Turun vankila

‑ Henkilökohtaisesta näkökulmastani katsottuna kyseessä oli elämäni suurin vankilahanke eikä toista sellaista varmaan eteeni tule. Olin siinä mukana aivan alkuvaiheesta lähtien. Ensinhän Kakolanmäelle suunniteltiin remonttia, mutta sitten päätettiin rakentaa kokonaan uusi vankila. Hyvältä tuntuu, kun se nyt on valmis, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Mauri Rinne kertoo.

‑ Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa tämä on yksi suurimmista sen rakennushankkeista. Vankilana se on erilainen kuin edelliset uudisrakennukset. Turvatekniikka on kehittynyt ja lisääntynyt, teletekninen ja rakennustekninen. Henkilökunnan turvallisuuteen kiinnitettiin nyt aiempaa enemmän huomiota. Voisi sanoa, että vartijoiden ja muun henkilökunnan olosuhteet muuttuvat vielä enemmän kuin vankien, ja henkilökunta on vankilassa pidemmän aikaa, mitä pisinkin tuomio on. Käyttäjäthän saivat myös alusta lähtien olla mukana suunnittelussa.

Mauri Rinne sanoo, että nykyajan vaatimuksia vastaavan vankilan pitää olla asiallinen, käyttötarkoitukseen sopiva, johdonmukainen sekä nopeasti ja selkeästi hahmotettavissa. Hänen mielestään Saramäen vankila täyttää vaatimukset hyvin.

Turun vankila -hanke kuuluu yhtenä osana 10-vuotiseen Suomen vankilakiinteistöjen uudistamisohjelmaan. Senaatti-kiinteistöt ja rikosseuraamusvirasto laativat investointiohjelman vuonna 2001, jolloin vankilakiinteistöt siirtyivät oikeusministeriön vankeinhoito-osastolta Senaatti-kiinteistöjen omistukseen.

‑ Ohjelmaan kirjattiin alkuvaiheessa valtava määrä kohteita. Matkan varrella ohjelmaa on sitten tarkistettu. Vankilakiinteistöjen uudistamiseen sijoitetaan yhteensä 265 miljoonaa euroa.

Kaltereiden sijasta turvalasia

Arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio Oy voitti ehdotuksellaan 2002-2003 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun.

‑ Harvoin tällainen mahdollisuus tulee, että saa kerralla suunnitella koko rajatun yhdyskunnan rakennuksineen ja toimintoineen. Kohteen erityisluonteesta johtuen piti perehtyä lukemattomiin asioihin ja jossain suunnittelun vaiheessa me kuvaannollisesti sanoen asuimme Kakolassa. Kun peruskonsepti selvisi, sen jälkeen tehtiin normaalia talosuunnittelua, projektia luonnehtii pääsuunnittelija Mikko Pulkkinen.

Suunnittelutiimiin kuului kymmenen henkeä, joista neljä oli mukana loppuvaiheeseen saakka. Projektiarkkitehti on Klaus Jacoby, sisustussuunnitelman teki sisustusarkkitehti Tuomas Lemmetyinen.

Vankila korvaa Kakolanmäen satavuotiaat vankilarakennukset ja Vankimielisairaalan, joka nykyiseltä nimeltään on Psykiatrinen vankisairaala. Muista maamme vankiloista poiketen Saramäkeen sijoitetaan eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eripituisia rangaistuksia suorittavia tutkinta- ja vankeusvankeja, joitten sijoittaminen vaatii eritasoisia turvallisuusjärjestelyjä. Vankipaikkoja on 350 ja henkilökunnan vahvuus 230. Psykiatrisessa vankisairaalassa on kaksi 20-paikkaista potilasosastoa.

Sellirakennuksia on kaksi. Kolmas sellirakennus oli suunnittelussa mukana pitkään, mutta sitä ei tehty. Sen rakentamiselle on kuitenkin varaus. Toimintatilat ja toimintojen sijoittaminen tehtiin siihen varautuen, että tulevaisuudessa kolmaskin sellirakennus tulee. Muutamia erikoissellejä lukuun ottamatta vankilan sellit ovat kooltaan 12 neliötä. Kaikista piti tulla yhden hengen sellejä, mutta koska kolmatta sellirakennusta ei tehtykään, joudutaan 90 selliin sijoittamaan toinenkin asukas.

Maanrakennustyöt Saramäen 15 hehtaarin tontilla aloitettiin vuoden 2003 marraskuussa ja seuraavat rakennustyöt kaksi kuukautta myöhemmin. Rakennusajasta voi päätellä, miten laajasta hankkeesta on kyse: kun kohde viime elokuun lopussa luovutettiin, töiden aloittamisesta oli kulunut kahta kuukautta vaille neljä vuotta.

Senaatti-kiinteistöt rakennutti, projektin johto oli ISS Proko Oy:llä, rakennesuunnittelun teki Turun Juva Oy. Hankkeessa ei ollut pääurakoitsijaa, vaan projektin johtaja jakoi kohteen lukuisiin osaurakoihin. Kaikkien rakennusten kokonaisala on yhteensä 39 815 bruttoneliötä, kerrosala 34 377 neliötä ja huoneistoala 26 490 neliötä. Kokonaistilavuus on 147 010 bruttokuutiota.

Punaruskeata tiiltä ja harmaata peltiä

Lähtökohtana rakennusten sijoittelulle maisemallisesti olivat vankila-alueen takaosassa kohoavat Käärmekalliot. Ympäristöolosuhteet ja maisemamuodot otettiin huomioon kokonaisuutta ja yksittäisiä rakennuksia sijoitettaessa. Korkeuksiltaan vaihtelevan maaston turvallisuudelle aiheuttamat näkymäongelmat ratkaistiin toimintojen sijoittelulla tontille, rakennusten massoittelulla ja korkeudella. Monen ison rakennuksen yhdyskunnalle haluttiin luoda pienen kaupungin ilmettä. Suuri rakennusvolyymi on jäsennelty käyttäen alueen sisällä kaupunkielementtejä, esimerkiksi pääkatu, sivukatu, aukio ja puisto.