieto ja vaihtoehtoja pohdittaessa huomioidaan aina myös kustannusvaikutukset, linjaa Rannikko.
Kun tämän kokoluokan hanke saadaan valmiiksi ja siihen olisi muutettava jo muualla toimiva, olemassa oleva organisaatio, niin kai nyt ainakin muutolla saadaan aikatauluun ”tipluja”?
‑ Aikataulutus onnistui tässäkin suhteessa. Muutto tapahtui kolmessa vaiheessa; yksi ennen aikataulun mukaista rakennuksen valmistumista, yksi aikataulun mukaisesti ja yksi sen jälkeen.
Samaan kokonaisuuteen oli mahdutettava myös kokonaisalaltaan 1508 m2:n varastorakennus.
Toimistorakennus on rakennettu kolmen vilkkaan tien väliselle tontille näkyvälle paikalle. Rakennuksen hahmo on rauhallisen selkeä ja yhtenäinen, räystäslinjat ovat ehjät. Rakennuksessa on neljä kerrosta toimistotiloja, lisäksi kellarissa on varastoja ja työtiloja. Tilaajan toivomuksena oli koota eri puolilla kaupunkia sijainneet saman yhtiön yksiköt samaan rakennukseen tekemään yhteistyötä.
Rakennuksen ulkoverhouksena on käytetty paikalla muurattua punatiiltä sekä metallilevyjä, jotka ovat myös viereisen Biolaakson rakennusten materiaaleja. Rakennuksen runko on betonielementtejä. Lasikate on teräs-alumiinirakenteinen.
Tilaajan toivomus toteutettiin suunnittelemalla u-mallinen rakennus, jonka keskellä 3‑4 kerrosta korkea lasikatteinen ja lasiseinäinen, kokoava tila. Tähän keskustilaan sijoittuvat aula ja ravintola ja sitä voidaan lisäksi laajentaa siirtoseinien avulla oheisiin neuvottelutiloihin. Keskustila on etelä-pohjoissuuntainen, joten auringonvalo pääsee valaisemaan ravintolan ja aulan punatiiliseiniä. Lasiseinä avautuu pohjoiseen, kohti Turun keskustaa.
Sisustussuunnittelusta ja julkisten tilojen kalusteista vastasivat Eva Eriksson Keiski Arkkitehdit Oy:stä ja LVIS-suunnittelusta Jukka Sarkki ja Hannu Kokko Insinööritoimisto Juhani Lehtoselta.
YIT Keskuksen sisätilat ovat hyvin valoisia. Osa toimistotiloista avautuu valokatteiseen keskustilaan, eivätkä ne siis siksi tarvitse ulkovaippaa. Etelä- ja länsisivun ikkunoita varjostavat kesäauringon kuumuudelta säleiköt ja perforoidut metallilevyt. Ikkunat ovat pääosin avattavia, ja puitteiden väliin on sijoitettu sälekaihtimet. Lämpökuormat voidaan näin hallita ilman suurta jäähdytysenergian käyttöä.
Muunneltavuus oli suunnittelun lähtökohtia ja se näkyy julkisivujen nauhaikkunoissa. Toisistaan riippumattomat ikkunat, talotekniikkamoduulit ja väliseinät noudattavat säännöllistä jakoa. Tilojen kokoa voidaan muuttaa helposti vain väliseiniä siirtämällä. Tästä on saatu runsaan vuoden aikana hyviä kokemuksia; rakennuskokonaisuus toimii ihmisten työympäristönäkin eikä ainoastaan suunnittelijoiden työpöydillä.
Kokonaisuutena punatiilinen, kulmikas rakennus istuu alueelle hyvin ja omalta osaltaan täydentää varsinais-suomalaista biotekniikan alueellista osaamiskeskusta erittäin hyvin. Myös projektipäällikkö Pekka Rannikko on tyytyväinen rakennuttajan asettamiin tavoitteisiin.
‑ Korviini ei ole kantautunut negatiivista palautetta. Yhtenä tarkoituksena YIT-läisten kokoamiselle saman katon alle Turussa oli parantaa eri yksiköiden välistä yhteistyötä, mikä tuntuu onnistuneen.